Matkat

Sokeritoppavuoria ja riisiterasseja – Etelä-Kiinan maisemat ovat lumoavan kauniit

Julkaistu:

Kiina
Kiinan upeimpiin lukeutuvat perinnemaisemat levittyvät maan eteläosassa, tunnin automatkan päässä Guilinin miljoonakaupungista. Länsimaiset matkailijat ovat vasta löytämässä idyllisen seudun.
Kun on kivunnut kukkulan kuvetta tuhat porrasta, avautuu ympärillä surrealistisen kaunis maisema. Äkkijyrkät, teräväpiirteiset karstivuoret kohoavat muuten tasaisesta laaksosta kuin jättiläisen torahampaat. Niitä on joka suunnassa, monena rintamana. Vuorten lomassa kiemurtaa kapea joenuoma.

Juuri nämä Etelä-Kiinan näkymät on ikuistettu lukemattomien paikallisen taidemaalarien teoksiin, samoin 20 juanin seteliin. Nykyään kiinalaismatkailijat ihailevat niitä Guilinista lähteneiden risteilyveneiden kyydistä, mutta ponnistelua vaativille näköalapaikoille ei viitsi nousta juuri kukaan.

Maaseudun rauhaa

Karstivuorien keskellä sijaitseva Yangshuon kaupunki on suosittu matkakohde, jossa on paljon hotelleja sekä ravintola- ja kauppakatujen keskusta. Mutta sen ympärillä levittyvä jokien halkoma maaseutu on säilynyt idyllisenä ja levollisena.

Maisemista voi nauttia veneen tai hitaasti liukuvan lautan kyydistä. Mukavinta on kävellä tai pyöräillä joen rantaa myötäilevällä pikkutiellä.


Kymmenmetriset bambut ojentelevat joen ylle hentoja varsiaan. Niittykukat tuoksuvat. Vieressä levittyvät pellot ja kasvimaat, joissa työskennellään vielä pitkälti käsipelin. Auringolta suojaavat punotut lierihatut nyökkivät työn tahdissa. Vesipuhvelit tapittavat kosteasta heinikosta.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Joen varrelta voi piipahdella kyliin, joissa kukot ja kanat kipittävät vapaina. Naiset perkaavat vihanneksia kotioviensa edustalla jakkaroilla istuen, pikkulapset juoksentelevat ympäriinsä ja varttuneempi väki pelaa korttia keskelle katua nostetun pöydän ääressä.

Näkymät muuttuvat vuodenajan mukaan

Huikeat maisemat houkuttelevat myös Longjiin seudulle, vajaat parisataa kilometriä Yangshuosta pohjoiseen. Vuorten rinteitä koristavat pengerrettyjen riisiviljelmien symmetriset juovat, kuin valtavat ylöspäin kapenevat portaat.


Alkukesästä viljelykset ovat veden peittämiä ja heijastavat maisemaa peilin tavoin. Kesällä ne ovat vihreitä, syksyllä kullankeltaisia ja talvella lumen silaamia. Keväällä koko tienoota hunnuttaa salaperäinen utu.

Helppokulkuiset polut nousevat viljelmien viertä näköalatasanteille tai laskeutuvat vuorten poimuissa oleviin kyliin.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Kylien tunnelma on perinteikäs

Vähemmistökansat ovat kasvattaneet Longjiin alueella riisiä satoja vuosia. Nykyään heitä näkee myös kauppaavan turisteille käsintehtyjä koruja, tekstiileitä ja perinnevaatteita – samanlaisia, joita heillä itsellä on yhä yllään.


Matkailunähtävyys alueesta alkoi kehkeytyä 1990-luvulla, jolloin muuan kiinalaisvalokuvaaja muutti alueelle ja paljasti paikan maailmalle. Tunnelmalliseen Ping’anin rinnekylään on noussut pienhotelleja ja majataloja, ravintoloita ja matkamuistoja myyviä puoteja.


Länsimaisia matkailijoita on vielä vähän, mutta kiinalaisturistit parveilevat viikonloppuisin kylän sokkeloisilla kujasilla ja portaikoissa, joissa voi kulkea vain jalan. Patikkapolut eivät heitä juuri kiinnosta – vaan selfiet, joissa he poseeraavat perinteisissä juhlavaatteissa keskellä kaunista panoraamaa.

Kun ilta pimenee, kylä hiljenee tyystin.



Kerran viikossa Ilta-Sanomien verkkosivuille matkailusta kirjoittava Mira Jalomies kertoo kiinnostavista kohteista ja kulttuurieroista sekä antaa matkailuun liittyviä vinkkejä huviksi ja hyödyksi.

Espanjassa, Brasiliassa ja nyt Malesiassa asuva, liki sadassa maassa käynyt Mira on matkatoimittaja ja copywriter. Lisää inspiraatiota reissuillesi löydät Miran matkailusivustolta ja -blogista, https://www.exploras.net.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt