Matkat

Italiassa on makuja ja historiaa huokuva maakunta, josta harva on kuullut – Apulia on täydellinen syyskohde

Julkaistu:

Italia
Apulia Etelä-Italiassa on jäänyt monelle mysteeriksi. Historiaa huokuva maakunta tarjoaa upeita rantoja ja kielen kähveltäviä makuelämyksiä.
Italialaiset tuntevat Apulian maakunnan vehreistä oliivilehdoistaan, turkoosina vellovasta Adrianmerestä ja ikiaikaisista monumentistaan.

Moni matkaa Apuliaan kesällä paistatellakseen päivää sen rannoilla. Kuumuus kuitenkin verottaa reissaajan jaksamista ja näin ollen maakunnan hurmaavista kaupungeista nauttisi enemmän keväällä tai syksyllä. Apulia kohoaa myös lempeine burrata-juustoineen sekä tulisine chilipastoineen kulinaristin haaveuneksi, ja syksyllä maatalousvetoinen alue viekoittelee sadonkorjuuajan herkuilla.

Suomalaisilla harvemmin on kokemuksia Apuliasta, jonne ei löydy suoria lentoja. Matkanteko ei silti vaadi montaa mutkaa. Voit napata suoran lennon Roomaan ja jatkaa sitten paikallislennolla Brindisiin tai Bariin. Alitalian liikennöimät lennot ovat edullisia ja kestävät vain reilun tunnin.

Junamatka sujuu vikkelimmillään noin viidessä tunnissa, mutta vaatii ensin reissaamista lentokentältä Terminin päärautatieasemalle Rooman ytimeen ja kustantaa usein myös enemmän kuin lento. Taitava kuski vuokraa auton. Sen avulla myös Apulian maaseudun ja pikkukylien charmi avautuvat paremmin.


Kotoisa Brindisi

Aloitin heinäkuisen seikkailuni Apuliassa Brindisistä. Sotilastukikohdastaan ja satamastaan huolimatta kaupunki hurmaa somalla kotoisuudellaan. Englannin sorina ei peitä alleen italiaa ja matkailijoiden sijaan leijonanosa väestä on paikallisia. Herkutella voit mainioissa merenherkkuravintoloissa ja eloisissa kahviloissa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Jälkimmäisissä illan voi startata aperitivolla. Tilaat ja maksat juoman, mutta saat kaupantekijäisiksi joukon kyytipoikia: oliiveja, pieniä lihapiirakoita, juustoa ja paljon muuta. Omaa Aperol Spritz -cocktailiani saatteli 14 kulhollisista eri naposteltavia. Ostosmahdollisuudet Brindisissä ovat hyvät ja italialaisten muotimerkkien myymälöitä löytyy rutkasti.

Brindisin maisema kuhisee viittauksia Italian historiaan. Iltaisin passegiatalla eli kävelyllä viihtyviä, jäätelöä nautiskelevia perheitä vilisevältä rantakadulta voi nähdä samanaikaisesti antiikin ajan juhlavan pylvään kuin 1930-luvun Mussolinin fasistista Italiaa heijastavia, mahtipontisia veistoksia.

 

Kaupunkikaunotar Leccea kutsutaan etelän Firenzeksi kirkkojen vuoksi.

Brindisi on etenkin kotimaan turistien suosiossa, jotka yleensä lekottelevat nauttimassa rantaelämästä. Se pitää kokea vähän kaupunkialueen ulkopuolella. Suuri osa hiekkarannoista on maksullisia, mutta jos nautit lounaan rantaklubilla, pulitat hinnan korkeintaan aurinkotuolista ja -varjosta, kun taas suihkuja ja pukutiloja saat hyödyntää ilmaiseksi. Esimerkiksi elegantti Oktàgona-ranta on loistopaikka viettää lomapäivää. Erityisplussaa rantaravintola saa kielen kähveltävästä simpukkapastastaan ja grillatuista merenherkkulajitelmistaan!


Etelän Firenze

Mikäli ruumiinkulttuuri ei ole juttusi vaan kaipaat henkevää tunnelmaa, kannattaa hypätä Lecceen junaan. 20 minuutin päässä Brindisistä etelään sijaitsevaa kaupunkikaunotarta kutsutaan etelän Firenzeksi sen lukuisten kirkkojen vuoksi. Tosin Leccen kirkot ja kappelit eivät ole rakennettu frenzeläisserkkujensa tapaan renessanssiaikana. Sen sijaan ne komeilevat 1600-luvun barokkiyksityiskohdilla: ylenpalttisilla kultauksilla ja koukeroisilla marmorikaiteilla.


Autoilijalle Lecce aiheuttaa herkästi migreenin, sillä parkkipaikkoja on niukasti ja vain onnekas hannuhanhi löytää menopelilleen paikan läheltä vanhaa kaupunkia ympäröivää muuria. Myös ajokieltoja riittää runsaasti. Lecce antiikinaikaisine raunioineen kannattaa silti kokea. Suuntaa sen kirkkoihin ihailemaan taideaarteita ja rauhoittumaan. Tai tutustu paikalliseen herkuttelukulttuuriin. Leccen katujen varrelle mahtuu ihastuttavia pikkuliikkeitä, joista moni myy täkäläisiä erikoisuuksia: mantelipikkuleipiä, sitruunalikööriä ja oliivituotteita tahnasta öljyihin.

Marmorikaupunki Ostuni

Leccen kanssa kauneusvaltikasta kisaa pohjoisempana odotteleva Ostuni. Jäävuorimaisen valkoisen marmorikaupungin viehkeyden ovat havainneet monet ja niinpä sen kapeat kujat täyttyvät sesonkiaikaan kansainvälisestä puheensorinasta. Näyttävän katedraalin edessä avautuva aukio jäätelöbaareineen ja kahviloineen sekä lukuisat pikkuputiikit, jotka kaupittelevat höyhenenkeveitä rantakaftaaneja, käsityöläisten taiteilemia hopeakoruja ja oliivipuusta veistettyjä keittiötarvikkeita kertovat turistien jo tykästyneen Ostuniin.


Korkealle kukkulalle kohonneesta Ostunista avautuvat häikäisevät näköalat vehreiden oliivilehtojen värittämiin laaksoihin ja niinpä muurin äärellä tarjoutuukin mahtava mahdollisuus maisema-selfien nappaamiseen.

Maailmaperintökohde Alberobello

Pikkuruinen Alberobello on etenkin kotimaan turistien suosiossa − junia ei juuri kulje ja bussejakin sangen sattumanvaraisesti. Vaivannäkö on kuitenkin pähkäilyn arvoista, sillä Alberobello on ainutlaatuinen. Pieni kaupunki on kiilannut UNESCOn maailmanperintökohteiden listalle erikoisella rakennustekniikallaan.


Smurffikylän mieleen tuovat, sokeritoppamaiset trullitalot pitävät kylmyyden talvella ja paahteen kesällä tiessään. Perinteisiä taloja ei ole muutettu museoksi, vaan ne palvelevat edelleen koteina, majataloina ja pikku myymälöinä.

Kolme lomatuliaista

  1. Pellavaa pöydälle. Alberobellon läheisyydessä viljellään pellavaa, josta kutomot valmistavat kattaustekstiilejä. Pöytäliinoihin kudotaan usein oliivi-, viiniköynnös- tai vehnäkuvio, jotka symboloivat maatalousvaltaisella alueella vaurautta.
  2. Maukkaat mantelikeksit. Apulialainen ateria päättyy usein makeisiin mantelikekseihin. Ne tarjotaan kirsikkaliköörin kera.
  3. Hopeaa hipiälle. Käsityöläisten valmistamat korut saavat innoituksensa etenkin antiikin perinnöstä. Alberobellon erikoisuus ovat amuletit, joiden aiheet on napattu trullitalojen kattoja koristavista onnensymboleista.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt