Suomalaiset avautuvat lentokoneen paikanvaihtajista: ”Hän ei halua tuota gorillaa viereensä”

Julkaistu:

Lentomatkailu
Paikan vaihtaminen lentokoneessa herättää matkustajissa suuria tunteita.
Onko paikan vaihtaminen lentokoneessa ok vai itsekästä toimintaa?

Ilta-Sanomat pohti matkailun kuumaa perunaa eilen artikkelissa, jossa kysymykseen vastasivat matkailualan ammattilaiset.
Artikkelin kommenttiosiossa käytiin aiheesta vilkasta keskustelua. Paikan vaihtaminen on aihe, joka herättää suuria tunteita myös suomalaisissa – puolesta ja vastaan.

Eräs kommentoijista tiivisti yleisen mielipiteen näin.

– Kun olen tarkkaan miettinyt, missä haluan istua ja sitten varannut paikan, en missään nimessä anna sitä jollekin, joka ei ole vaivautunut tekemään samaa ajoissa ja maksanut lisää siitä hyvästä. En vaihda paikkaa, vaikka kuinka pyytäisi.

Paikanvaihtajiin suhtaudutaankin yleisesti ottaen hampaita kiristellen. Nimimerkki RealistyGirl muisteli tapausta parin vuoden takaa, jolloin eräs nainen halusi vaihtaa paikkaa miehensä viereen. Kysymykseen ei suhtauduttu suopeasti.

– Pariskunnan miehen vieressä istui roteva amerikkalainen nuorimies. Vaihto olisi ollut ihan ok tälle amerikkalaiselle, mutta naisen vieressä istuneelle suomalaismiehelle vierushenkilön vaihtuminen naisesta mieheen ei käynyt. Hän kailotti suureen ääneen, että ette saa vaihtaa paikkaa, hän ei halua tuota gorillaa viereensä!


Nimimerkki MM puolestaan muistelee tapausta, jossa hänen poikansa ei jäänyt odottelemaan lupaa paikanvaihtoon.

– Viime matkalla samaan riviin sattui ylivilkas aikuismatkustaja. Nainen hermostutti meitä muita jatkuvalla huomionkipeydellä ja puhetulvalla. Poikani hermostui ja vaihtoi mitään sanomatta paikkaa.

Toisaalta joillakin oli kokemusta myös heistä, jotka eivät suhtautuneet kieltäytymiseen tyynesti.

– En suostunut vaihtamaan (paikkaa). Loppumatkan sain osakseni vihaisia tuijotuksia.

Paikan vaihto ei onnistunut

Kommentoijissa oli vähemmän heitä, jotka myönsivät pyytäneensä paikanvaihtoa muilta.

Eräs äiti kertoi, että hän pyysi kerran paikan vaihtamista, jotta olisi saanut istua autistisen poikansa vieressä. Paikan vaihtaminen ei onnistunut, mutta tarina päättyi iloisesti.

– Onneksi ei suostunut. Lentohenkilökunta tarjosi meille paikkaa bisnesluokassa. Saatiin istua leveämmin, kirjoittaja muistelee.


Toinen kirjoittaja pyysi toiselta suomalaisnaiselta paikanvaihtoa, jotta olisi saanut istumapaikan yksivuotiaalle lapselleen.

– Hän olisi päässyt vierekkäin puolisonsa kanssa. Hän istui käytävän toisella puolella puolisoonsa nähden ja olisimme saaneet tällä järjestelyllä kolmannen paikan yksivuotiaallemme vierestämme. Rouva ei suostunut henkilökunnan ehdotuksestakaan vaihtamaan paikkaansa. Näin saimme pitää pikkupoikaa sylissämme vielä kolme tuntia, edellisen pidemmän lennon jälkeen.

Hyvityksen tarjoaminen auttaa kummasti

Paikan vaihtajille ei herunut yleisesti ottaen liiemmin sympatiaa.

Nimimerkki Joopatijoo ei ymmärtänyt, miksi aikuisen pariskunnan pitäisi istua vierekkäin.

– Eikö sitä ehdi muuten nyhjätä vaikka sylikkäin, siis kotioloissa?

Monet myös muistuttivat, että maksavat suosikkipaikastaan lentokoneessa ekstraa.

– Olen maksanut ylimääräistä siitä, että saan käytäväpaikan. Pitkänä henkilönä saa edes hieman oiottua jalkoja matkan aikana. Ja kyllä on joskus kysytty haluanko vaihtaa paikkaa, enkä juuri tästä syystä ole vaihtanut.

Joukossa oli toki heitäkin, jotka suostuvat vaihtamaan paikkaa, etenkin silloin, kun itsellä on hyvä päivä.

– Jos fiilis on kohdallaan ja tilanne muutenkin ookoo, niin paikka voisi vaikka vaihtuakin. Tosin sitten saatan myöskin odottaa jotain hyvitystä. Semmoisen tarjoaminen voi auttaa kummasti.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt