Saarihyppelylle Kreikkaan – pienen lauttamatkan päästä löytyy aina uusi idylli

Julkaistu:

Omatoimireissu
Haaveiletko pikku kreikkalaiskylistä? Hyppää lautalle Pireuksessa ja lähde länteen. Omatoimimatka onnistuu muiltakin kuin superseikkailijoilta.
Saarihyppely Luoteis-Kreikassa on helppoa. Osta lennot Ateenaan ja jos haluat pelata varman päälle, varaa yhden yön majoitus Pireukseen. Satamassa on edullisia hotelleja, joissa voi kyllä viettää yhden yön.

Jos ei halua toimia nettisalapoliisina etukäteen, voi Pireuksessa paikan päällä selvittää lautta-aikataulut ja hypätä seuraavana päivänä lautan kannelle kohti perinteisten talojen reunustamia lilliputtisatamia. Majoituksen voi varata reissun mittaan, netistä tai paikan päällä.

Muita turisteja tuskin pääsee tyystin pakoon missään Välimeren kolkassa, mutta matkustajamassoja on omatoimireissulla huomattavasti vähemmän kuin jättihotellien isoissa rantakohteissa.

Ensimmäinen pysähtymistä vaativa paikka Pireuksesta lähdettäessä on soma Hydran saari. Sen luonto on kauniin karu, mutta satamakylä hurmaa valkoisiksi kalkituilla tuulimyllyillään ja kivitaloillaan. Saarella ei ole ainoatakaan autoa, vaan luonnon säästämiseksi siellä käytetään veneiden ohella pelkkää aasikyytiä. Satamaan saapuessa voikin hypätä aasin selkään ja lähteä kiertelemään luonnonnähtävyyksiä. Aasit eivät kuitenkaan ole pelkästään turistihoukutus, vaan ne joutuvat taapertamaan tosissaan kaura-annoksensa eteen. Ne nimittäin kuljettavat niin oluttynnyrit ravintoloihin kuin vesikanisterit koteihin.

Hydra on etenkin merellä kelluvien luksusjahtien suosikkikohde, johon niiden matkustajat kuljetetaan fiilistelemään kreikkalaistunnelmaa. Tämä näkyy sen liikkeiden tavaravalikoimassa, sillä halvan turistikrääsän sijaan moni myy elegantteja merkkivetimiä ja aitoja koruja.


Piipahda esimerkiksi ranskalaisen Véronique Powellin pitämässä Hydra Trading Companyssa, joka on samaan aikaan galleria, sisustusliike ja antiikkiputiikki. Tai vieraile 1800-luvulla avatussa Rafalias-apteekissa, joka myy nykylääkkeiden lisäksi omia, paikallisista yrteistä valmistettuja perinnerohtojaan. Erityisen mainioita matkamuistoja ovat apteekin omat kauneudenhoitotuotteet: paikan päällä tislatut tuoksuvedet, käsivoiteet ja saippuat. Monissa niistä on käytetty karulla saarella viihtyviä yrttejä eli rosmariinia ja laventelia.

Hydran kanssa läntisen Kreikan somimman kylän tittelistä kisaa Kefalonián Fiskárdo, joka tunnetaan värikkäistä taloistaan. Hevosenkenkälahden ympärille ryhmittyvän kylän rakennuksista vanhimmat vaalivat venetsialaiskauppiaiden mukanaan tuomaa arkkitehtuuriperintöä. Muualla saarella ei juuri nähdä, sillä alueen taajamista ainoana se selvisi ehjin nahoin vuonna 1953 Kefaloniáa ravistelleesta maanjäristyksestä.

Niin Hydrassa kuin Fiskárdossakin on mukava paistattaa päivää, pulahtaa veteen – tosin hiekkabiitsien sijaan tarjolla on meren pyöreiksi hiomien pikkukivien peittämää rantaa – ja herkutella merenelävillä, kuten grillatulla mustekalalla tai sardiineilla. Kylien pienen koon vuoksi ne ovat kuitenkin nähty nopeasti.



Mikäli haluat viipyä samassa paikassa useampia päiviä, suuntaa kohti pohjoista ja varaa hotellihuone isommasta Párgasta. Pelkän tavernassa herkuttelun lisäksi Párgassa on luvassa myös yöelämää, sillä sen rantaa reunustavat lukuisat baarit. Itse ranta on hienoa hiekkaa, jolla myös auringonpalvojan kelpaa köllötellä.

Párgalla on myrskyisä historia. Tuhansia vuosia vanhaa kylää ovat pallotelleet pelinappulanaan lukuisat eri valloittajat: venetsialaiset, ranskalaiset, britit ja turkkilaiset. Kukin on jättänyt jälkeensä merkkejä historiasta kirkkoina ja linnoituksina. Niinpä Párga näyttäytyykin matkailijalle sieluttoman turistirysän sijaan historiallisen monikerroksisena kylänä.



Alueen tärkein historiallinen nähtävyys on ennen ajanlaskun alkua perustettu antiikin Delfoi, jonka aikanaan ajateltiin olevan maailman keskus. Tarun mukaan ylijumala Zeus lähetti lentoon kaksi kotkaa maailman äärilaidoilta idästä ja lännestä. Kotkat kohtasivat Delfoissa, joka näin nimitettiin maailman navaksi.

Korkealla vuoristossa odottava kaupunki oli ennen kaikkea uskonnollinen paikka, jossa toimi esimerkiksi tulevaa ennustava Delfoin oraakkeli. Siellä voi nähdä myös vaikuttavan Apollonin temppelin ja kaksi kreikkalaisille merkittävää paikkaa: teatterin ja urheilustadionin.

Kannattaa myös käydä arkeologisen alueen reunalla sijaitsevassa museossa, joka on pullollaan muinaisia taideaarteita. Vierailu on syytä tehdä ennen itse Delfoihin tutustumista, sillä monet museossa esillä olevat löydöt selittävät alueen historiaa ja myyttien sisältöä.

 

Tuhansia vuosia vanhaa Párgan kylää ovatpallotelleet lukuisateri valloittajat:venetsialaiset,ranskalaiset, britit ja turkkilaiset.

Jos mahdollista, Delfoissa kannattaa vierailla joskus muulloin kuin kuumimpina kesäkuukausina. Kukkulaisessa maastossa hiki pukkaa helposti pintaan, kun aurinko porottaa zeniitistä ja elohopea kohoaa reilusti yli 30 asteeseen.

Varaa mukaan tai osta kylästä arkeologisen alueen ulkopuolelta suojaava hattu, reilusti vettä ja korkeasuojakertoimista aurinkovoidetta, sillä niitä et itse nähtävyydestä saa. Uudessa kylässä odottaa myös viehättäviä terassikuppiloita, joihin on houkuttelevaa istahtaa kylmän juoman ääreen hikisen reissun päätteeksi. Monista aukeaa dramaattinen vuoristonäköala.

Vuoristoiseen Delfoihin et luonnollisesti pääse tepsuttelemaan suoraan satamasta. Laivat jäävät karun nykyaikaiseen Iteaan, josta on noin 17 kilometrin matka Delfoihin. Se taittuu kätevästi joko taksilla tai bussilla.

Pireuksesta länteen valkokankaalla

Kreikan maisemat ovat hurmanneet myös Hollywoodin elokuvanikkarit. Hydran saari näyttäytyy postikorttimaisen kauniina veijarikomediassa Poika delfiinin selässä (1957), jossa Sophia Lorenin näyttelemä kreikkalaiskaunotar Phaedra jahtaa elokuvan nimen mukaista muinaismuistoa häntä metsästävien miesten ympäröimänä. Epätavallista elokuvalle ovat vedenalaiset kohtaukset, jollaisia ei muuten juuri 1950-luvulla vielä nähty.

Uudempi elokuva Kreikasta on Kefaloniássa kuvattu Kapteeni Corellin mandoliini (2001). Louis de Berrnièresin samannimiseen romaaniin perustuva draama sijoittuu toisen maailmansodan aikaan. Siinä Nicolas Cage näyttelee rehvakasta italialaisupseeria, joka rakastuu korviaan myöten Penélope Cruzin tulkitsemaan paikalliseen neitoon. Muun muassa Fiskardón kaunista kylämaisemaa hyödyntävä elokuva avaa kyynelkanavat, sillä siinä tykit jylisevät ja maanjäristys tuhoaa jälleen rakennetun kylän. Myös Kefalonián rannat on ikuistettu muuten heikohkot arvostelut saaneeseen elokuvaan kauniisti.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt