Tanskassa asuva Terhi törmäsi lentokonekiukkuun ja suomalaisten tapaan suhtautua lapsiin – ”Tarvitseeko olla näkymätön?”

Julkaistu: , Päivitetty:

Kulttuurierot
Tanskassa asuva suomalaisnainen matkusti kotimaahansa kahden lapsensa kanssa. Suomalaisten tiukkapipoinen suhtautuminen lapsiin yllätti.
Seuraava tilanne on monelle tuttu.

Istut perheen kanssa liikennevälineeseen, ja kohta matkan rasitukset heijastuvat lapseen. Perheen pienin väsyy ja alkaa itkeä.

Miten suhtautuu muu matkaileva väki?

Konflikti kesken lentomatkan

Tanskassa asuva kuvaaja ja elokuvantekijä Terhi Bech Koivisto ei saanut osakseen sympatiaa, kun hän matkusti taannoin lentokoneella Suomeen kahden pienen lapsensa kanssa.

Kun sitten istahdin tyyriin mutta paljon odotetun Suomipyrähdyksemme lennolle Köpiksestä Helsinkiin, se alkoi. Nimittäin lasten tuomitseminen siitä, että he ovat lapsia”, Bech Koivisto kirjoittaa blogissaan Jyllannin suomineito.

”Edessämme istuvat vilkaisivat meitä tuolien raoista. Kun vaan nauroin lasteni mukana, oli vastaus toinen vilkaisu ja päänpyörittely. Kun lennolla en tajunnut puuttua lasteni rupatteluun ja iloon, sanoi vieressäni yksinmatkustanut nainen ”shhhhhh”. Katsoin naista ja olin aidosti hämmentynyt”, Bech Koivisto jatkaa.

Ilta-Sanomille Bech Koivisto täsmentää, etteivät he melunneet tai huutaneet. Kyse oli tavallisesta lasten iloitsemisesta.

Tanskassa lapset ovat tervetulleita kaikkialle

Tilanne lennolla sai jo vuosia Tanskassa asuneen suomalaisnaisen pohtimaan Tanskan ja Suomen eroja.

Bech Koivisto ymmärsi, että fyysisesti varsin lähellä toisiaan sijaitsevissa maissa on aika lailla erilainen suhtautuminen lapsiin.

Suomessa ihmiset saattavat nähdä iloitsevankin lapsen häiriönä. Tanskassa lapset ja perheet tuntuvat sen sijan olevan tervetulleita kaikkialle, ilman paheksuntaa.

Bech Koivisto kokee, että joidenkin suomalaisten suhtautuminen lapsiin on turhankin tiukkapipoista. Tanskan tapoihin tottunut nainen peräänkuuluttaa suomalaisilta myötätuntoa julkisilla paikoilla äänteleviä lapsia kohtaan.

– Lapset vasta opettelevat käyttäytymistä, eikä heillä ole vielä fyysistäkään kapasiteettia käyttäytyä kuten aikuinen. Voisi koettaa ymmärtää myös vanhempaa, joka voi olla todella uupunut. Esimerkiksi taaperon kanssa matkustaminen voi olla vaikea ja haastava tilanne.


Käyttäytymissäännöt vaihtelevat toki paikasta riippuen, Bech Koivisto huomauttaa. Esimerkiksi hienoon ravintolaan, jossa on lähtökohtaisesti rauhallinen tunnelma, hän ei lasta veisi.

– Minulla on toki ollut upeitakin vieruskavereita, jotka ovat hymyilleet ja auttaneet, kun vauva on huutanut vaikkapa koko lennon ajan. Tällaisissa tilanteissa muiden ymmärrys ja solidaarisuus on hieno juttu.

Suomalaisvanhempien käytös ihmetyttää

Ylenmääräinen remuaminen ei kuulu julkisilla paikoilla edes lapsille, mutta muuten Bech Koivisto on sitä mieltä, että lasten kuuluu saada olla lapsia. Siihen kuuluu eittämättä koko tunteiden kirjo.

– Tarvitseeko lapsen olla näkymätön, hajuton ja äänetön?

Tanskan ja Suomen välillä lapsiin suhtautumisessa onkin selkeä ero, nainen huomauttaa.

Siinä missä Suomessa saa lasten kanssa liikkuessa helposti osakseen paheksuvia katseita vaikkapa julkisissa liikennevälineissä, Tanskassa äänekäskään käyttäytyminen ei ihmetytä ketään.


Kulttuurien välisen eron huomaa helposti jo Kööpenhaminan lentokentällä, Helsingin lennon lähtöporttia lähestyessä.

– Kun suomen kieltä alkaa kuulua, ihmiset ovat yleensä aika hiljaa, sanoo Bech Koivisto.

Hiljaisuus ei ole aina kauniin käytöksen tae. Osaamme kyllä olla julkisilla paikoilla hiljaa, mutta toisillemme emme välttämättä osaa puhua kovinkaan kauniisti.

– Olen usein huomannut että suomalainen vanhempi puhuu lapselle jotenkin ilkeään sävyyn. Töksäytetään, että ”ole hiljaa” ja valitetaan lapselle, vaikka lapsi kyselisi julkisilla paikoilla ihan tavallisista asioista.

Tällainen käytös harmittaa Bech Koivistoa.

– Vaikka tanskalainen vapaus on ehkä suomalaisille liikaa, lapsille puhutaan täällä mielestäni paljon positiivisempaan sävyyn. Hankalat tilanteet pyritään täällä myös ratkaisemaan keskustelulla.

Tanskassa on helppo hengittää

Sosiaalisessa mediassa Bech Koiviston kirjoitukseen on suhtauduttu sekä ymmärryksellä että ihmetyksellä.

– Olen saanut kommentteja, jossa monet ovat kokeneet tanskalaiset perheet meluavina, ylpeinä ja itsekkäinä.

Bech Koivisto ei ole kokenut tanskalaisia töykeinä tai epäystävällisinä, päinvastoin.

Oli maa mikä tahansa, huonoa käytöstä toki tapahtuu.

– Joissakin tapauksissa tanskalaiset voisivat oppia pistämään rajoja lapsilleen.

Yleisesti ottaen Bech Koivisto pitää Tanskaa maana, jossa on helppo hengittää. Maassa on totuttu olemaan tuomitsematta muita.

Lisätty juttuun täsmennys siitä, ettei lennolla meluttu 7.8. klo 14.39.