Suojaavatko uudet lentokoneet avaruussäteilyltä vanhoja huonommin? Finnair: ”Lentävän henkilökunnan osalta säteilymäärää seurataan” - Matkat - Ilta-Sanomat

Suojaavatko uudet lentokoneet avaruussäteilyltä vanhoja huonommin? Finnair: ”Lentävän henkilökunnan osalta säteilymäärää seurataan”

STUK ja Finnair vakuuttavat, ettei ero ainakaan ole merkittävä.

Finnair sanoo, että sen uudet Airbus A350 XWB -koneet ovat yhtä säteilyturvallisia kuin aiemmatkin konetyypit.­

10.9.2016 6:31

Uusimmat lentokoneiden rungot tehdään alumiinin sijaan komposiitista. Lentokonevalmistajat pyrkivät näin tekemään uusista koneista kevyempiä. Alumiini estää luultavasti avaruuden säteilyä vähän paremmin kuin uusi komposiittirakenne. Ero on kuitenkin niin pieni, ettei taivaalla liihottavan ihmisen tarvitse asiasta olla huolissaan.

 Tuplatakseen säteilyannoksensa lentämällä, ihmisen pitäisi lentää esimerkiksi Roomaan edestakaisin joka vuosi lähes 130 kertaa.

Finnairin mukaan uusien Airbus A350 -koneiden rungon materiaali suojaa miehistöä ja matkustajia ”vähintään yhtä hyvin” kuin aiemmin käytetyt alumiinimateriaalit. Finnair pohjaa tietonsa Airbusilta saamaansa selvitykseen. Finnairin mukaan säteilytilanne ei uusien koneiden tulon myötä ole muuttunut.

– Lentomatkustajan ei pidä olla asiasta huolissaan. Kosmista säteilyä esiintyy myös maassa, toki yläilmoja vähemmän. Lentävän henkilökunnan osalta säteilymäärää seurataan, koska he työnsä vuoksi altistuvat suuremmalle määrälle kosmista säteilyä, kertoo johtaja Päivyt Tallqvist Finnairin viestinnästä.

Säteilyturvakeskuksen johtava asiantuntija Maaret Lehtinen on samoilla linjoilla.

– Ero varmaan on aika marginaalinen, Lehtinen uskoo.

Lehtinen perustaa uskonsa siihen, että alumiinikaan ei tutkitusti suojaa säteilyltä erityisen hyvin. Lehtisen mukaan aikaisemmin käytetty alumiinirunko on vaimentanut noin 20 % koneeseen päässyttä säteilyä, joten jopa 80 % säteilystä on aiemminkin päässyt sen läpi. Tarkkaa tutkimustietoa uusista materiaaleista ei kuitenkaan tiettävästi ole.

– Minulla ei ole tietoa, onko komposiittimateriaalia ihan suoraan tutkittu, Lehtinen myöntää.

On kuitenkin mahdotonta, että säteilymäärä lisääntyisi merkittävästi, koska tutkimattakin on selvää, että myös komposiittirakenne suojaa säteilyltä ainakin jonkin verran.

Lehtinen muistuttaa, että paljon suurempi ero tulee lentojen pituudesta ja siitä, kuinka lähellä napapiiriä ja kuinka korkealla lennetään.

Suomalainen saa vuosittain keskimäärin 3 230 mikrosievertin annoksen, josta yli puolet tulee sisäilman radonista. Tuplatakseen säteilyannoksensa lentämällä, ihmisen pitäisi lentää esimerkiksi Roomaan edestakaisin joka vuosi lähes 130 kertaa.

Luonnon taustasäteilyä eri puolella Suomea voit seurata reaaliaikaisesti Säteilyturvakeskuksen palvelusta täältä.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?