Matkat

Viking Gracesta tuli purjealus – näin toimii 24-metrinen tolppa joka sen mahdollistaa

Julkaistu:

M/S Viking Grace on lähdössä torstai-iltana ensimmäiselle matkalleen purjealuksena. ISTV tutustui roottoripurjeen toimintaan.
Matkustaja-alus Viking Gracen kannella seisoo 24-metrinen ja halkaisijaltaan nelimetrinen valkoinen tolppa. Ympärillä pyörii tolppaan suhteutettuna pikkuruisia työmiehiä keltaisissa liiveissään.

Artikkelin videolla toimitusjohtaja Tuomas Riski kertoo Viking Gracen kannella, miten roottoripurje toimii. Purjeen toimintaperiaatetta havainnollistetaan videolla myös graafisesti.

Jättimäinen tolppa on 960-neliöistä tavallista purjetta vastaava roottoripurje. Se tekee Viking Gracesta moottoroidun purjealuksen ja samalla maailman ensimmäisen mekaanista roottoripurjetta hyödyntävän matkustaja-aluksen.

Cleantech-yritys Norsepowerin roottoripurje on erikoisesta muodostaan huolimatta todellakin mekaaninen purje, joka saa voimansa tuulesta.


Norsepowerin toimitusjohtaja Tuomas Riski on valmistautunut roottoripurjeen käyttöönottoon asumalla aluksella viimeiset kolme vuorokautta. Riski on kouluttanut miehistöä ja ollut läsnä tarkastuksissa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Olemme toimittaneet näitä kaksi kappaletta. Tämä on toinen toimitus koskaan. Meillä on Maersk Linelle menossa toimitusprojekti, joka saadaan tänä vuonna maaliin. Tilauskannassa on myös uusi Viking Linen alus. Näyttää, että tällä ollaan menossa maailmalle.

Nyt nuoressa yrityksessä on kymmenen työntekijää – vuoden lopussa todennäköisesti enemmän.


Roottoripurjeen sisällä on jykevä terästorni, joka on ympäröity komposiittirakenteella. Aluksen liikkuessa torni pyörii oman akselinsa ympäri – jopa jopa 225 kierrosta minuutissa, 170 kilometrin tuntinopeutta.

– Kun pyöritämme komposiittirumpua merituulessa, niin ohut kerros ilmaa pyörii tämän komposiitin mukana. Tämä ympäri pyörivä ilma kohtaa läpi virtaavan tuulen. Se synnyttää paine-eron sylinterin puolten välille, kertoo Norsepowerin toimitusjohtaja Tuomas Riski

Tornin eri puolilla oleva paine-ero saa aikaan työntövoiman. Roottoripurje työntää massiivista alusta eteenpäin ja keventää pääkoneiston kuormitusta.

Kuulostaako monimutkaiselta? Katso artikkelin videolta, miten Tuomas Riski selittää asian pallopelien avulla.


Polttoaineenkulutus vähenee ennakkoarvioiden mukaan vuodessa parhaimmillaan 300 tonnia ja päästöt tuuliolosuhteista riippuen jopa 900 tonnia.

Laitteen toiminta perustuu fysikaaliseen Magnus-efektiin. Ensimmäiset roottoripurjeet ilmestyivät vesille jo 1920-luvulla, kun saksalainen Anton Flettner purjehti roottoripurjeen avulla Atlantin yli. Suomalaiskeksijä Sigurd Savonius liikkui samoihin aikoihin roottoripurjeella toimivalla puuveneellään.

– Tämä on siinä mielessä saksalaissuomalainen keksintö, Riski kertoo.

Sata vuotta sitten öljy oli kuitenkin halpaa, eivätkä ympäristöasiatkaan olleet ihmisten mielenkiinnon kohteena. Roottoripurje hautautui lukuisten muiden innovaatioiden tavoin odottamaan oikeaa hetkeä, lähes vuosisadaksi.

– Otimme vanhan innovaation, modernisoimme teknologian nykyaikaisilla materiaaleilla ja automaatiojärjestelmillä. Sitten laitoimme sen toimimaan. Nyt näyttää, että sen voi viedä markkinoille ja tehdä siitä isonkin bisneksen, Tuomas Riski kuittaa.


Roottoripurje ottaa pyörimiseen tarvitsemansa energian laivan sähköverkosta. Pyöriessään se toimii automaattisesti. Laite analysoi tuulisensoreiden avulla tuuliolosuhteita. Näitä tuuli- ja paikannustietoja yhdistämällä laite muodostaa kuvan vallitsevasta liiketilasta ja säätelee roottoripurjeen pyörimisnopeutta.

Viking Gracen kapteenina ensimmäisellä purjematkalla toimii Magnus Törnroos.

– Olemme ajaneet testejä simulaattorissa. Sillä on ollut hyviä vaikutuksia. On selvää, että meillä on kovia sivutuulia, ja ne vaikuttavat nyt enemmän. Meidän pitää ohjata alusta sivutuulessa etenkin satamissa. Nyt näemme, miten se lähtee toimimaan.

Viking Grace aloitti liikennöinnin vuonna 2013. Alus lähtee ensipurjehdukselleen Turusta ja suuntaa kohti Tukholmaa.