Hiipinävuorten sylissä lepäävä Kirovsk aikoo lähivuosina houkutella entistä enemmän matkailijoita. Noin 30 000 asukkaan talvikaupungissa sijaitsee Pohjois-Venäjän suurin laskettelukeskus Big Wood, jota kehitetään kovaa vauhtia.
Kolme vuotta sitten rakennettu hirsitalo on kuin suomalaisesta hiihtokeskuksesta. Big Woodin johtaja Alexander Lapphttps://www.is.fi/haku/?query=alexander+lapp sanoo hirsivalmistajan olevan kuitenkin paikallinen venäläinen yritys.
Big Woodissa on nyt 40 kilometriä rinteitä ja yhdeksän hissiä kahden puolen tunturialuetta. Korkein rinne lähtee yli tuhannen metrin korkeudesta ja pisimmillään alas voi laskea 2,3 kilometrin rinnettä.
Lähialueella on useita pieniä hiihtokeskuksia, mutta niiden rinteet eivät vedä vertoja Big Woodille. Kirovskista 25 kilometrin päässä sijaitsee Kuckisvumchorr, naapurikaupungissa Apatiitissa Sparrow Mountain ja Polarnaja Zorissa Salma.

Laskettelu on Venäjällä vielä edullista. Päivälippu Big Woodin huippukuntoisiin rinteisiin maksaa noin 20 euroa.
Kahden seuraavan vuoden aikana hissien ja rinteiden määrää aiotaan Kirovskissa lisätä. Pohjoispuolen rinteille rakennetaan 300-paikkainen maisemaravintola puusta ja lasista.
– Talven kausi käynnistyi marraskuussa 2016 ja huhtikuun puoliväliin mennessä kävijöitä on ollut noin 120 000. Rinteet ovat kokonaan luonnonlumesta. Talven sää on ollut suosiollinen ja keskus on avoinna toukokuun puoliväliin saakka, kertoo kolme kuukautta Big Woodin johtajana työskennellyt Alexander Lapp.
Kirovskin laskettelukeskus avattiin jo 1960-luvulla, mutta kävijämäärät ovat lisääntyneet voimakkaasti vasta 2000-luvulla. Nyt siellä käy joka kevät myös pääministeri Dmitri Medvedevhttps://www.is.fi/haku/?query=dmitri+medvedev.
– Keskus oli aluksi vain urheilijoiden käytössä. Se oli muun muassa Neuvostoliiton laskettelijoiden valmennuspaikka, kertoo Kirovskin matkailujohtaja Aleksander Seredahttps://www.is.fi/haku/?query=aleksander+sereda.
Kaupunki perustettiin Hibinogorski-nimisenä vuonna 1929, kun alueelta löydettiin runsaita mineraalivaroja. Vuonna 1934 se muuttui Kirovskiksi bolsevikkijohtaja Sergei Kirovinhttps://www.is.fi/haku/?query=sergei+kirovin mukaan.
Huhtikuussa kaupunki näyttää parhaita puoliaan. Suomesta saapuva turisti näkee ensimmäisenä valkohuippuisen vuoristojonon. Kaupungin siluettiin piirtyy kasvukauden aikana rakennettujen kerrostalojen ketju ja kirkkain värein maalattu kirkko.Venäjällä on paljon katsottavaa ja koettavaa. Matkaan pitää lähteä avoimin mielin. Säännöt on otettava tosissaan.
Keskusta on piristävä poikkeus ränsistyneiden Alakurtin, Kantalahden ja Apatiitin jälkeen. Pääkatuja koristavat Pietarin tyyliin rakennetut talot. Arkkitehtuuri on kuin tsaarin ajalta.
Hotelli Severnaya pistää silmään vihreän värityksensä takia, samoin samalla kadulla sijaitsevat muut vanhat rakennukset. Aukean toisella puolen kohoaa kulttuurikeskus, sekin samaa rakennustyyliä. Kirovsk on kaivosalueen keskus ja se näkyy edelleen rakennuskannassa. Nopean kasvun vuosikymmenien muistona on valtavia kerrostalorivistöjä.
Laskettelukeskuksen laajentamisen lisäksi kaupunkiin suunnitellaan uutta jäähallia, virkistyskeskusta, leirintäaluetta ja planetaariota.

Majoitusalan yrityksiä Kirovskissa on 17. Vuodepaikkoja on tarjolla 1 250. Kaikkiaan vuodepaikkojen määrä nousee lähelle kolmea tuhatta, sillä yksityinen majoitus on suosittua.
Kirovskin keskustan hotellit ovat pesseet kasvojaan turismin lisääntyessä. Komeassa 1950-luvulla rakennetussa Severnayassa saa yön edullisimmillaan 57 eurolla. Superior-huoneen vuorokausihinta on 121 euroa. Hinnat sisältävät venäläisen aamiaisen.
Severnayan lounas on hyvä ja edullinen, vain noin viisi euroa. Hotelleista rinteisiin on ilmainen kuljetus.
Kirovskissa voi yöpyä myös huoneistohotelleissa, esimerkiksi Apartements On Olimpijskayassa yö maksaa 22 euroa ja Snow Point Hostelissa 29 euroa.

Hiipinävuoristo on suosittu omatoimimatkailijoiden kohde. Kirovskista vuoristoon lähteviä vaellusreittejä pitkin voi liikkua myös talvella, mutta silloin lumivyöryvaroitukset kannattaa ottaa tosissaan.
Laskettelun lisäksi Kuolan alueella kelkkaillaan. Kirovskista voi matkata moottorikelkalla kyliin, joihin ei ole rakennettu vielä teitä. Pisimmät kelkkareitit ovat yli 700 kilometrin pituisia.
Kuolan alueen matkailijamäärät ovat kasvaneet tasaisesti koko 2000-luvun ajan. Kesäisin pohjoiseen matkustetaan kalastamaan, vaeltamaan tai etsimään mineraaleja.
1970-luvulta lähtien Länsi-Venäjällä liikkunut Erkki Oikarinenhttps://www.is.fi/haku/?query=erkki+oikarinen iloitsee suomalaisten kiinnostuksen kasvamisesta itäistä naapuria kohtaan. Kelloselän raja-aseman avaamisessa vahvasti mukana ollut Oikarinen on seurannut läheltä Kuolan alueen matkailun kehittymistä.
– Venäjällä on paljon katsottavaa ja koettavaa. Matkaan pitää lähteä avoimin mielin. Säännöt on otettava tosissaan. Tunturiin ei voi lähteä, jos lumivyöryistä annetaan varoitus. Tekemistä riittää silti jokaiselle, hän arvelee.