Adam-munkki kohtasi Naissaaressa amatsoneja – 900 vuotta myöhemmin siitä tuli neuvostotukikohta ja se poistettiin kartoista - Matkat - Ilta-Sanomat

Adam-munkki kohtasi Naissaaressa amatsoneja – 900 vuotta myöhemmin siitä tuli neuvostotukikohta ja se poistettiin kartoista

Vain tunnin laivamatkan päästä Tallinnasta on ihanat naiset rannalla ja metsä täynnä sotahistoriaa. Kun Naissaari oli neuvostotukikohta, sitä ei näkynyt edes kartoissa.

Naissaaren houkutin sotahistorian ohella on merellinen luonto.­

18.8.2018 15:30 | Päivitetty 19.8.2018 10:05

Ihan kuin Hanko, huokaa Hanko-fani astuttuaan laivasta Naissaaren rantaan.

Toden totta, hiekkaa, merta ja mäntyjä kuten Hankoniemellä. Ja Naissaaren sataman kohdalla on myös ripaus samaa tyylikkyyttä kuin Hangossa – Turismi- ja Puhkekeskuksen isolla terassilla voi ottaa trendikkäästi lounaan päälle cappuccinot valkoisen katoksen alla ja katsella hiekkarantaa ja syvänsinistä merta metsikön takana.

Harva suomalainen on löytänyt Naissaaren, vaikka se sijaitsee vain tunnin päässä Tallinnasta. Joitakin purjehtijoita käy, mutta ei juuri muita, sanoo majatalonpitäjä.

Saaren kiehtova nimi päästää mielikuvituksen laukkaamaan, mutta Miessaari vastaisi paremmin todellisuutta. Kymmenisen kilometriä pitkä saari oli sotilaskäytössä 1910-luvun alusta vuoteen 1994, jolloin itsenäisen Viron armeija tuhosi hajonneen Neuvostoliiton jälkeensä jättämät merimiinat. Sotahistoria näkyy vielä lähes kaikkialla.

 Saaren miehinen historia alkoi toden teolla, kun tsaarin Venäjä huolestui Saksan uhasta ensimmäisen maailmansodan alla. Kun laivasto oli kärsinyt sodassa Japania vastaan, täytyi keksiä jotain muuta Pietarin suojaamiseksi.

Nimensä Naissaari lienee saanut, kun bremeniläinen munkki Adam mainitsi kirjassaan vuonna 1075 Terra Feminarumin, joka sijaitsee Aestlandin pohjoispuolella. Siellä sotaisat amatsoninaiset hallitsivat ja olivat leikanneet toisen rintansakin pois voidakseen paremmin ampua jousipyssyillä. Poikalapset myytiin orjiksi.

Proosallisempi selitys munkin kokemukseen (tai joltakulta muulta kuultuun kokemukseen) voisi olla, että saaren miehet olivat vieraan saapuessa hylkeenpyyntireissussa ja saareen jääneet naiset peloissaan puolustuskannalla.

Saaren miehinen historia alkoi toden teolla, kun tsaarin Venäjä huolestui Saksan uhasta ensimmäisen maailmansodan alla. Kun laivasto oli kärsinyt sodassa Japania vastaan, täytyi keksiä jotain muuta Pietarin suojaamiseksi.

Koska Naissaaresta on vain noin 35 kilometriä Porkkalanniemen edustan Mäkiluotoon, alettiin vuonna 1912 rakentaa kunnon rannikkotykkipatteria saareen. Tällä suljettaisiin Suomenlahti.

Ruotsin vallan aikaan Naissaareen oli muuttanut ruotsinkielistä väkeä Kotkan ja Porvoon rannikkoseuduilta. Kyliä oli kolme, mutta nyt maat ostettiin asukkailta, joita oli parisataa, enimmäkseen kalastajia. Heistä moni muutti nyt niin trendikkäälle Kalamajan alueelle.

Kulalistemajan isäntä ja saarisafarien vetäjä Karl Lindström ohjasi maastokuormuriin.­

Ei kun saarikierrokselle. Helsingistä kotoisin oleva Karl Lindström asettui Viroon jo vuosikymmeniä sitten ja pitää majataloa Naissaaressa. Hän tuntee saaren ja sen historian kuin taskunsa ja auttaa turisteja kipuamaan neuvostoarmeijan vanhan Zilin kyytiin.

Pölisevää metsätietä ajetaan saaren pohjoisosaan. Siellä seisoo yhä komea tornijärkäle, tulenjohtokeskus, ja sen vieressä 12-tuumaisen Obuhof-tykin alusta. Näitä rakentamaan tuotiin väkeä nykyisen Valko-Venäjän alueelta.

Saarikierrokselle pääsee neuvostoarmeijan Zil-maastokuormureilla.­

Astumme tulenjohtokeskuksen kosteaan, pimeään kellariin, sähköpääkeskukseen. Täytyy varoa ettei kompastu.

Täällä sotilaat tekivät laskutoimituksiaan – kun vihollisesta oli havainto kolmesta pisteestä, voitiin sijainti laskea ja ampua sitten koordinaattien mukaan, laivaa näkemättä.

Rannikkotykkipatteri 10B:ssä oli alustan päällä kaksi 15,6-metristä tykinputkea. Yhdellä tykillä työskenteli 150 miestä. Tykin kantama oli 27 kilometriä, eli yhdessä Suomen puolen tykkien kanssa Suomenlahti saatiin suljettua.

Nyt jäljellä on vain alusta, mutta millainen tykki on ollut, sen näkee vanhasta kuvasta, jota Lindström esittelee.

Naissaaressa oli vuonna 1917 lähes 20 tykkiä. Taistelutilanteessa tykeillä ei ammuttu kertaakaan, pelote riitti.

Tällainen oli rannikkotykkipatteri 10B:ssä ollut Obuhof-tykki.­

Venäjän vallankumouksen jälkeisissä sekavissa oloissa joulukuussa 1917 saari julistautui sotilaiden ja linnoituksen rakentajien neuvostotasavallaksi, mutta saksalaiset joukot miehittivät saaren jo kahden kuukauden päästä, itsenäistyneen Viron hallituksen toiveesta.

Jo tsaarin aikaan Naissaareen rakennettiin 37 kilometriä pitkä rautatie, jotta ammusten ja muiden varusteiden kuljetus eri puolille saarta onnistuisi. Raiteita näkyy siellä täällä.

Muhkuraisilla teillä maastokuormurilla ajettaessa tuntuu kuin munuaiset lipeäisivät sijoiltaan. Linnanmäen vertainen kokemus.

 Vuonna 1944 Naissaaresta tuli Neuvostoliiton salainen tukikohta. Niin salainen, että se poistettiin kartoistakin. Merikorteissa se näkyi pelkkänä pisteenä.

Maailmansotien välissä suunnitelmia Suomenlahden sulkemisesta jatkettiin – nyt niitä tekivät nuoret valtiot Suomi ja Viro yhteistyössä pitääkseen neuvostolaivaston Suomenlahden pohjukassa. Naissaaressa ja Aegnassa oli yhteensä 11 tykkiä. Yhteistyö kuitenkin päättyi Neuvostoliiton miehittäessä Viron 1940.

Vuonna 1944 Naissaaresta tuli Neuvostoliiton salainen tukikohta. Niin salainen, että se poistettiin kartoistakin. Merikorteissa se näkyi pelkkänä pisteenä.

Nyt Naissaaren osaksi tuli Suomenlahden sulkeminen miinoilla. Alle 20 neliökilometrin kokoiselle saarelle tuotiin 4 000, jopa 7 000 merimiinaa sekä niiden kokoonpanotehdas.

Miinat vietiin 50 metrin syvyyteen. Suomenlahdessa on arvioitu olevan vieläkin 60 000 miinaa, joskin jo vaarattomia.

Kun neuvostoarmeija poistui Naissaaresta 1994, se jätti jälkeensä 4 000 miinaa. Trotyyli poltettiin, mutta miinan kuoria on saari täynnä, ja niille on keksitty mitä mielikuvituksellisinta käyttöä. Niistä on tehty taideteoksia, ja sataman lipputangot on pystytetty miinanpuolikkaiden päälle. Lindströmin pitämän Kulalistemajan pihapiirissä niitä on paljon, odottamassa uusia innovaatioita.

Jo Eino Leino runoili Naissaaresta. Sittemmin sen rannoille on eksynyt suomalaisia harvakseltaan.­

Neuvostoajoista muistuttavat myös parakit, nyt heleän värikkäiksi maalatut, joita on etelärannalla asumuksina. Joitakin vuokrataan turisteillekin.

Saarella ei ole sähköä. Siellä asuu virallisesti 11 ihmistä, kertoo Karl Lindström, talvella viisi tai kuusi.

Unohdan kysyä kierroksen loppuessa, ovatko asukkaat naisia vai miehiä.

Kolme amatsoninaisten lisääntymiskeinoa

  1. Merirosvot. Niitä piisasi Suomenlahdella. Periaatteessa miehillä ei tosin ollut pääsyä naisten saarelle.

  2. Salainen lähde. Pyhää vettä juomalla saattoi hedelmöittyä.

  3. Koiraa muistuttavat tarujen eläimet. Poikalapset olivatkin rumia kuin koirankuonolaiset.

Lähde: Adam Bremeniläisen Descriptio insularum Aquilonis -kirjan (1075) tiedot Terra Feminarumilla asuvista amatsoneista.

Juttua päivitetty 20.8. klo 10:52. Maastokuormurin kuva vaihdettu.

Päiväpyrähdys tai viikonlopun virkistys

  • Naissaareen pääsee syyskuun loppuun viikonloppuisin Tallinnan Lennusadamista. Meno-paluu maksaa reilut 20 euroa.

  • Saareen voi tehdä päiväretken tai jäädä yöksi. Majapaikkoja on muutamia, Kulalistemajassa kahden hengen huone maksaa 35 euroa. Rannassa Naissaare Turismi- ja Puhkekeskus vuokraa minimökkejä 75 euroa yö.

  • Saaren houkutin sotahistorian ohella on merellinen luonto. Hiekkarannat ovat upeita ja rantojen herkät niityt lumoavat kauneudellaan. Toisaalta sisäsaaressa on hienoa lehtometsää.

  • Kulalistemaja järjestää mm. Zil-maastokuormureilla safareita, joilla pääsee tutustumaan saareen ja saa opastuksen sotahistoriaan. Saarella voi vaeltaa ja vuokrata pyöriä, joskin pyöräily on välillä raskasta hiekan pehmeyden takia. Oman pyörän voi tuoda mukana, autoa käytännössä ei.

  • Nähtävyyksiä on majakka, kirkko ja hautausmaa sekä pikkuinen oopperatalo – kuulu kapellimestari Tõnu Kaljuste on perustanut saareen musiikkijuhlat Nargenfestivaalin, joten hyvin matkansa ajoittamalla voi kokea myös ainutlaatuisen musiikkiselämyksen keskellä saaristoluontoa.

Lisätietoja naissaare.ee, naissaar.eu, Tallinn-cruises.com, nargenfestival.ee

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?