Kaikki tapahtuu netissä – 5 asiaa, joita et ehkä tiedä virolaisista

Julkaistu:

Tiesitkö näitä viittä asiaa Virosta?
Rakas naapurimaamme Viro on monille suomalaisille tuttu pelkkien Tallinnan-reissujen myötä.

Estoniaworld.com-sivusto esittelee nyt syitä, miksi Viroon kannattaa tutustua laajemminkin.

1. Virossa on paljon soita

Viron pinta-alasta jopa viidennes on soita. Soilla on myös merkittävä asema Viron kansantarustossa, jossa ne on nähty arvoituksellisina paikkoina.

2. Virolaiset rakastavat laulamista

Laulamisella on Virossa pitkä historia. Pelkkiä kansanlaulujakin on maassa huikea määrä, noin 133 000 kappaletta.

Ei siis mikään ihme, että myös nykyään virolaiset rakastavat laulamista. Laulupidu-festivaali tuo maahan joka viides vuosi noin 30 000 kuorolaulajaa ja 100 000 katsojaa.

Viro tunnetaan myös klassisen musiikin piireissä. Säveltäjä Arvo Pärt on aikamme merkittävimpiin kuuluva virolainen säveltäjä.


3. Epäuskonnollinen kansa

Virolla ei ole valtionkirkkoa, ja kolmen kansainvälisen kyselyn mukaan virolaiset ovat kolmanneksi vähiten uskonnollisia koko maailmassa. Vuonna 2011 tehdyn selvityksen mukaan 60 prosenttia virolaisista kertoi, etteivät he tunne yhteyttä mihinkään uskontoon.

4. Virolaiset ovat online-kansaa

Virolaiset ovat todellista online-kansaa. Resepteistä ja pankkisiirroista 98 prosenttia tapahtuu Virossa sähköisesti. Myös virolainen somekansa on aktiivista väkeä. Somessa kommentoivat niin tavallinen kansa kuin ministeritkin.

Viro oli ensimmäinen maa maailmassa, joka hyväksyi sähköisen äänestämisen. Viimeisissä parlamenttivaaleissa vuonna 2015 jopa 30,5 prosenttia kansasta äänesti verkossa.

5. Viro on kartanoiden maa

Viron kartanot ovat niin merkittävä osa maata, että ilman niitä Viro ei olisi Viro. Maasta löytyy yli tuhat kartanoa. Niitä alettiin rakentaa maahan 1200-luvulla saksalaisten tekemien ristiretkien myötä.

Osa kartanoista rappeutui ajan saatossa. Kartanoita laiminlyötiin etenkin Viron sosialistinen neuvostotasavallan aikana. Poikkeuksiakin tosin joukossa oli, kuten Palmsen kartano, jota kunnostettiin vuosina 1973–1986.

Nykyään monet kartanot on entisöity kauniisti, ja niissä toimii muun muassa gallerioita, kylpylähotelleja tai ravintoloita.

Lähteet: Visit Estonia, maaturism.ee, estonianworld.com

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt