Marika saa Espanjassa pitkiä katseita – suomalaiset nimet, jotka eivät toimi ulkomailla - Matkat - Ilta-Sanomat

Marika saa Espanjassa pitkiä katseita – suomalaiset nimet, jotka eivät toimi ulkomailla

IS:n lukijat kertovat, millaisia väärinkäsityksiä heidän suomalaiset etunimensä ovat aiheuttaneet.

Suomalainen nimi voi joutua toisinaan selittelyiden kohteeksi.

23.6.2018 10:08

Artikkeli on julkaistu Ilta-Sanomissa alun perin 26.2.2017.

Ilta-Sanomat kertoi alkuviikolla Helsingin Sanomien artikkelista, jonka mukaan monet suomalaisvanhemmat haluavat nimetä lapsensa nykyään kansainvälisesti.

Juttua varten HS oli kysynyt britanniansuomalaisilta, millaisiin erikoisiin ja kiusallisiin tilanteisiin he olivat joutuneet suomalaisen etunimensä vuoksi.

Olivia Reitala kertoi esimerkiksi ottaneensa käyttöön toisen nimensä Olivian, sillä hänen etunimensä Fanni vääntyy englanniksi muotoon fanny. Englannin puhekielessä fanny taas viittaa naisten sukupuolielimiin, takapuoleen tai ylipäänsä urpoon ihmiseen.

IS:n lukijat ottivat osaa keskusteluun ja kertoivat, millaisiin tilanteisiin he ovat suomalaisen nimensä vuoksi ulkomailla joutuneet.

Sannista tuli kiusallinen Sonni

”Minua on eri maissa kutsuttu milloin milläkin vaihtoehdolla nimestäni Marja. Maadza on Amerikassa yleisin, siten Mary, Maria, Saksassa Maira, Ruotsissa Malla.”

Maulikki

”Oma, varsin helppo nimeni, on yllättävän hankala joillekin. Lausutaan ihan ”Eve”, mutta ulkomaalaiset menevät aivan sekaisin ennen kuin kirjoitan sen. Sitten syttyy kirkas lamppu ja ollaan ihan "IIV! IIV!". Tästä viisastuneena kävin Ruotsissa Starbucksissa ja kerroin nimekseni ”Eve, like in Christmas Eve”. Barista mietti hetken ja raapusti kuppiini ”Ib”. Olisi kai pitänyt lausua se pohjoismaisittain.”

Eve

”Minun etunimeni on Armi ja olen parikin kertaa ulkomailla saanut kuulla ihmetystä, miksi minulla on niin sotilaallinen nimi (army = armeija).”

ei sotilas

”Nimeni on Sanni. Ulkomailla sille on naureskeltu, luultu myös lempinimeksi, koska kuulostaa samalta kuin ”Sonny” eli poju. Kun ei osata lausua, niin nimi vääntyy Sonniksi, mikä ei ole kovin imartelevaa ja aika kiusallista, jos paikalla on muita suomalaisia. Olenkin siis pyytänyt lausumaan kuin ”Sunny”, aurinkoinen. ”

Sunny Sanni

”Nimeni on Kristiina ja ulkomailla asuessani paikalliset eivät usein osanneet kirjoittaa nimeni oikein: Kristine, Kriistina, Kristina, Kristin, Kristini, Kristen, Christina, Christine... Ärsyttää tosiaan...”

Kristiina

”Terhi-siskollani oli yliopistoaikoinaan ongelmia nimestään, ulkomaalaiset opiskelutoverit kuulivat sen Terrynä. Mutta kun hän keksi alkaa selittää, että nimensä h onkin sama kuin saksan ach-äänne, niin ongelma ratkesi. Eiväthän ne kaverit sitä saksan äännettäkään osanneet, mutta sitä yrittäessään saivat aikaiseksi ihan säällisen h:n eli tulivat vahingossa lausuneeksi nimen täysin korrektisti.”

pikkuveli

”Etunimeni on Soili. Olin Islannissa kongressissa ja ohjelmassa oli ”Solili”. USA:ssa partioleirillä nimeni lausuttiin sööli tai söölei. Useimmat lähituttavatkin muuttavat nimeni muotoon Soile, mikä lienee yleisempi.”

Ei nimi naista pahenna

”Englantia äidinkielenään puhuvat ihmiset eivät osaa lausua nimiä, joissa on kaksi vokaalia peräkkäin. Tai osaa ja osaa – suurin osa ei edes yritä oppia. Olin vajaan vuoden au pairina Englannissa ja koko sen ajan minua kutsuttiin nimellä ”Aneka”. Miten nimestäni Annika voikin tuollaisen version vääntää, on täysi mysteeri. Sekään ei auttanut vaikka tavasin nimeni monta kertaa englantilaisilla aakkosilla.”

Aneka

Marica, eli miehistä pitävä mies

”Nimeni on Sirpa. Useimmat lausuvat nimeni oikein, mutta kirjoittavat sitten Sipra. Se ei minua häiritse.”

sipra

”Turha noita miettiä. Susannasta tuli Israelissa hetkessä Shoshana ja sittemmin Shonna. Ja Eerojen kannattaa täällä varautua naurun pyrskähdyksiin.”

Shonna

”Nimeni Eero vääntyi lausuttuna Amerikassa muotoon arrow = nuoli. He ihmettelivät, miksi minulla on nimenä nuoli.”

EeroArrow

”Nimeni on Marika, joka aiheutti Espanjassa asuessani ongelmia, sillä marica on espanjaksi puhekielen ilmaus miehelle, joka pitää miehistä. Muutaman kummallisen katseen jälkeen totesin, että on helpointa esitellä itsensä Mariaksi tai Mariksi.”

Nimi sanakirjassa

”Nimessäni oli väliviiva ja asuessani Espanjassa se aiheutti kyllä hämmennystä. Siellä kun on kaksoissukunimet, niin minua esimerkiksi lääkärin vastaanotolla kutsuttiin sisään minun toisella etunimelläni, he kun luulivat sen olevan minun sukunimeni. Ja meikäläinen istui kuin tatti liikahtamatta, kun Leena vielä lausuttiin Lena. Nyt olen sen viivan nimestäni poistanut ja etunimeni kirjoitetaan yhteen. Helpotti elämää kummasti.”

PiuPiu

”Oili on tavallinen suomalainen nimi. Menin Saksassa ulkomaantoimistoon ja virkailija kysyi nimeä. Sanoin Oili useamman kerran ja hän tuli aina punaisemmaksi kasvoiltaan. Ihmettelin mielessäni, missä on vika. Lopulta sanoin: Wie oil + i Punkt. Siihen virkailija sanoi, että eihän se voi olla mikään etunimi. Kerroin sen olevan suomalainen etunimi. Kaksi viikkoa myöhemmin saksalainen kysyi, tiedänkö, mikä on Eule = pöllö (lausutaan Oile) ja silloin tajusin.”

Oili

”Oma etunimeni, Riitta, oli niin suosittu 50-luvulla, että parhaimmat ystäväni ovat myös Riittoja! Kyllästyin ja otin käyttöön toisen etunimeni, joka toimii paremmin myös Ruotsissa, jossa asun nykyään. Lapselle kannattaa ehdottomasti antaa vähintään kolme nimeä, niin on mistä valita, jos haluaa vaihtaa. Suosittelen nimenvaihtoa, jos nykyinen nimi ei miellytä. Nimellään voi jokainen ilmaista omaa itseään!”

Elina

”Nimeni on Iida. Olen saanut postia Lida-nimellä ulkomaalaisilta. En ymmärrä, miten I vääntyy L:ksi. Idan voisi vielä hyväksyäkin.”

Iida

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?