Matkat

Kerro suomalainen vappu sadalla – Rio on kaikkien karnevaalien äiti

Julkaistu:

Samba
Rio de Janeiron karnevaalirieha on samban juhlaa. Viisi villiä yötä ja päivää – ja jokainen saa olla kuningas.
Como vai, miten menee, kysyy hotellin portieeri. Hän toivottaa hyvää karnevaalia, bom carnaval, ja nostaa peukun cariocien tapaan.

Cariocat eli riolaiset ovat ystävällisiä jopa turistille eli alemaolle – saksalaiselle, kuten brasilialaiset kutsuvat auringonpaisteesta osattomaksi jääneitä kansalaisuudesta riippumatta.

Rio de Janeiro – Cidade Maravilhosa eli Upea kaupunki – järjesti jalkapallon MM-kisat 2014 ja olympialaiset 2016, mutta jos joku luulee, että Rio on väsynyt juhlintaan, hän erehtyy. Odotettu karnevaalirieha on jälleen ovella. Se tulee joka vuosi ja siirtää huolet tuonnemmaksi, ja uuden karnevaalin valmistelu alkaa heti vanhan humun hälvettyä.


Karnevaali on viimeinen juhla ennen katolisen paastoajan alkua. Juhlan odotusaika on täynnä intoa ja raakaa työtä. Juhlan lähestyessä tunnelma tiivistyy päivä päivältä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Karnevaali on enemmän kuin osiensa summa eikä mikään kirjoitettu kuvaus tee sille täyttä oikeutta. Yritetään silti. Kerrotaan suomalainen vappu sadalla ja sekoitetaan mukaan reilusti kylmää olutta ja rutkasti vahvaa sokeriruokoviinasta, jäämurskasta ja limettimehusta tehtyä caipirinhaa. Lisätään runsaasti hyvää ruokaa. Nautitaan grillattuja liha- ja katkarapuvartaita iloisten, ruskettuneiden ihmisten kanssa 38-asteisessa auringonpaahteessa.

Ja kaikkialla Rion turuilla ja toreilla, takapihoillakin, soi samba.


Rion karnevaali on monimuotoinen tapahtuma. Tavallisella cariocalla ei ole varaa sadan dollarin klubikortteihin – ja miksi hän maksaisikaan rahaa, kun katukarnevaaleja eli blocoja on kaikkialla. Katukarnevaalit ovat tavallisten ihmisten riemua ilman pääsymaksuja. Nousussa oleva katukarnevaaliperinne on parhaimmillaan Koillis-Brasiliassa, Bahian Salvadorissa.

Jos kysyt riolaiselta, mitä kannattaa nähdä, hän ehdottaa todennäköisesti Banda de Ipaneman eli Ipaneman kulkueen drag queen -kulkuetta. Syy selviää Ipaneman kaupunginosassa lähellä ravintolaa, jossa Antonio ”Tom” Jobim ihaili ohi kävelevän tytön keinuvaa käyntiä. Hän sävelsi yhden maailman tunnetuimmista samboista, Garota de Ipaneman eli Ipaneman tytön. Garota de Ipanema on myös ravintolan nimi.


Ipaneman tytön nimikkoravintolan kulmalta, tarkalleen Praca General Osoriolta, karnevaaliviikon aloittaa lauantaina ja tiistaina kello 17 Banda de Ipanema. Drag queen -kulkueessa huipentuu karnevaaliperinteen mukainen hulvaton hulluttelu. Katukarnevaalien värikkäimmässä kulkueessa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat sekä heterot iloitsevat kaikki sulassa sovussa. Asut ovat mitä mielikuvituksellisimpia. Hyväntahtoinen ja ystävällishenkinen kulkue on ollut vuodesta 2004 yksi Rion karnevaalien perinnejuhlista.


JOKAINEN saa olla täällä hetken ajan kuningas – asenteille ja rooleille annetaan huutia. Katukulkueet tekevät Rion karnevaalista inhimillisemmän kuin Sambôdromon kaupallisesta sambashow’sta maailman uutiskevennyksiin päätyvät kuvakoosteet antavat ymmärtää.

Katukarnevaalit yhdistävät kansallisuuksia, rotuja ja uskontoja. Brasilialainen ei voisi ymmärtää Israelin ja Palestiinan tai Syyrian konflikteja – viha estäisi yhteiset karnevaalit. Brasiliassa halu iloita ja nauttia on, ainakin toistaiseksi ja epäkohdista huolimatta, voittanut katkeruuden ja vihan.


Hyppy kylmästä EU-Suomesta karnevaali-Rioon on pitkä. Moni asia on toisin: tietenkin sää, mutta erityisesti elämänasenne. Brasiliassa ja etenkin Riossa ihminen saa täysin rinnoin olla sosiaalinen, eivätkä iloinen asenne ja puhuminen ole paheita.

Ai niin, olihan hotelli varattu? Karnevaalin aikaan Rion hotellihuoneet ovat käytössä liki sataprosenttisesti ja hinnat kaksin-, jopa kolminkertaisia. Kerran se vain kirpaisee – paitsi jos menettää sydämensä sambarytmeille, cariocien rennolle elämänasenteelle tai samban tahtiin keinahteleville Ipaneman ja Copacabanan tytöille.


VIISI VILLIÄ YÖTÄ ja päivää kestävällä karnevaaliriehalla on myös kansantaloudellista merkitystä. Pelkästään Rion karnevaali tuo kaupunkiin reilut puoli miljoonaa turistidollaria, minkä ohessa taskuvarkaat poimivat osansa. Vuoden kestäneet valmistelut palkitaan. Karnevaaliviikon jälkeen riolaiset venyttelevät ”olohuoneissaan” eli uimarantojen auringonpaisteessa raukeina kuin uutta syytä äkisti pysähtyneelle elämälleen etsien. Olo on kuin viisi päivää jatkuneen vapun jäljiltä: hieman heikko mutta onnellinen.

Kun olet kulkenut ahtailta sivukaduilta Copacabanan avaralle ranta-avenuelle, tilannut oluen tai kahvin ja katsellut hetken ohi vyöryvää ihmismassaa, ymmärrät, että rajulla Riolla on mitä suloisimmat puolensa. Kaupunki on rento ja ystävällisempi kuin aluksi näyttää tai ennakkotiedot antoivat olettaa.


Talonpoikais-kaupunkilaisella turvallisuusasenteella pärjää, tosin Riossa ei kannata keikaroida tai kantaa mukana mitään varallisuuteen viittaavaa. Jos mahdollista, hanki rusketus ja pukeudu kuin paikalliset – öisillä sivukujilla lusmuileva ottaa riskin. Sääntö on toki matkailijan peruskauraa ja pätee kaikkialla, Helsinkiä myöten.

Mikä on istuskellessa maailman tunnetuimman rannan kuppilassa, kun aurinko laskee verkkaisten maininkien taakse ja Kristus-patsas levittää suojelevat kätensä Corcovado-vuorella. Rio ei petä. Se on muutakin kuin Copacabanan tai Ipaneman ihanat rannat – ja paljon enemmän kuin odotit.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt