Tea kolusi kaikki Suomen 40 kansallispuistoa – näin kokematonkin pärjää villissä luonnossa - Matkat - Ilta-Sanomat

Tea Karvinen ei osaa nimetä suosikkikansallispuistoaan, koska jokainen puisto on ainutlaatuinen ja erityinen.

Tea kolusi kaikki Suomen 40 kansallispuistoa – näin kokematonkin pärjää villissä luonnossa

Suomessa on 40 kansallispuistoa, jotka tarjoavat maisemia Saaristomereltä Tunturi-Lappiin ja vaellusreittejä parista kilometristä 80 kilometrin Karhunkierrokseen. Valokuvaaja Tea Karvinen ikuisti ne kaikki. Nyt hän kertoo, kuinka noviisikin selviää kansallispuiston haasteista.


7.10.2017 10:28

Raaka syystuuli taivuttaa puiden oksia ja ruskan kellastamat koivunlehdet kieppuvat tuulessa. Matalalla kiitävät synkät pilvet enteilevät sadetta. Tea Karvinen kävelee hitain, määrätietoisin askelin rinkka selässä ja kamera kaulassa Kuusamon keskustan tuntumassa sijaitsevassa Kirkkosaaressa.

Karvinen on juuri ripustanut valokuvanäyttelynsä Kuusamotalon Kaamosgalleriaan. Näyttelyn kuvat kertovat Suomen 40 kansallispuistosta, joista Karvinen on myös kirjoittanut uunituoreen kirjan. Materiaalin kokoaminen teokseen oli intensiivinen seitsemän vuoden prosessi.

– Nyt on suuri tarve olla erämaassa kahdestaan luonnon kanssa, Karvinen sanoo.

Jokivene Lemmenjoen kansallispuistossa. Kuva Tea Karvisen Kansallispuistot-kirjasta.

Kuusamosta hän suuntaa näyttelyn avajaisten jälkeen pohjoiseen, mutta ennen kuin hän pääsee sinne, on pienikin kävelylenkki Kuusamon Kirkkosaaressa tyhjää parempi. Luonnon rauhasta Karvinen ammentaa innostusta, energiaa ja voimaa.

– Luonto on ihmiselle elinehto. Monet pitkäaikaissairaudet lisääntyvät, jos yhteys luontoon heikkenee, Karvinen siteeraa emeritusprofessori, lääkäri Tari Haahtelaa.

 Luonnossa olisi parempi kuunnella luonnon ääniä ja omaa sisintään. Kuvat voi jakaa vasta retken jälkeen.

Karvinen on ammattiluontokuvaaja. Luonto on ollut hänelle tärkeä jo pitkään, ja seitsemän vuoden työrupeama Suomen 40 kansallispuistossa syvensi luontosuhdetta entisestään.

Kansallispuistoja kuvin ja tekstein esittelevää kirjaansa varten Karvinen ajoi yli 140 000 kilometriä ja vietti kansallispuistoissa yli 700 päivää.

Vuosittaisia matkapäiviä kertyi yli 200. Noin kolmanneksen ajasta Karvinen kulki kansallispuistoissa ryhmässä ja loput ajasta yksin.

Oulangan kansallispuiston 12 kilometrin mittaisella Pienellä karhunkierroksella voi maisemia ihailla myös riippusilloilta.

Karvinen haluaa kirjallaan innostaa ihmisiä lähtemään luontoon, vaikka lähimetsään.

– Suomen luonnossa ei ole mitään pelättävää. Luonnossa on turvallisempaa kuin kaupungeissa. Kansallispuistojen merkityt reitit ovat turvallinen tapa tutustua luontoon.

Moni pelkää karhuja, mutta karhun kohtaaminen luonnossa on äärimmäisen harvinaista.

– Karhu väistää ihmistä ja lähtee pakoon. Hirviä kansallispuistoissa sen sijaan näkee ja pohjoisessa poroja. Ahma on harvinainen, siitä näkee lähinnä jälkiä. Myös suden näkeminen on hyvin harvinaista.

Urho Kekkosen kansallispuiston Tankavaaran luontopolun näkötornista avautuu maisema idän tunturiketjuun. Kuva Tea Karvisen Kansallispuistot-kirjasta.

Hirvasporojen lähelle menemistä kiima-aikaan Karvinen neuvoo välttämään, sillä kiiman hurmoksessa eläin voi olla aggressiivinen.

Monen kammoamia kyykäärmeitä Karvinen on luonnossa nähnyt, muttei ole koskaan joutunut kyyn puremaksi.

Luonnossa selviäminen riippuu Karvisen mukaan täysin ihmisestä.

– Kaupunkilainen, joka ei ole koskaan käynyt kuin puistossa, ei pärjää metsässä, jos ei tunne ympäristöään. Ensimmäiset luontoretket kannattaa tehdä kokeneemmassa seurassa, Karvinen neuvoo.

Kansallispuistoissa on merkittyjä vaellusreittejä, joista lyhimmät ovat vain parin kilomerin mittaisia.

– Merkintöjen tarkkuus vaihtelee, vaikka yleensä reitit ovatkin hyvin merkittyjä. Aina voi tulla tilanteita, joissa ei välttämättä tiedä mihin jatkaa. Esimerkiksi Nuuksiossa risteilee paljon polkuja, joita ei ole merkitty. Mukana on syytä olla aina kartta ja kompassi.

Muita välttämättömiä varusteita ovat taskulamppu ja eväät.

– Pimeys voi yllättää, samoin energiantarve. Vaikka lähtisi vain parin tunnin retkelle, voikin yllättäen haluta viipyä pidempään. Myös vettä on oltava mukana riittävästi.

–Älä kiirehdi. Kuuntele, katso, näe, tunne, neuvoo Tea Karvinen luonnossa liikkujaa.

Karvisella on luonnossa aina mukana kevyt sade- ja tuulitakki sekä kevytuntuvatakki.

– Kerrospukeutuminen on tärkeää, sillä kesälläkin viimeistään illalla on usein viileää. Suomen kesässä ei kevyt kesämakuupussi riitä, yöt ovat usein kylmiä.

Karvinen liikkuu luonnossa useimmiten vaelluskumisaappailla.

– Yleensä kuivalla säällä kansallispuistojen poluilla pärjää jopa lenkkareilla, mutta on reittejä, joilla jalat kastuvat.

 Suomen luonnossa ei ole mitään pelättävää. Luonnossa on turvallisempaa kuin kaupungeissa.

Hän suosittelee kokemaan luonnossa myös pimeyden, vaikkapa kaverin kanssa.

– Muut aistit terävöityvät, kun näköaistia ei voi käyttää.

Luontoon kannattaa hänen mukaansa lähteä yksin vain, jos osaa olla itsekseen ja on jo hankkinut kokemusta luonnossa liikkumisesta.

Päijänteen kansallispuiston sydän on yksi Suomen suurimmista ja hienoimmista harjusaarista, jääkauden luoma ainutlaatuinen Kelvenne.

Karvinen on huomannut, että suomalaiset luonnossa liikkujat osaavat yleensä käyttäytyä asiallisesti.

– Pitäisi kuulua yleissivistykseen, ettei luontoa roskata. Ympäristö pitää jättää samaan tilaan kuin se oli saapuessa.

Kännykän Karvinen suosittelee laittamaan lentotilaan.

– Lentotila säästää akkua. Luonnossa olisi parempi kuunnella luonnon ääniä ja omaa sisintään. Kuvat voi jakaa vasta retken jälkeen.

Upeimmat ja mieleenpainuvimmat luontoelämyksensä Tea Karvinen on kokenut erämaamaisemissa yksin liikkuessaan.

Luonto ei tarvitse ihmistä, mutta ihminen tarvitsee luontoa kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.

– Kun luonnosta tulee ihmiselle tärkeä ja rakas, siitä hyötyy myös luonto, sillä ihminen haluaa pitää huolta ja suojella sitä, mikä on hänelle mieluisaa.

Kansallispuistot – Maamme luonnon helmet -kirja (Docendo Oy) ilmestyi elokuussa.

Hossan kansallispuistossa voi patikoida muinaisten suomalaisten tekemien kalliomaalausten äärelle Värikalliolle.

Kuukkeli rohkaistui hakemaan ruokapalan Tim Tukiaisen kädestä Kiutakönkään kupeessa. Kohtaaminen jännitti molempia.

10 elämyksellistä kansallispuistoa

Kullakin kansallispuistolla on kävijälle omaa, ainutlaatuista annettavaa. Tea Karvinen listasi niistä kymmenen erityisen elämyksellistä – mutta ei paremmuusjärjestyksessä.

– Jokaisessa puistossa on omat erityisyytensä, on mahdotonta arvottaa puistoja tai nimetä suosikkipuistoa, Karvinen painottaa.

  1. Linnansaaren kansallispuisto (Rantasalmi, Savonlinna, Varkaus): Erinomainen tilaisuus nähdä saimaannorppia etenkin touko-kesäkuussa.

  2. Patvinsuon kansallispuisto (Lieksa, Ilomantsi): Suomujärven ympäri kiertävän 15 kilometrin Suomunkierto-reitin varrella on upeita hiekkarantoja, joten reitille kannattaa ottaa mukaan uimapuku.

  3. Petkeljärven kansallispuisto (Ilomantsi): Rajavyöhykkeen tuntumassa sijaitseva puisto muistuttaa sotahistoriasta: alueella on sodan ajan hevossuojia, taisteluhautoja ja korsuja.

  4. Repoveden kansallispuisto (Kouvola, Mäntyharju): Olhavan kalliolla voi seurata niin kalliokiipeilijöitä kuin erämaalintujen, kaakkureiden elämää.

  5. Lauhanvuoren kansallispuisto (Kauhajoki, Isojoki, Honkajoki): Ainutlaatuinen geologinen kohde, jolle haetaan Unescon Geopark-statusta.

  6. Helvetinjärven kansallispuisto (Ruovesi): Tunnettu matkailunähtävyys jo 1800-luvulla, muun muassa Akseli Gallen-Kallela metsästi ja retkeili alueella. Haukkajärven rannalla Haukanhieta on suosittu uintiranta ja telttailualue.

  7. Tammisaaren saariston kansallispuisto (Raasepori): Avomerellä sijaitseva Jussarön entinen kaivossaari on ainutlaatuinen yhdistelmä Suomenlahden kalastuksen, merenkulun, puolustuksen ja kaivostoiminnan historiaa.

  8. Itäisen Suomenlahden kansallispuisto (Pyhtää, Kotka, Hamina, Vironlahti): Kotkasta 30 kilometrin päässä sijaitsevalla Ulko-Tammion saarella on autiotupa ja telttailualue. Saarelle pääsee kesäisin yhteysaluksen kyydissä.

  9. Nuuksion kansallispuisto (Vihti, Espoo, Kirkkonummi): Yli 80 pientä järveä ja lampea, joissa kaikissa uiminen on sallittu. Yli sata geologista kohdetta, muun muassa pallokiviesiintymiä ja lohkareluolia.

  10. Torronsuon kansallispuisto (Tammela): Suomen paksuturpeisin suo ja yksi Etelä-Suomen suurimmista keidassoista. Tunnetaan tutkimusmatkailija A. E. Nordenskiöldin ansiosta myös eurooppalaisten tutkijoiden keskuudessa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?