Matkat

Omarin, 24, kuvissa Helsinki on kuin karkki – näin kaunis on Suomen pääkaupunki

Julkaistu:

Matkat
Suomen turistimäärät ovat räjähdysmäisessä kasvussa. Muutoksen taustalla on muun muassa somebrändäys. Sitä tekee Omar El Mrabt, jonka värikkäillä Helsinki-kuvilla on faneja Kiinaa ja Yhdysvaltoja myöten. Mutta miten myydä ulkomaalaisille Helsingin ja Lapin väliin sijoittuva Suomi – kuten vaikkapa Jämsä?
Tuuli puskee päälle sateisena maanantaiaamuna Helsingin merenrannassa. Senaatintorin maisema huokuu harmaata ja valkoista.

Taskusta kuuluu piippaus.

”Sää on aika hyytävä, mutta ehkä voimme näyttää, että Helsingistä löytyy värejä myös harmaina päivinä”, Omar El Mrabt kirjoittaa tekstiviestissä.
  • Katso artikkelin yllä olevalta videolta Omarin vinkit parempiin somekuviin.
El Mrabt, 24, on sosiaalisen median vaikuttaja ja turismimarkkinoija, joka opiskelee digitaalista viestintää Metropolia-ammattikorkeakoulussa. Hän ylläpitää suosittua Instagram-tiliä, jonka kuvissa näyttäytyy kirkkaanvärinen Helsinki.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Tilillä on seuraajia eri puolilla maailmaa. Moni heistä on matkustanut Suomeen pelkästään värikylläisten kuvien takia – aina Yhdysvalloista ja Kiinasta asti.

Pian kahvilaan saapuu keltaiseen huppariin ja takkiin pukeutunut hymyilevä mies.

El Mrabt on alun perin kotoisin Jämsästä. Hänen äitinsä on suomalainen ja isä marokkolainen.

– Mulla on ollut mummo sekä Pihtiputaalla että Agadirissa, hän hymyilee.

 

Uskon, että taustani auttaa minua näkemään Helsingin näin. Marokosta tulee kaipuu väreihin. Ja kun olen syntynyt muualla kun Helsingissä, lähden helpommin asuinalueeni ulkopuolelle katsomaan, millaista täällä on.

Instagramiin El Mrabt kuvaa kantakaupunkia, mutta asuu itse Koillis-Helsingissä Viikin kaupunginosassa.

– Uskon, että taustani auttaa minua näkemään Helsingin näin. Marokosta tulee kaipuu väreihin. Ja kun olen syntynyt muualla kun Helsingissä, lähden helpommin asuinalueeni ulkopuolelle katsomaan, millaista täällä on.

Turistien määrä nousi Suomessa räjähdysmäisesti viime vuonna. Ulkomaiset yöpymiset lisääntyivät 15 prosenttia ja matkailijoiden yöpymisten määrä Helsingissä nousi neljään miljoonaan.

Se oli kaikkien aikojen ennätys. Matkailijoiden määrä varsinkin Kiinasta ja Venäjältä on noussut. Helsingissä yöpyneiden venäläismatkailijoiden määrä on kasvanut liki 42 prosenttia, kiinalaismatkailijoiden lähes 35 prosenttia. Lappi on kiinnostanut matkailijoita pitkään tasaisesti, mutta myös pohjoisen turistimäärät kasvavat.



Mistä noste johtuu? Syitä on useita, arvioi kaupungin omistaman markkinointiyhtiö Helsinki Marketingin johtaja Tia Hallanoro.

– Kasvua selittää muun muassa ruplan arvon vahvistuminen, joka tuo Suomeen venäläisiä matkailijoita. Lisäksi kiinalainen keskiluokka matkustaa nyt paljon. Finnair ja Finavia ovat tehneet pitkään töitä, jotta Helsingistä tulisi aasialaisille hyvä välilaskupaikka, Hallanoro sanoo.

Helsinki Marketing – entiseltä nimeltään Visit Helsinki – muutti reilut kolme vuotta sitten bränditaktiikkaansa ja vuosi sitten nimeään. Enää matkailijoita ei kierrätetä pelkästään perinteisissä turistikohteissa, vaan heille tarjotaan paikallisia elämyksiä. Sellaisia ovat esimerkiksi riisipuuroannos Hakaniemen torilla, saunominen meren rannassa tai notkuminen mattolaitureilla.

Ne kaikki ovat asioita, joita helsinkiläiset ovat itse ehdottaneet brändityöryhmälle ”paikallisiksi erikoisuuksiksi”.

Hallanoron puheissa vilahtelevat sanat fiilis, arvot, omanlainen elämäntapa ja yhteisöllisyys. Sellainen on uudenlainen, turisteja houkutteleva Helsinki. Hallanoro painottaa, ettei Helsingissä ole Eiffel-torniin verrattavia nähtävyyksiä eikä kaupunki niillä kilpailekaan. Helsingin ja jopa koko Suomen uudessa brändipelissä tärkeitä asioita ovat mutkattomuus ja toimivuus.

– Helsinki on historiallisesti nuori kaupunki, mikä mahdollistaa sen, että luomme uutta. Meillä on valtavasti yhteisöllisiä tapahtumia ja asioita ravintolapäivistä yleisiin saunoihin meren rannalla. Tämä on kaupunki, jossa saa olla oma itsensä ja olla mukana tekemässä uusia juttuja.


Vierailijoilla on monenlaisia syitä tulla Suomeen. Joskus kyseessä on läpikulkumatka, toisinaan paikalle tullaan varta vasten.

Heinäkuisena maanantaiaamuna suurin osa turisteista on tullut Senaatintorille Itämerellä seilaavalta risteilijältä. Risteily on lähtenyt Tukholmasta ja kulkee Helsingin ja Tallinnan kautta Pietariin.

Hollantilaiset Ben Bruiclegam ja Joke Rood nousivat satamaan aamuseitsemältä. Matka jatkuu iltakuudelta. Pariskunta on ensimmäistä kertaa Helsingissä.

– Odotamme matkaltamme erityisesti Pietaria, jossa pysähdymme muutamaksi päiväksi.


Eläkeläiset tuntevat Suomesta sen historian osana Ruotsia ja Venäjää.

– Samanlainen historia kuin esimerkiksi Puolalla, eikö vain? Ja talvisota! Voititte venäläiset, koska osasitte hiihtää niin hyvin, Bruiclegam innostuu.

Myös Nokia, tuhannet järvet ja erinomainen peruskoulu saavat hollantilaisilta kehuja.

Matka jatkuu torin laidalta katsomaan yliopiston kirjastoa. Senaatintorilla näkyy paljon aasialaisia turisteja. Nämä reissaajat matkustavat omissa ryhmissään, joissa opas luotsaa heidät paikasta toiseen.


He eivät osaa englantia, kun heitä pyytää haastatteluun. Englanninkielentaitoisiakin kuitenkin löytyy: Natasha Burmag on saapunut tänne Yhdysvalloista. Seattlelaisen Burmagin mukana ovat hänen kaksi tätiään ja isoäitinsä, jotka kaikki asuvat New Yorkissa.

Burmag katselee ympärilleen.

– Täällä on kaunista, hän sanoo, mutta myöntää sitten:

– En oikeastaan tiedä mitään Suomesta.

Burmag kertoo matkustavansa paljon sukulaistensa kanssa. Viime vuonna he kävivät Alaskan-risteilyllä.

– Haluamme kokeilla aina jotain erilaista.

Helsingillä on ollut valtava tunnettavuusongelma, Helsinki Marketingin johtaja Tia Hallanoro myöntää.

– Kööpenhaminan matkailu voimistui 67 prosenttia 2007–2014, Tukholmassa vastaava luku oli 33 prosenttia. Nämä kaupungit ovat tehneet brändityötä huomattavasti kauemmin, jo vuosikymmeniä. Helsingissä kasvua ei ollut ollenkaan, mikä johtui osaltaan Venäjän taantumasta, osittain siitä, ettei Suomea ja Helsinkiä juuri tunneta.

Hallanoro uskaltaa jo tässä vaiheessa sanoa, että tänä vuonnakin turismissa tulee kasvua, ja saatetaan ylittääkin viime vuoden luvut. Vasta kesän luvut näyttävät, mikä tulee olemaan suunta.


Hallanoro sanoo, että markkinointiin herättiin muita eurooppalaisia kaupunkeja myöhemmin. Vaikka kasvu onkin tällä hetkellä suurempaa kuin naapurimaissa, naapurit vetävät edelleen huomattavasti enemmän matkailijoita kuin Suomi.

– Esimerkiksi Reykjavik on meitä markkinoinnissa 20 vuotta edellä. Se on hyödyntänyt hienosti stop over -mahdollisuuden (pitkän välilaskun aikana maahan tehtävä vierailu, johon sisältyy usein yöpyminen). Siihen panostetaan aasialaisten turistien kohdalla nyt meilläkin.

Hallanoro ei usko, että Vladimir Putinin ja Donald Trumpin huippukokous vaikuttaisi juurikaan Suomen matkailuun.

– Huipputapaamisen huomio keskittyy Helsingin sijasta kahden suurvaltajohtajan tapaamiseen. Totta kai pyrimme tarjoamaan ulkomaalaisille toimittajille mahdollisimman hyvät edellytykset työskennellä Helsingissä. Toivomme, että Helsinki näyttäytyy viihtyisänä ja toimivana kaupunkina.


Omar El Mrabt tekee yhteistyötä Helsinki Marketingin kanssa ja tuottaa kuvia myös hotelleille ja yrityksille.

– Helsinki-kuvaa heikentää se, että kuvia otetaan aina vain samoista harmaista paikoista, hän sanoo.


Se sama paikka on usein kaupungin ikonisin rakennus, Tuomiokirkko. El Mrabt kiirehtii sanomaan, että jos joku haluaa ottaa kuvan Tuomiokirkosta, se toki sopii hänelle. Hänen omaan sosiaalisen median brändiinsä kuitenkin kuuluvat värikkyys ja iloisuus – samanlainen fiilis ja mutkattomuus kuin koko Helsingin brändilinjauksessa.

– Haluan luoda kuvillani iloista mieltä, sillä meillä kaikilla on aina murheita töissä tai parisuhteessa.


El Mrabt on kuvannut kaupungin kulmia muutaman vuoden ajan. Hän myöntää, että kauniit ja värikkäät paikat tuntuvat loppuvan kesken. Helsinki on lopulta aika pieni, eivätkä Pasila tai Itäkeskus ole yhtä värikkäitä kuin Etelä-Helsingin kivitalot.

– Onneksi on neljä vuodenaikaa. Samasta paikasta saa neljä eri kuvaa.

Koko maan matkailu ei voi nojata vain Helsinkiin ja Lappiin. Voisiko pääkaupungin ja pohjoisen eksotiikan välillä sijaitsevaa Suomea brändätä jotenkin?

Siihen välimaastoon sijoittuu esimerkiksi Omar El Mrabtin synnyinkaupunki Jämsä. Hänellä on enemmän Instagram-seuraajia kuin Jämsässä on asukkaita.


El Mrabtin mielestä Jämsän brändityössä onkin paljon parannettavaa.

– Kun kerron olevani Jämsästä, ihmiset eivät osaa usein sijoittaa sitä kartalle. Sitten kysyn, ovatko he käyneet Himoksella. Moni on, mutta he eivät ymmärrä Himoksen sijaitsevan Jämsässä.

El Mrabt ehdottaa leikkimielisesti, että ysitien Himoksen-risteykseen pitäisi pystyttää kyltti, joka toivottaa tervetulleeksi myös Jämsään.

– Lisäksi kunnan kannattaisi tehdä yhteistyötä sosiaalisen median vaikuttajien kanssa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt