Tomi ja Jasmin matkasivat maailman ympäri autolla – tajusivat matkan jälkeen yhden asian suomalaisista

Julkaistu:

Matkailu
Tomi Tölli ja Jasmin toteuttivat pitkäaikaisen haaveensa kiertämällä maailman autolla. Ajokilometrejä kertyi 81 235.
Koko vuosi maailmalla – lentämättä kertaakaan. Kulkupelinä dieselillä käyvä Nissan NV200 sekä merien ylittämisessä apuna rahtilaiva, purjevene ja risteilyalus.

Juuri näin Vantaalta kotoisin oleva Tomi Tölli ja hänen tyttöystävänsä, Etelä-Pohjanmaalta kotoisin oleva Jasmin viettivät viime vuotensa. Matka Euroopassa, Etelä-Amerikassa, Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa veti yhteensä 14 kuukautta.


Nyt pariskunnan kokemuksista on valmistunut kirja, jonka Tomi Tölli on kirjoittanut: Panamericana: seikkailuja Latinalaisen Amerikan maanteillä (Noob 2019).

Tomin ja Jasminin matkan kulusta voit lukea tarkemmin Ilta-Sanomien aiemmasta jutusta.

Kyseessä ei ollut Tomi Töllin ensimmäinen seikkailumatka.

Mies muistetaan muun muassa 20 000 kilometrin pituisesta linja-automatkasta Kaakkois-Aasiaan, jonka Tölli taittoi suomalaisporukan mukana tämän vuosikymmenen alussa.

Erilainen matkailu siis kiehtoo, ja kokemus on tuonut mukanaan tyyneyttä.

Ulkopuolisen korvin automatka Latinalaisessa Amerikassa kuulostaa nimittäin ennen kaikkea vaaralliselta. Tomi Töllin mukaan matka oli kuitenkin kaikkea muuta.

– Mekin pelkäsimme kaiken maailman ryöstäjiä, asemiehiä, turvallisuusuhkia ja epämiellyttävyyttä. Mutta eihän se sitä ollut. Kokonaisuutena matka oli valtavan positiivinen kokemus.

Pudonnut mango reissun vaarallisin sattumus

Tölli kertoo Ilta-Sanomille, että läheltä piti -tilanteita matkalla kuitenkin riitti.

Guatemalassa Tölli todisti Fuego-tulivuoren purkautumista kesäkuussa 2018, kun matkalaiset taittoivat matkaa Antiguan kaupungissa, vain 30 kilometrin etäisyydellä Fuego-tulivuoresta.

– Olimme tulossa puolenpäivän aikaan brunssilta, kun taivaalta alkoi kuulua ropinaa, Tölli kertoi Ilta-Sanomille vuonna 2018.

Pian reissaajat ymmärsivät, että ropina ei johtunut sateesta, vaan tuhkasta, jota satoi taivaalta.

– En ole koskaan nähnyt mitään vastaavaa. Se oli vähän sama kuin sammakoita olisi satanut, Tölli kuvaili.
Vaarallisin tilanne ei kuitenkaan ollut purkautuva tulivuori, vaan Guatemalassa täysin yllättäen tuulilasin läpi pudonnut mango.

”Ajelimme kaikessa rauhassa kohti pohjoisempaa Guatemalaa, kun yhtäkkiä jysähti. Säikähdimme kovin. Sydän jätti lyönnin välistä”, Tölli kuvailee kirjassaan.


Hedelmä ei onneksi osunut matkustajiin. Yllätysiskusta tuli silti todellinen maanvaiva, sillä rikkinäisellä tuulilasilla oli vaikea ajaa, ja koko etulasi oli vaarassa räsähtää matkustajien syliin. Kaiken lisäksi uutta tuulilasia ei tuntunut saavan Guatemalaan millään.

Menikin viikkokausia ja 5000 kilometriä, ennen kuin lasi saatiin korjattua.

Tomi näytteli nörttiä

Kun matkustaa paljon, prosessit ovat pitkälti samanlaisia. Uutuudenviehätys katoaa, mutta nautinto tulee haasteista, joita saa matkan varrella ratkaista, Tomi Tölli kuvailee.

Matkalla saa myös kehittää sosiaalista silmäänsä ja psykologisia taitojaan. Toisinaan Tölli joutui esittämään tahallaan harmitonta hölmöä.

– Yritin näyttää välillä korostuneen nörtiltä. Siitä voi olla apua, kun herättää sympatiaa, eikä ainakaan näytä haastavan riitaa.

Tyyneydestä oli apua esimerkiksi Paraquayssa, jossa poliisit pysäyttivät pariskunnan ja pyysivät lahjuksia puuttuvasta varoituskolmiosta. Sellainen autosta löytyikin, mutta ei kahta kappaletta, kuten virkavalta edellytti.


Alkoi tuntikausien odottelu, jonka aikana poliisit yrittivät inttää suomalaisilta rahaa erilaisin tavoin.

”Olin muka ihmeissäni. Vuorotellen ymmärsin, sitten en ymmärtänyt. Lopulta poliisi alkoi turhautua. ----Ehkä lahjusten pyytäminen on nolostuttavaa puuhaa”, Tölli kuvailee kirjassaan.

Ystävällisen hölmön rooli auttoi tälläkin kertaa.

Pariskunta pääsi jatkamaan matkaa ilman lahjusten maksua.

Liian puhelias suomalainen

Etelä- ja Keski-Amerikan kiertäminen autolla sujui lopulta ongelmitta, mutta maissa kiertäminen kulutti myös energiaa.

Pohjois-Amerikkaan siirtyminen olikin ilahduttavaa etenkin Jasminille, joka pystyi kulkemaan siellä vapaammin kuin etelässä.

Maanosa oli häikäisevä yllätys myös luontonsa puolesta.

– Luonto Kalliovuorilla oli upeampaa kuin missään muualla. Sieltä löytyi valtavan hienoja paikkoja, joissa saatoimme yöpyä autossa. Tuli fiilis, että voi surutta mennä metsään ja nukkua siellä. Perusturvallisuuden tunne oli paljon parempi kuin Etelä-Amerikassa.


Toisaalta paikallinen kulttuuri oli haastava etenkin Töllille.

– Amerikkalaisilla on kohtuuton määrä itseluottamusta ja he ovat yltiöpäisen sosiaalisia, mies naurahtaa.

Ongelmallista ei lopulta ollut paikallisten sosiaalisuus, vaan se, miten eri tavalla he heittäytyvät keskusteluihin kuin suomalaiset.

Tölli muistelee tilanteita, joissa hän alkoi vastata vuolaasti amerikkalaisten kysymyksiin autostaan, mutta sai pian huomata, ettei kysyjä todella ollut kiinnostunut asiasta, kunhan kyseli lämpimikseen.

– Juuri kun ajattelet, että tässä alkaa pitkä ja kiinnostava keskustelu, niin huomaat, että heitä alkaakin ahdistaa, että puhut liikaa.


Tämän Tomi ja Jasmin tekisivät toisin

Suomeen Tomi ja Jasmin palasivat helmikuussa 2019, tultuaan Siperian halki Eurooppaan.

Matkan päättymisestä on Tomi Töllin mukaan liian vähän aikaa, jotta hän osaisi vielä tarkalleen analysoida, miten matka muutti häntä ihmisenä.

– Meillä on kummallakin niin monta paluuta takana, että mitään paluusokkia ei tule enää koettua, Tölli muistuttaa.

Joitakin huomioita suomalaisten ja muun maailman eroista reissulta jäi kuitenkin mieleen.

Etenkin suomalaisten sääntöuskovaisuus tuntuu tämän matkan jälkeen hieman hassulta.

– Moni ajattelee, että maailmalla ajatellaan sääntöjen suhteen samalla tavalla kuin meillä. Todellisuudessa ketään ei kiinnosta jossakin Keski-Amerikassa, onko sinulla vaikkapa liikennevakuutus vai ei, Tölli naurahtaa.


Tiettyä rentoutta maailmalla matkaaminen on siis tuonut, mutta antoisuudestaan huolimatta seuraavalle matkalle ei tällä kertaa ole kiire.

Pariskunta on ajatellut asettua nyt paikoilleen.

Jos seuraava automatka jossakin vaiheessa koittaa, aikovat he tehdä ainakin yhden asian toisin. Matkalle olisi nimittäin kiva lähteä hieman isommalla autolla.

– Reissussa törmäsi saksalaisiin, jotka matkustivat kunnon asuntorekoilla. On ihan erilaista kulkea, jos on ihan oikea koti mukana.

Tomi Töllin ja Jasminin matkasta voi lukea myös blogista Havaintoja matkan varrelta.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt