Seuraavalla Ruotsin-matkalla kannattaa katsastaa tämä linna – sijainti pikkumatkan päässä Tukholmasta

Julkaistu:

Ruotsi
Olipa kerran kuningas, joka hukkasi teatterinsa.
Kenties Kustaa IV Aadolfilla oli valtion rahahuolien vuoksi vuonna 1800 niin paljon muuta ajateltavaa, että Drottningholmin linnan teatteri jäi pois käytöstä.

Suomenkin hallitsijana tuolloin ollut Kustaa säädätti nimittäin samaisena vuonna mm. taskukello- , pelikortti- ja koiraverot valtiontalouden tasapainottamiseksi. Ja siinä hötäkässä hänen isoäitinsä rakennuttama ja isänsä Kustaa III:nnen vaalima teatteri alkoi vähitellen unohtua.

Pöly laskeutui näyttämölle ja katsomoon, kalusteita myytiin ja ne alkoivat hajota. Pikku hiljaa 400-paikkainen teatteritila alennettiin huonekaluvarastoksi, lämpiöstä tuli viljavarasto jne.


Sitten kesti 121 vuotta ennen kuin alamaiset löysivät sen.

Vuonna 1921 teatterihistorioitsija Agne Beijer matkasi Drottningholmin linnaan selvittämään lähdemateriaalin perusteella, miten 1700-luvulla esitettiin teatteria. Hän oli kuullut huhun, että paikalla oli myös taulu, jossa kuvattiin teatteriesityksiä. Beijer avasi erään oven ja löysi sen takaa kokonaisen teatterisalin.

Sijainti Tukholman liepeillä

Tukholman keskustasta 15 kilometrin päässä sijaitsevan Drottningholmin linnan pihapiirissä on teatterirakennus, joka valmistui 1766. Se on nykyään maailman vanhin toimiva 1700-luvun teatteritalo, jossa on alkuperäinen näyttämökoneisto.

Drottningholmiin oli rakennettu teatteritalo jo 1754, mutta se oli palanut 1762. Kuningatar Loviisa Ulrika rakennutti uuden talon, jonka suunnitteli arkkitehti Carl Fredrik Adlercrantz. Uusi talo vihittiin käyttöön heinäkuussa 1766.


Kustaa III oli hallitsijana 1771–1792 ja hänen aikanaan teatterissa esitettiin joka kesä oopperoita ja se oli ennen Tukholman oopperatalon valmistumista 1782 monen oopperan ensi-iltateatterina.

Drottningholmin linnanteatterin ensimmäinen oopperaesitys oli Jean-Baptiste Lullyn ”tragikoominen baletti” Psyyke. Lully muistetaan ennen muuta Ludvig XIV:n hovisäveltäjänä.

Talon edustalla on italialainen kopio laulun ja auringonjumala Apollosta.

Salin akustiikka ihastuttaa

Linnanteatterin näyttämöllä on noin 30 erilaista alkuperäistä lavastusta, jotka sopivat 1700-luvulta peräisin oleviin esityksiin. Sen lämpiö eli Déjeunersalonki valmistui vasta vuotta ennen Kustaa III:nnen kuolemaa. Nimi Déjeunersalonki tulee siitä, että kuninkaalliset nauttivat siellä aikoinaan lounaita orkesterin soittaessa torvimusiikkia parvelta.

Lämpiön suunnittelija oli Kustaan Ranskasta tuoma arkkitehti Louis Jean Desprez, joka Suomessa tunnetaan parhaiten 1798 valmistuneen Hämeenlinnan kirkon suunnittelijana.


Sali on pieni ja siellä on erittäin hyvä akustiikka.

– Sali on rakennettu puusta ja se on pieni ja intiimi, mikä antaa sille hyvän kaikupohjan.

– Sen koko, muoto ja materiaali ovat ihanteelliset akustiikan kannalta, sanoo professori Vilhelm Helander, joka oli vieraana viime kesän oopperan, Händelin Ariodanten ensi-illassa.

Helander kertoo Drottningholmin linnanteatterin taiteellisen johtajan Elisabeth Söderströmin ylistäneen salia sanomalla sen olevan kuin ”vanha, tuoksuvasta puusta valmistettu instrumentti, joka välittää säveliä aivan erityisellä tavalla – kuin Stradivarius.”

Helander on seurannut tämän ”ainutlaatuista rakennustaitoa” edustavan rakennuksen uusinta restaurointia, jonka teki ruotsalaisen restaurointiarkkitehtuurin suurnimi Ove Hidemark.

Näytelmiä, oopperoita ja tavallista elämää

Linnanteatterissa paitsi esitettiin näytelmiä ja oopperoita ja aterioitiin, mutta siellä myös asuttiin Kustaan aikana. Tiedetään meidän Kustaa Mauri Armfeltimmekin asustaneen rakennuksen toisessa kerroksessa. Hänen asuintilansa on nyttemmin palautettu entiseen kuosiinsa.

Kustaa III:n aikaan vuosina 1777–1782 teatterissa pidettiin usein suuria oopperaensi-iltoja. Vuonna 1792 Kustaa III murhattiin, minkä jälkeen teatterin käyttö väheni, ja se jäi pois käytöstä vuonna 1800.


Kun linnanteatteri oltiin saatu kaivettua 1920-luvulla esille, tila ajateltiin ensi alkuun museoida, mutta sitten meidän jälkipolvien iloksi se päätettiin 1940-luvulla avata yleisöesityksiin.

Elokuvista tuttu teatteri

Drottingholmin linnanteatterissa on järjestetty vuodesta 1946 kesäkonsertteja, joissa esitetään 1600- tai 1700-luvun oopperoita, joissa voidaan hyödyntää italialaisen Donato Stopanin alkuperäisiä lavasteita. Stopanin näyttämökoneistoon kuuluvat niin 1700-luvun tuulikone kuin kankaista tehdyt aallot. Näyttämökoneisto muistuttaa kulissien takana kovasti purjelaivan köysistöä, jonka hoitelemiseen tarvitaan oma miehistönsä.

Linnanteatteri oli aikoinaan rakennettu ranskalaisen Versaillesin mallin mukaan. Historian pyörä pyörähti muutama vuosi sitten uuteen asentoon, kun Drottningholmissa esitetty 2016 Mozartin Figaron häät oli lavastettu niin, että se voitiin sen jälkeen viedä esitettäväksi Versaillesin linnaan.

Teatteri on myös elokuvista tuttu, sillä Ingmar Bergmanin ohjaama Taikahuilu on lavastettu kuvatuksi muka siellä. Todellisuudessa Bergman rakensi elokuvastudioon mittasuhteiltaan samanlaisen näyttämön.

Dekkareiden ystävät pääsevät paikalle Maria Langin kirjassa Kuolema kulisseissa. Tämä seikkailu tapahtuu samassa paikassa. Kirjassa on myös pohjapiirros näyttämöstä.

Drottningholmin linna on ollut Ruotsin kuningasperheen yksityisasuntona vuodesta 1981. Paikalla oli ollut jo 1500-luvulla Katariina Jagellonican kesäasunto.

Drottningholmin linna

  • UNESCON maailmanperintökohde on myös Ruotsin kuninkaan asuinpaikka, jonka yhteydessä on myös yleisölle avoinna oleva puisto ja Linnateatteri.
  • Paikalle pääsee Tukholmasta kätevästi metrolla ja bussilla. Kesällä sinne kulkee myös laiva.
  • Linnateatterin yleisöohjelmistona on tänä syksynä muun muassa opastuksia Bergmanin Taikahuilun jäljillä, Kustaa IIII -teatterikuningas -opastukset ja Joulu Kustaa IIII:nnen kanssa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt