Matkat

Anna-Katri Räihä kyllästyi vellovaan ilmastokeskusteluun – listasi, miten lentäminen vertautuu lapsen, auton tai mökin hankintaan

Julkaistu:

Ilmasto
Anna-Katri Räihä kyllästyi netissä villinä kulkevaan päästökeskusteluun. Matkabloggaaja ja ympäristöalan konsultti kirjoitti aiheesta postauksen, jossa matkailun päästöjä verrataan muun muassa mökkeilyyn ja lasten hankintaan.
Anna-Katri Räihä on Adalmina´s Adventures -matkablogin kirjoittaja ja toinen matka-aiheisen Jetlagissa-podcastin vetäjistä.

Matkailualalla Räihä tunnetaan seikkailuistaan, jotka kohdistuvat usein sinne, minne perusmatkaajat eivät lähde. Viime kuussa Räihä seikkaili Himalajan vuoristossa ja lokakuussa matka vei Tansaniaan, Manyara-järven kansallispuistoon saakka.

Lentomatkoja matkabloggaajalle siis kertyy, mutta muuten lapseton sinkku elää varsin kurinalaista elämää. Nainen on avannut elämäntapaansa muun muassa Helsingin Sanomissa, jossa hän kertoo päätöksestään luopua turhan tavaran ostamisesta.

Ympäristöalan konsultti päätti ottaa kantaa

Ympäristöasiat koskettavat Räihää myös työn kautta. Päivätyönään hän tekee uraa ympäristöalan konsulttina.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Ei siis ole ihme, että viime kuukausina vellonut päästökeskustelu on mietityttänyt myös matkailua rakastavaa naista. IPCC:n julkaisema raportti on aiheuttanut ilmastoahdistusta suomalaisissa – myös Räihässä.
Raportin jälkimainingeissa nettikeskustelu on käynyt kuumana. Välillä on vaikuttanut siltä, että sormea on osoiteltu juuri siihen suuntaan, jonne oman elämän valinnat eivät ulotu.

– Näistä musta tuntuu -mielipiteistä on usein puuttunut oikea fakta siitä, paljonko on paljon, kun kasvihuonepäästöjä ja päästövähennyksiä mitataan konkreettisesti kansainvälisten laskentastandardien ja päästökertoimien mukaisesti, Räihä kertoo Ilta-Sanomille.


Kyllästyttyään epämääräisiin kommentteihin Räihä päätti tehdä kirjoituksen aiheesta. Laskelmat ovat hänelle tuttuja myös työn kautta. Nainen on ollut kehittämässä erilaisia hiilijalanjälkilaskureita matkailualalle.

Räihän käyttämiin lähteisiin ja aihetta laaja-alaisesti käsittelevään kirjoitukseen voit tutustua blogikirjoituksessa Lentomatkailun päästöt ja mitä niille tulisi tehdä.

Aihe ei avaudu kokonaisuudessaan yksinkertaisilla esimerkeillä, mutta konkretiaa lentomatkailuun saadaan, kun sitä verrataan meille kaikille tuttuihin arkisiin palveluihin, tuotteisiin, toimiin ja elämäntapavalintoihin.

Lentopäästöjen osuus globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä

Ennen arjen esimerkkeihin menemistä lentomatkailua kannattaa tarkastella globaalilla mittapuulla.

Euroopan komission mukaan kansainvälisen lentoliikenteen päästöt ovat noin kaksi prosenttia globaaleista kasvihuonepäästöistä. Tämän on arvioitu olevan yhteensä noin 859 miljoonaa tonnia CO2-päästöjä vuonna 2017.

– Vuonna 2017 lentomatkustajia oli yhteensä 4,1 miljardia, kun koko maailman väkiluku oli noin 7,6 miljardia. Samalla kun maailman väkiluku kasvaa, on lentomatkustajien määrän ennustettu kasvavan 7,8 miljardiin vuoteen 2023 mennessä, Räihä kirjoittaa.

Näin lentomatkailu vertautuu eri asioihin

Tavalliselle suomalaiselle lentomatkailun päästöt avautuvat helpommin arjen esimerkein.

Räihä on koonnut seuraavan listauksen muun muassa VTT:n Lipasto-tietokantaa ja Motivaa käyttämällä. Kattavan listauksen lähteistä pääset lukemaan täältä!

Räihä muistuttaa, että eri tuotteiden, palveluiden, toimien ja elämäntapavalintojen hiilijalanjäljen vertaileminen suoraan toisiinsa on kuitenkin haastavaa. Tulokset ovat aina vain suuntaa antavia, sillä eri tutkimusten hiilijalanjälkilaskelmissa käytetään erilaisia laskennan rajauksia ja lähtötietoja.

Neljä esimerkkiä. Näin kaukolentoja voi kuitenkin vertailla arjen ja elämän päätöksiin:

1. Kaukolento/autoilu

Joululoma lähestyy ja edessä on kaukomatka Bangkokiin. Minkälainen synti rentouttava loma tosiasiassa onkaan?

Jos kaukolentoa vertaa autoiluun, pääsee autolla todellakin huristelemaan aimo matkan ennen kuin sitä voi verrata kaukolentoon.

Räihän laskelmien mukaan Helsinki-Bangkok-Helsinki -lennon päästömäärillä suomalainen voi autoilla melkein koko vuoden ajokilometrit.

2. Kaukolento/omakotitalon energiankulutus

Vertailulle antaa konkretiaa myös asumiseen vertaaminen.

Helsinki-Bangkok-Helsinki -lennon päästöt ovat samaa luokkaa kuin yhden ok-talon energiankulutuksen päästöt vuodessa, matkabloggaaja kertoo.

3. Kaukolento/mökin rakentaminen tai uuden auton hankinta

Tilanne muuttuu, kun kaukolentoa vertaa mökin rakentamiseen tai uuden auton hankintaan.

Mökin rakentamisen tai uuden auton hankinnan sijaan suomalainen voisi samalla päästömäärällä lentää noin kymmenen meno-paluulentoa Bangkokiin.

4. Kaukolento/lapsettomuus

Aivan omaan luokkaansa kaukolennot suhteutuvat, kun niitä vertaa lapsenhankintaan.

Lapseton henkilö voisi tehdä peräti reilut 30 kaukolentoa joka vuosi samalla päästömäärällä, mitä yhden lapsen hankinta vuodessa aiheuttaa, Räihä kertoo.

Näin selvität lentomatkojesi päästöt

Omien elämäntapojen tarkastelu on toki tällä hetkellä ajankohtaisempaa kuin koskaan ennen.

Jos omien lentomatkojen päästöjen selvittely mietityttää, Räihä suosittelee käyttämään ensisijaisesti kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön ICAOn laskuria luotettavan tuloksen saamiseksi.

– Samaa laskuria suositellaan käytettävän lentomatkustamisen CO2-päästöjen laskemiseksi mm. Teknologian tutkimuskeskus VVT:n Lipasto-tietokannassa.

Nainen muistuttaa, että lennon päästömäärään vaikuttaa merkittävästi lentomatkan pituus. Sen sijaan päästökerroin lennolle on sitä pienempi, mitä pidempi lentomatka tehdään, sillä suurimmat päästöt syntyvät lentokoneen nousu- ja laskuvaiheessa.

– Pitkällä lennolla suhteellinen päästö per matkustuskilometri on siis pienempi, Räihä kertoo.



Eikö taulukko näy? Voit katsoa sen myös täältä!

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt