Arja Paanasen kommentti: Venäjän-matkajaa vaanii ahdistusjalanjälki – näin sitä voi kompensoida

Julkaistu:

Kommentti
Lokakuusta lähtien moni suomalainen joutuu harkitsemaan uudelleen vanhat perustelunsa olla matkustamatta Venäjälle, kirjoittaa erikois­toimittaja Arja Paananen.
Matkailu on politiikkaa.

Matkasitpa minne tahansa, joku paheksuu sitä aina.

Suomen maantieteellinen asema on lisäksi sellainen, että vaihtoehtoja on kovin vähän, mikäli matkakohde pitäisi valita kaiken kritiikin kestävästi.

Kauas etelään ei saisi lentää ilmastollisista syistä.

Lähelle itään ei puolestaan haluttaisi mennä historiallisista, sotilaallisista, geopoliittisista, turvallisuuspoliittisista, pakotepoliittisista, ihmisoikeudellisista, terveydellisistä, kielellisistä, ideologisista ja periaatteellisista syistä – noin tiivistetysti ilmaisten.

Joillekin syy Venäjän karttamiseen on talvisota ja Karjalan menetys, toisille se on Krimin valtaus ja Itä-Ukrainan sota.

Jotkut perustelevat boikottiaan Stalinilla ja tämän toimeenpanemilla teloituksilla, toiset puolestaan Putinilla ja nyky-Venäjän ihmisvainoilla, joiden uhreina ovat oppositio sekä seksuaalivähemmistöt.

Varovaiset miespuoliset kaksoiskansalaiset karttavat Venäjää siksi, etteivät he vain joutuisi toisessa kotimaassaan armeijaan. Muutamissa virkatehtävissä toimivat suomalaiset puolestaan siksi, etteivät he joutuisi lavastetuiksi tai sotketuiksi mihinkään ikävyyksiin.

Kaikki nämä syyt ovat hyvin henkilökohtaisia ja vakaumuksellisia. Eli siis hyvin perusteltuja.

Venäjän boikotoinnilla on kuitenkin kääntöpuolensa.

Mitä kauemmas me ajaudumme itäisestä naapuristamme tavallisten ihmisten tasolla, sitä helpompi Putinin on luoda venäläisten mieliin viholliskuvaa eurooppalaisista, jotka piirittävät Venäjää russofobian vallassa valmiina hyökkäämään koska tahansa.

Moni suomalainen joutuukin punnitsemaan omaa Venäjällä käymättömyyttään uudesta näkökulmasta vielä tänä syksynä, kun Pietari, Viipuri ja koko Leningradin hallinnollinen alue ottavat käyttöön ilmaisen sähköisen viisumin.

Helpotettu e-viisumi tulee Venäjän ilmoituksen mukaan koskemaan lokakuusta lähtien myös suomalaisia, mutta alustavien tietojen mukaan se ei kelpaisikaan Allegro-junassa. Jäljelle jää kuitenkin esimerkiksi mahdollisuus lentää Pietariin tai mennä rajan yli bussilla tai omalla autolla Vaalimaalta, Nuijamaalta ja Imatralta.

Entä miten suomalaisia voisi rohkaista matkustamaan Venäjälle niin, että matkaaja ei kokisi jo valmiiksi tekevänsä jotain väärin jonkun kanssasuomalaisen silmissä?

Ehkäpä Venäjän-matkailuun voisi kehittää esimerkiksi samantyyppisen hiili- ja ahdistusjalanjäljen kompensointikonseptin kuin nyt on jo lentomatkojen kohdalla.

Venäjän-matkoista voi tehdä eettisempiä esimerkiksi siten, ettei osta kaupoissa ja ravintoloissa tyrkyllä olevia Krimin-viinejä vahingossakaan.

Pietarissa voi myös vältellä asioimista ”Putinin kokkina” tunnetun nettitrollitehtailijan ja sotarahoittajan Jevgeni Prigozhinin omistamissa hotelleissa, kaupoissa ja ravintoloissa.

 

Venäjän-matkailuun kannattaisi kehittää ahdistusjalanjäljen kompensointikonsepti.

Suomalaisten olisi myös helppo tukea suomalaisomisteisia yrityksiä Pietarin-matkallaan.

Yöpyä voisi Sokos-hotelleissa, ostaa tuliaiset Prismoista ja napostella matkalla välipalaksi Valion Venäjällä valmistamia juustoja ja jugurtteja sekä Fazerin leipiä.

Omalla autolla matkaava voisi mennä rajan yli vanhoilla kuluneilla renkailla ja ostaa paluumatkaa varten alle uudet Venäjällä valmistetut Nokian renkaat.

Viipurissa voi puolestaan valita käyntikohteekseen niitä yrityksiä, joissa kaupungin historiaa on pyritty aidosti säilyttämään ja kunnostamaan pitkään jatkuneen välinpitämättömyyden sijaan.

Hyvää mieltä tuovat Aallon kirjasto, Ullbergin taidemuseo ja ravintola Espilä, mutta Monrepos’n puistossa parhaillaan meneillään oleva brutaali hävitystyö ei tälle listalle kuulu.

Tiedostavalle asiakkaalle on Pietarissa valinnanvaraa vaikka kuinka.

Venäjän ahdistelemille naapurivaltioille voi osoittaa tukeaan käymällä esimerkiksi Pietarin loistavissa georgialaisissa ja ukrainalaisissa ravintoloissa.

Yöelämässä tarjolla on vaikkapa Putin-kriittisten nuorten hipsteribaareja, seksuaalivähemmistöjen hengailubaareja ja tuiki tavallisten venäläisten kansoittamia eksoottisia lähiökuppiloita.

Tavallisia venäläisiä kohdatessasi riittää, kun olet itse avoimin mielin. Silloin te molemmat saatatte yllättyä toisistanne positiivisesti.

Kirjoittaja on Ilta-Sanomien Venäjään erikoistunut erikoistoimittaja.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt