Matkat

Tunnetko nämä kreikkalaiset tarinat?

Julkaistu:

Antiikin kreikkalaisten myytit ja tarut ovat läsnä länsimaisessa kulttuurissa jatkuvasti.
Suuret sankarit tekevät urotöitä, joutuvat testeihin ja etsivät vuosikausia kotia. Jumalat auttavat ja vainoavat ihmisiä ja tappelevat keskenään.

Lohikäärmeet vartioivat aarteita, jättiläiset kävelevät maan päällä ja nymfit sekä noidat sekoittavat miespolojen päät. Taikaesineet tuovat näkymättömyyden ja vievät miehet lentoon.

Ei, tämä ei ole sormusherraa vaan antiikin Kreikan mytologiaa.


Fantasiaelokuvat ja videopelit tai sarjakuvat olisivat paljon köyhempiä ilman antiikin myyttien ja tarupiirien niille antamia vaikutteita. Monet muutkin nykyäänkin tutut asiat keksittiin jo vuosituhansia sitten antiikin Kreikassa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Stephen Fryn uusin kirja on nimeltä Mythos. Näyttelijä kertoo uusiksi antiikin myyttejä hyvin tietoisena siitä, että länsimaisen kulttuurin suurimmat myöhempien aikojen sankarit Shakespearesta Michelangeloon ja Wagneriin ovat ollut näistä vaikuttuneita. Walt Disneyn animaatiot, Taru sormusten herrasta -saaga ja scifi-eepokset Star Trek ja Star Wars ovat kauttaaltaan antiikkista.

 

Fantasiaelokuvat ja videopelit tai sarjakuvat olisivat paljon köyhempiä ilman antiikin myyttien ja tarupiirien niille antamia vaikutteita. Monet muutkin nykyäänkin tutut asiat keksittiin jo vuosituhansia sitten antiikin Kreikassa.

Antiikin myytit elävät ympärillämme taivaankappaleissa, yhtiöiden nimissä, arkkitehtuurissa, taiteissa, popkulttuurissa. Mytologia on vakiintunut suureksi eurooppalaiseksi perinnöksi.

Antiikin Kreikan ja Rooman kulttuurista populaareja tietoteoksia tekevä Paavo Castrén kirjoitti viimeksi suorasanaisen käännöksen ensimmäisistä eepoksista, jotka ovat Homeroksen Ilias ja Odysseia. Ensimmäinen on historian ensimmäinen tunnettu sotatarina, jälkimmäinen ensimmäinen seikkailu. Castrénin uusin kirja kertoo elävällä tavalla myytit uusiksi.

Antiikin Kreikka antoi meille perinnöksi ensimmäisen matemaatikon (Thales), ensimmäisen historiantutkijan (Herodotos), ensimmäiset suuret filosofit (Platon ja Aristoteles), demokratian eli kansavallan (Ateena 600-luvulla eKr.), ensimmäiset näytelmät (Aiskhylos, Sofokles, Euripides), olympialaiset, uljaimman arkkitehtuurin ja tietysti ne kaikki myytit, joista Castrén niin valloittavasti kertoo.

Alla esitellään joitakin asioita, jotka ovat aivan antiikkista alkuperää.

Äiti Maa määrää

Gaia oli kreikkalaisten jumalten, olympolaisten, äiti. Nyt on Gaia-hypoteesi: biologian mukaan orgaaninen elämä maapallo muodostaa yhdessä epäorgaanisen kanssa monimuotoisen ykseyden, johon kaikki elämä maapallolla perustuu.


Perseuksen pojat

Mykenen kaupungin ja sen hallitsijasuvun perustajasankari, joka muuttui taivaan tähtikuvioksi. Niin monet muutkin tarujen sankarit ovat nyt tähtiä tai planeettoja avaruuden syvyyksissä. Perseuksen tähtikuviosta ovat peräisen perseidit, ”Perseuksen pojat”, meteoriittisade, joka aika ajoin näkyy.


Troijaan pääsee hevosella

Kreikkalaiset soturit pääsivät sisään Troijan kaupunkiin suuren puuhevosen sisällä. Troijan hevosia on sittemmin havaittu politiikassa ja yritysmaailmassa, niitä, jotka ovatkin muiden asialla kuin yhtiön tai puolueen. Tietokoneissa troijalainen on haittaohjelma, joka tekeytyy viattomasti hyödylliseksi.

Kompleksinen Oidipus

Oidipus oli Teeban kuninkaan poika, jonka ennustettiin tappavan isänsä ja menevän naisimiin äitinsä kanssa. Ja niin sitten kävikin. Taiteilijoita kautta aikojen inspiroinut ja draamaa tuottanut taru löytyy myös Freudin psykoanalyysista, jossa kerrotaan 3-6-vuotiaan lapsen psykoseksuaalisesta kehitysvaiheesta. Lapsi tuntee vetoa vastakkaista sukupuolta olevaan vanhempaan ja kokee samaa sukupuolta olevan kilpailijakseen.


Olympolaiset supersankarit

Kreikan jumaltarujen inhimilliset yliolennot ovat suuresta vaikuttaneet – juutalaisten ja raamatullisten myyttien ohella – sarjakuvien supersankareihin, jotka nykyään tunnetaan parhaiten elokuvista. Juutalaisten maahanmuuttajien poikien luomat amerikkalaisen uusmytologian hahmot taistelevat, oikuttelevat ja lähettävät salamoitaan kuin antiikin esikuvansa. Jotkut auttavat ihmisiä, toiset vastustavat, ja usein olennot taistelevat keskenään. Sankaripoppoot Justice League ja Avengers ovat oikeita antiikkisten aiheiden kokoelmia.


Hercules pullistelee

Kreikkalainen Herakles, latinaksi Hercules, oli ylijumala Zeuksen ja ihmisen poika, siis puolijumala, joka suoritti 12 urotekoa ja liittyi kuoltuaan jumalten joukkoon. Hän on popkulttuurin ikisuosikki. Hercules (2014) ja Renny Harlinin ohjaama The Legend of Hercules (2014) ovat uusimmat elokuvat. Disneyn animaatio Herkules (1997) ja tv-sarja Hercules (1995–1999) muistetaan yhä. 80-luvun pullistelevaa toimintaa johti itävaltalainen bodari Arnold Schwarzenegger joka aloitti uransa elokuvalla Hercules New Yorkissa (1970).


Ja Pygmalion teki naisen

Roomalainen Ovidius kertoi Muodonmuutoksia-teoksessaan kuvanveistäjästä Pygmalionista, joka veisti naisen ja meni naimisiin elottomasta eläväksi muuttuneen veistosnaisen kanssa. George Bernard Shaw’n näytelmä Pygmalion nosti hahmon nykyaikaan. Siitä on tehty sekä suoria elokuvaversioita että musikaali My Fair Lady. Pygmalion-myyti on taustana tarinoissa, joissa mies yrittää muovata naisesta ihannekuvaa.


Kroisos pennosineen

Lyydiassa kuninkaana vuosina 560–545 eKr. hallinnut Kroisos kehuskeli rikkauksillaan ja hyvällä onnellaan. Kroisoksen nimi jähmettyi käsitteeksi kuvamaan rikasta. Aki Ankan Kroisos Pennonen on hänen koomisia perillisiään.


Laulava Orfeus

Apollon lahjoitti joenjumalan sekä kuninkaan pojalle Orfeukselle kultaisen lyyran. Poika oppi muusilta soiton ja laulun taidon. Kaikkien esiintyvien taiteilijoiden myyttimalli Orfeus kiersi maita ja mantuja laulamassa sankarien teoista, rakkaudesta ja luonnon ihmeistä. Hänestä tuli musikanttien esikuva, ja hänen rakkautensa metsännymfi Eurydiken kanssa on kiehtonut taiteilijoita kautta aikojen.


Vaarallinen Helena

Spartan kuninkaan Menelaoksen vaimo oli maailman kaunein nainen. Kun hän lähti Troijaan komean Paris-nuorukaisen saaliina, alkoi pitkä ja verinen sota, joka yhdisti kreikkalaiset. Helena on on siitä pitäen ollut vaarallisen kaunottaren perikuva.

Olympian kisat

Pisan kuninkaan Oinomaioksen järjestämiin kisoihin osallistui myös tarumainen Pelops, johon jumalatkin ihastuivat. Niistä ja Herakleen järjestämistä Pelopsin hautajaiskisoista saivat alkunsa Olympian kisat, joita yhä käydään.


Vaaralliset amatsonit

Hieno Wonder Woman toi amatsonit takaisin valkokankaille. Tarujen naissoturit olivat 1900-luvun alun nousevan feminstisen liikkeen mielestäkin esikuvallisia. Amatsonit vilahtelevat siellä täällä myyteissä vaarallisina taisteilijoina, joita miesten on syytä kavahtaa.

Ariadnen lanka

Sankari Theseus surmasi Kreetalla kuningas Minoksen palatsin alaisessa valtavassa labyrintissa häränpäisen hirviön Minotauroksen. Apunaan hänellä oli Minoksen tyttären Ariadnen antama lanka, jota seuraten sankari löysi tiensä ulos labyrintista. Siitä pitäen ”Ariadnen lanka” on tarkoittanut ihmisiä pelastavaa apuneuvoa.

Kauhea Kerberos

Sillä oli kolme käärmeiden peittämää päätä ja häntä, jonka päässä oli lohikäärmeen kita. Taruhirviö Kerberoksen jälkeläisiä voi tavata videopeleissä ja elokuvissa harva se viikko. Alkuperäisen Kerberoksen tehtävänä oli vartioida, ettei kukaan Manalaan joutunut pääse sieltä ikinä pois. Herakleen urotöistä viimeinen oli Kerberoksen ryöstäminen Manalasta.

Eurooppa itse

Hesiodoksen mukaan Eurooppa sai nimensä Foinikiassa sijaitsevan Sidonin kuninkaan tyttären Europen mukaan. Itse ylijumala Zeus ryösti hänet härän hahmossa. Europen mukaan on nimetty myös Jupiterin kuu.

Prometheus toi kulttuurin

Titaani Prometheus oli ihmiskunnan avustaja, joka antoi meille tulen. Zeus ei tästä pitänyt, ja titaani sai kärsiä rangaistustaan vuoreen kytkettynä. Koko inhimillinen kulttuuri ja sen tekniset edistykset on eurooppalaisessa symboliikassa olleet Prometheuksen ansiota – tai syytä.


Lähteenä mm. Paavo Castrén: Antiikin myytit. Otava

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt