Matkat

Kommentti: Kasvisruoka ja sähköautot tuudittavat meidät harhaan – lentäminen on tavallisten suomalaisten ilmastotekojen oikea kipupiste

Julkaistu: , Päivitetty:

Uskottava tapa osoittaa ilmastojohtajuutta olisi nähdä lentomatkustaminen kerskakulutuksena ja haitallisena elämäntapana, kirjoittaa Pasi Jaakkonen.
Pieni Mynämäki Varsinais-Suomessa on eturivin kuntia Suomen ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. 7 842 asukkaan Mynämäki on osallistunut jo kymmenen vuotta Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) Hinku- eli hiilineutraali kunta -projektiin. Siinä 41 kuntaa lupaa leikata kasvihuonekaasupäästöjään 80 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

Mynämäki on onnistunut hienosti kääntämään päästöjään laskuun, vaikka ihan kaikkiin lopputavoitteisiin ei taideta päästä.

Mutta iso saavutus on, että kaikki mynämäkeläiset on kutsuttu ideoimaan, miten asumisen, liikkumisen ja kuluttamisen valinnoilla voidaan torjua ilmastonmuutosta. Tietoisuus on kasvanut kohisten.

Viime viikolla suurta huomiota sai hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n uusin raportti. Siinä listattiin keinoja, joilla maapallon lämpeneminen voidaan pysäyttää 1,5 asteeseen.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Mynämäkeä ei mainittu raportissa, vaikka Hinku-kunnista on toivottu maailmanlaajuista esimerkkiä ilmastokamppailussa. Yhden mynämäkeläisen taakka maapalloa lämmittävästä ilmastonmuutoksesta on 8,2 tonnia hiilidioksidia vuodessa. Se pitää sisällään kaiken kunnan alueella päästetyn hiilen.


8 200 kiloa tuntuu paljolta. Siksi Mynämäellä jatketaan yhä tiiviimmin toimia ihmisten hiilijalanjäljen pienentämiseksi.

Niin tekee koko Suomi. Suomen osuus maapallon hiilidioksidipäästöistä on Lappeenrannan teknillisen yliopiston professori Esa Vakkilaisen mukaan noin promillen luokkaa. Silti meitä kannustetaan tekemään vähähiilisiä valintoja, lopettamaan lihan syönti, irrottautumaan muovikassista, ajamaan polkupyörällä ja ostamaan sähköauto. Kelpo tekoja kaikki, vaikka niiden vaikutus Suomen hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä on tähän mennessä ollut olematon.

Vastoin hyvää vauhtia politisoitunutta ilmastokeskustelua Suomen nettopäästöt ovat vähentyneet ihan muista syistä kuin julkisuudessa esitetyistä kulutusvalinnoista. Päästöjen vähentyminen selittyy pääosin teollisuuden ja energiantuotannon vihertymisellä.

Eurostatin tilaston mukaan Suomen hiilidioksidipäästöt leikkaantuivat viime vuonna 5,9 prosenttia. Jos lukuun lasketaan mukaan metsien kiihtyvän kasvun aiheuttama hiilin sidonta, Suomen nettopäästöt ovat laskeneet yhdeksän prosenttiyksikköä.

Samaan aikaan EU-maiden hiilidioksidipäästöt kasvoivat 1,8 prosenttia. Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n pääjohtaja Fatih Birol kertoi pari viikkoa sitten huonoja uutisia. Maailman CO2-päästöt kääntyivät parin vähennysvuoden jälkeen 2017 jälleen nousuun. Suomi on onnistunut etenemään esimerkillisesti oikeaan suuntaa.

Tavallisten ihmiset kulutusvalinnat olivat keskiössä, kun IPCC:n raporttia ruodittiin julkisuudessa. ”Elämäntapoja on muutettava perustavanlaatuisesti”, julisti ison lehden otsikko ja listasi koko joukon arjen ilmastotekoja. Monet niistä olivat –anteeksi vaan – kuin suoraan niksi-Pirkasta. Käteviä, pikkunäppäriä ja hyvää tarkoittavia.

Katso video alta: Tätä ilmastonmuutos tarkoittaa Suomessa


Ilmastoteoilla ostamme sosiaalista hyväksyntää ja puhdistamme omaatuntoamme. Niille on yhteistä se, että ne eivät vaadi meitä luopumaan paljosta.

Siksi meidän on kepeää tuudittautua tyytyväisyyden tunteeseen, jonka biohajoavan muovipussin valitseminen kaupan kassalla tarjoaa. EU on julistanut sodan muoville. Todellinen ilmastoteko olisi vähentää lentämistä, mutta EU-tason toimet loistavat poissaolollaan.

Otetaan esimerkki nelihenkisestä helsinkiläisestä perheestä. Kun se suuntaa ihan varmasti ansaitsemalleen lomalle Thaimaahan, vapautuu stratosfääriin noin 15 000 kiloa hiilidioksidipäästöjä.


Samaan aikaan aikaan tunnemme kasvavaa huolta henkilöautojen päästöistä. Asioiden suhteuttamiseksi on hyvä muistaa, että keskimääräisellä suomalaisella henkilöautolla perhe voi ajaa 160 000 kilometriä, ennen kuin se on tuottanut saman kasvihuonekaasumäärän kuin Thaimaan-reissu.

Yhden perheen etelänloman tuottamilla CO2-päästöillä siis ajaa autoa vaikka kymmenen vuotta.

Entäpä lihan syönti, jota sitäkin on kehotettu välttämään ilmastonmuutoksen nimissä? Yhden Phuketin lomalennon 3 576 kilon hiilipäästöllä keskivertosuomalainen syö naudanlihaa yhdeksän vuotta.

Monen lihansyöntiään ilmastonmuutoksen nimissä kriittisesti arvioivan elämäntapaan kuuluvat kivat viikonlopun minibreikit Euroopan kaupunkeihin. Niiden ilmastokuormalla söisi lihaa aikamoisia määriä.

Viime viikonloppuna Helsingissä marssittiin ilmastonmuutosta vastaan. Monet silmäätekevät ja poliitikot vaativat ihmisten muuttavan kulutustottumuksiaan päästöjen vähentämiseksi. Yksi heistä oli Sdp:n kansanedustaja Sanna Marin.

– On pakko saada punavihreä hallitus ja muuttaa kehityksen suunta! Hiilineutraali yhteiskunta 2035 vaatii päästöjen nopeaa vähentämistä ja nielujen kasvattamista. Tehdään tämä yhdessä, Marin kirjoitti Twitterissä.
Marinin julkisella Instagram-tilillä näkyy kuvia aurinkolomalta Italiasta. Ne on julkaistu viime vuonna.

”Tää Sardinia on ihan jees”, kuuluu teksti.

Ja moni on samaa mieltä.

Kahden hengen edestakaisen lento vaikkapa Roomaan tuottaa tuottaa lentolaskurin mukaan 1 730 kiloa hiilidioksidia. Sillä ajaisi toista vuotta autoa Suomessa – tai söisi naudanlihaa yli neljä vuotta.
Esimerkit valaisevat, mihin kokoluokkaan useimmat ilmastotekomme sijoittuvat. Ne eivät suinkaan ole turhia, koska ne muovaavat asenteita oikeaan suuntaan. Mutta ne tuudittavat meitä harhakuvaan, että olemme ratkaisemassa ongelman täällä rikkaassa pohjoisessa. Todelliset kipupisteet sijaitsevat muovikasseja syvemmällä rakastamassamme elämäntavassa.

4–5 prosentin vuosivauhdilla kasvava lentomatkustaminen on nopeimmin kasvava hiilidioksidin lähde. Sen ilmastovaikutusten ympärillä ei käydä äänekästä elämäntapakeskustelua. Lentäminen on hyväksytty urbaaniin elämäntapaan kytkeytyvä kuluttamisen muoto, johon poliitikot eivät rohkene tai halua puuttua.

 

4,5 miljardia ihmistä elää alle 5 eurolla päivässä. Kun he alkavat kuluttaa luonnonvaroja, meidän kuluttajavalintamme eivät enää paina.

Eikä lentämiseen puuttumisessa ole helppoja pisteitä jaossa. Lentomatkailun horisontissa ei näy autoilusta tuttuja ratkaisuja, joilla lentomatkustamisen riippuvuutta fossiilisista polttoaineista voisi vähentää. Koko maapallon biomassalla ei voida edes teoreettisesti tuottaa niin paljon biokerosiinia, että sillä olisi omatunnon laastarointia suurempaa merkitystä.

Lentäminen on viimeinen liikkumisen muoto, jossa sähköä voisi käyttää. Silloinkin palaisimme 1920-luvun lentomatkustamiseen suorituskykyyn matka-aikojen ja välilaskujen suhteen, säävaikutuskin ravistelisi konetta ilmailun pioneeriaikojen tapaan.

Kulutusmuutosten usein kuultu perustelu on niin sanottu ilmastojohtajuus. Se on 2000-luvun sovellutus 1800-luvun valkoisen miehen taakasta. Kehittyneen lännen pitää näyttää esimerkkiä kehittyville maille. Sähköautojen määrää pidetään hyvänä esimerkkinä ilmastonmuutosta torjuvasta edistyksestä. Maapallon mittakaavassa se on valohoitoa, kun luvut lyödään pöytään.

Optimistisesti sähköautoiluun suhtautuva yhdysvaltainen Bloomberg-informaatioyhtiö arvioi tuoreessa ennusteessaan sähköautoistumisen leikkaavan öljyn kulutusta 7,3 miljoonaa tynnyriä päivässä vuonna 2040.

Se kuulostaa isolta, mutta todella isossa kuvassa merkitys sulaa. Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n mukaan maailman päivittäinen öljynkulutus nousee samanaikaisesti kuusi miljoonaa tynnyriä. Tosielämässä kulutus kasvoi 2017 vajaan kaksi miljoonaa tynnyriä päivässä. Siis aivan oikeasti.

Rikkaissa maissa yleistyvien sähköautojen hyödyt peittyvät kehittyvien maiden valtavan energiankysynnän jalkoihin, joka tuotetaan fossiilisilla.

– Vähänkään perillä olevat tietävät, että sähköautot ovat lillukanvarpuja, energiayhtiön St1:n perustaja Mika Anttonen sanoo.


Hän uskoo, että ainoa nopea tapa ilmastomuutoksen pysäyttämiseksi on hiilidioksidin vähentäminen ilmakehästä. Se tapahtuu lisäämällä keinotekoisia metsiä sinne, missä niiden kasvu on tehokkainta. Anttosen yhtiön koehanke hiilen sitomiseksi Marokossa alkaa ensi vuoden alussa.

Hiilidioksidia on pakko vähentää ilmakehästä, koska meillä ei ole mitään takeita siitä, että päästöjen vähentyminen kehittyvissä maissa noudattaisi rikkaan pohjoisen toiveita. Kehittyvässä etelässä on miljardeja autosta haaveilevia, joille ei ole merkitystä sen hiilidioksidipäästöillä. Sama on yleistettävissä kaikkeen kuluttamiseen.

– 4,5 miljardia ihmistä elää 5 eurolla päivässä. Kun he alkavat kuluttaa luonnonvaroja, meidän kuluttajavalintamme eivät enää paina, Anttonen sanoo.

Se on ikävästi sanottu globaalin yhteisvastuun ja viisaan yksilövalinnan kaikkivoipuuden nimiin vannoville. Se pohjautuu kuitenkin viileisiin lukuihin.

Maailman energiajärjestön IEA:n mukaan maailman primäärienergian kysyntä kasvaa 2040 mennessä 35 prosenttia.

Eurooppa, Pohjois-Amerikka ja Japani pystyvät laskemaan omaa kulutustaan, mutta elintason nousu Intiassa, Kiinassa ja Afrikassa lisää maapallolla tarvittavan energian kysyntää yli 30 kertaa enemmän, mitä länsimaat säästävät. Maailman energiankulutus kasvaa öljyvedolla aina 2040-luvulle.

Uskottava tapa osoittaa ilmastojohtajuutta olisi nähdä lentomatkustaminen kerskakulutuksena. Haitallisena elämäntapana, jonka siirtyminen myös kehittyvien maiden miljardien ihmisten arkeen uhkaa nousta ilmastomuutoksen vastaisen taistelun pahimmaksi esteeksi.


Kehitys on jo käynnissä. Lentokonevalmistaja Boeing uutisoi taannoin, että Aasian lentoliikenne tarvitsee lähivuosina 240 000 uutta lentäjää tyydyttämään kasvavan liikenteen tarpeet.

Palataan Mynämäelle, jossa Suomen ensimmäinen polttomoottoriauto Korvensuu rakennettiin 1913. Nyt Mynämäellä on noin 4 934 henkilöautoa. Varsinaissuomalaisten henkilöautojen keskimääräinen CO2-päästö on 158 grammaa kilometrillä.

Suomalaiset tekivät 2016 Thaimaahan 132 000 matkaa. Niiden yhteenlaskettu hiilidioksidipäästö on 472 032 tonnia.

Nykyiset mynämäkeläiset saisivat ajaa nykyisillä autoillaan 36 vuotta ennen kuin niiden hiilidioksidipäästöt ylittäisivät suomalaisten yhden vuoden Thaimaan-matkailun tuottamat päästöt.

On totta, että suomalaisten CO2-taakka henkeä kohti on valtavan korkea, jos sitä verrataan kehittyvien maiden kansalaisiin. Suomi sijaitsee pohjoisessa. Meidän talojamme pitää lämmittää noin puolet vuodesta. Raaka-ainevaroihimme perustuva teollisuus on kasvanut sellaiseksi, että se tarvitsee runsaasti energiaa. Puut eivät tule metsästä ilman tukkirekkaa, malmi ei muutu raudaksi ilman sulattamista ja hiilimonoksidilla pelkistämistä.

Jos puhumme kuluttajan valinnoista, asuntojen lämmittämistä emme voi lopettaa. Sen rinnalla lentoturismista luopuminen on sittenkin helppo valinta, jos niin haluamme. Silti ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun ratkaiseva kamppailu käydään siellä, missä väestönkasvu ja kasvihuonekaasujen kasvupotentiaali on suurin.

– Ilmastonmuutosta ei ratkaista suomalaisten kulutustottumusten muutoksilla, Teslojen ostamisella tai hiilivapailla suomalaiskunnilla. Avainasemassa on afrikkalainen kaupunkiin muuttava perhe. Heillä ei ole mahdollisuutta valita ilmastoystävällisiä ratkaisuja, joten meidän on autettava heitä ne tekemään. Ilmastonmuutos ratkaistaan Afrikassa, ei Mynämäellä, Anttonen sanoo.

Oletko valmis vähentämään lentomatkailua tai jopa luopumaan siitä kokonaan? Mihin sinun mielestäsi pitäisi kiinnittää huomiota toimissa ilmastonmuutosta vastaan? Kommentoi!

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt