”Hotellissa on 80 komeasti sisustettua huonetta 2 markasta korkeampiin hintoihin. Ravintola, juhlasali, ruokasaleja, lukuhuone, kylpyhuoneita, elevatori ja telefoneja löytyy. Kaikkia kieliä puhutaan”, mainosti hotellin perustaja Carl Kämp 1. marraskuuta 1887 Uudessa Suomettaressa samana päivänä avattua hotellia.
Katso artikkelin videolta, miltä näyttää Suomen kalleimpana tunnetussa hotellihuoneessa, Kämp Hotellin 258 neliön Mannerheim-sviitissä (hinta alk. 4500 euroa / yö).
Keskiviikkona 130-vuotispäiviään juhliva Kämp on sen monipolvisen historian aikana ollut poliittisen ja kulttuurisen eliitin kohtaamispaikka. Esplanadinpuiston varrella sijaitsevassa hotellissa ovat yöpyneet niin valtionjohtajat kuin maailmantähdet.
Historiantutkija, professori Laura Kolbe on koonnut Hotelli Kämpin rikkaan historian kansien väliin.
Kämp houkutteli sen alkuaikoina myös boheemeja ja taiteilijoita hotellin 1890-luvulla avattuun alaravintolaan.
– Kämp kokosi yhteen hyvin erilaisia yhteiskuntaryhmiä: liikemiehiä, yliopiston professoreita ja taiteilijoita, kirjailijoita ja säveltäjiä. Aika pian tänne alkoi muodostua omia kantapöytiään, historiantutkija, professori Laura Kolbe kertoo.
Kapakkakierrokset johtivat perhekriiseihin
Tunnetuimpiin kanta-asiakkaisiin kuului säveltäjä Jean Sibelius, joka istui Kämpissä kuvataiteilija Akseli Gallén-Kallelan, kapellimestari, säveltäjä Robert Kajanuksen sekä säveltäjä Oskar Merikannon kanssa. Kämpissä viihtyivät myös taidemaalarit Pekka Halonen, Eero Järnefelt ja Louis Sparre sekä kirjailija Juhani Aho.
Kultakauden taiteilijat kokoontuivat tunnetusti Hotelli Kämpin alakerran ravintolassa.
Illanvietoissa paitsi keskusteltiin taiteesta, myös juotiin runsaasti benediktiiniläislikööriä. Kultakauden taiteilijoiden illanvietot ovat jääneet elämään paitsi Gallén-Kallelan Symposion-maalaukseen, myös tähän päivään saakka kiertäneisiin kaskuihin.
– Taiteilijaherrat istuivat jälleen kerran Kämpissä, kun Robert Kajanus nousi ja sanoi, että ”heippa pojat”. Hän hyppäsi junaan, matkusti Pietariin ja johti siellä orkesteria. Toista vuorokautta kului, ja hän liittyi samaan seurueeseen uudestaan. Silloin Sibelius kohotti päätään ja sanoi, että ’mitä sinä Robert koko ajan ovissa ramppaat. Istu alas’, Kolbe kertoo.
Mannerheim-sviitissä on yöpynyt muun muassa pop-tähti Madonna lapsineen.
Aamuun asti kestäneet kapakkakierrokset aiheuttivat perhekriisejä. Sibelius piti yhteyttä vaimoonsa Ainoon kirjelappusin. Eräs lapuista päättyi lupaukseen: ”Tulen vähitellen”.
Rouva Sibelius kirjoitti lappujen taakse miehensä kuoleman jälkeen: ”Ikäviä kirjeitä 1903–1904. Ei säästettäviä”.
Henkilökunta vitsaili ”Marskin munilla jään päällä”
Myös monilla Suomen presidenteillä, kuten P.E. Svinhufvudilla ja J.K Paasikivellä oli merkityksellinen suhde Kämpiin.
Mannerheim-sviitissä on oma, yksityinen sauna.
Marsalkka Mannerheim viihtyi Kämpissä elämänsä eri vaiheissa, tiettävästi jo ennen toista maailmansotaa. Hänen tiedetään asuneen valtionhoitaja-aikoinaan kesällä 1919 hotellin toisen kerroksen Esplanadin puoleisessa huoneistossa. Kämpin henkilökunta oppi Mannerheimin tarkat ruokamieltymykset. ”Marskin munat jään päällä” olivat usein henkilökunnan vitsien aiheena. Marskin munat valmistettiin niin, että munia keitettiin viiden minuutin ajan, jonka jälkeen ne kuorittiin ja laitettiin isoon, jäitä täynnä olevan kulhoon.
Henkilökunta räätälöi Mannerheim-sviitin minibaarin asiakkaan toiveiden mukaiseksi. Tämän kaltainen on minibaarin sisältö hotellin kaikissa huoneissa.
Mannerheim tilasi Kämpissä usein yhtä mieliruokaansa, valkoviinissä kypsennettyjä kylmäsavulohiviipaleita, jotka tarjoiltiin keitinliemestä ja hanhenmaksasta valmistetun, sitruunamehulla ja konjakilla maustetun kastikkeen kanssa. Palanpainikkeeksi Mannerheim nautti piripintaisen snapsilasin ja vichyveden, joka ei saanut olla liian kylmää.
– Hän oli henkilö, joka ovesta astuessaan sähköisti paitsi muun yleisön, myös hotellin henkilökunnan, Kolbe sanoo.
Mannerheim-sviittiin ja Hotelli Kämpin Peilisaliin pääsee tutustumaan paikan päällä keskiviikkona 1.11.2017 kello 14–17.00 hotellin 130-vuotisjuhlan kunniaksi.
Lähde: Kolbe, Laura; Kämp – Hotelli ja sen kaupunki
Kolme vuosikymmentä pankin pääkonttorina
■ Hotelli Kämp avautui ensi kerran asiakkaille 1.11.1887.
■ Vuonna 1965 Theodor Höijerin suunnittelema alkuperäinen hotellirakennus purettiin.
■ Kansallis-Osake-Pankin pääkonttori toimi samalla paikalla kolmen vuosikymmenen ajan.
■ Hotellitoiminta alkoi uudelleen toukokuussa 1999.