Tämä kansallismaisema sai suomalaistaiteilijat hurmion partaalle – henkeäsalpaavat näkymät - Matkat - Ilta-Sanomat

Tämä kansallismaisema sai suomalaistaiteilijat hurmion partaalle – henkeäsalpaavat näkymät

Sininen hetki Pielisen rannalla.

Julkaistu: 20.3.2016 9:01, Päivitetty 18.3.2016 15:33

Pohjois-Karjalan Kolilla pääsee lumikenkäilemään ja kylpemään näkymissä, jotka saivat jo yli sata vuotta sitten lukuisat taiteilijat hurmion partaalle.

Lumi narskuu askelten alla mukavasti ja metsän kuusissa käy tuulen suhina. Kävely on alussa vaappuvaa, mutta vakaus lisääntyy sitä mukaan kun taivalta karttuu.

Pian tulee ensimmäinen pikku mäki. Miten tuosta pääsee ylös? Mutta lumikenkien alla olevat terävät väkäset estävätkin luisumisen.

Olemme Kolin kansallispuiston opastetulla lumikenkäkävelyllä. Kenkien koko määräytyy painon mukaan. Retkeä vetävä Katariina Okkonen arvioi osallistujien painon ja ojentaa oikean kokoiset kengät meille aloittelijoille.

Viime vuonna 167000 kävijää

Kansallispuiston henkeäsalpaavat näkymät vierivät ohi. Vankat kuuset ovat köytettyinä painaviin lumivaippoihin. Ilmiötä sanotaan tykkylumeksi. Pielisjärvestä nousee vesihöyryä, joka tiivistyy puihin.

Kahvi ja sultsinat maistuvat retkellä.

Unohtamaton maisemankatselupaikka löytyy Akka-Kolin laelta. Paikkaa kutsutaan myös Hiljaisuuden temppeliksi. Kallion kupeessa on risti, jonka Lieksan kirkko on siunannut. Täällä vietetään häitä ja kastetaan lapsia.

Paikka on kaikille uskonnoille avoin, ja matkailijoita Etelä-Amerikkaa ja Afrikkaa myöten on käynyt täällä nauttimassa maisemista. Viime vuonna 167 000 kävijää vieraili Kolin kansallispuistossa.

Järnefelt oli herkkä luonnonlyyrikko

Matka jatkuu Paha-Kolin jyrkille kallioille. Vähän matkan päässä lymyilevät Käräjäkivet. Tarina kertoo, miten entisaikaan tuomio pantiin toimeen tönäisemällä rikollinen kiviltä alas rotkoon.

Kun on päästy Ukko-Kolin laelle, vastassa on satumainen maisema Pieliselle. Näin ajatteli varmaan myös taiteilija Eero Järnefelt 1800-luvun lopulla ikuistaessaan kansallismaisemaa.

Opas Katariina Okkonen tiukentaa lumikenkien siteitä.

Järnefelt vieraili Kolilla useasti, muun muassa lankonsa Jean Sibeliuksen kanssa vuonna 1909. Säveltäjä omistikin neljännen sinfoniansa Järnefeltille. Tämän mielestä taiteilijan piti olla maansa palvelija ja rakentaa suomalaisuuden kuvaa.

Järnefelt oli herkkä luonnonlyyrikko ja mahtipontisen maiseman kuvaaja. Hänen kuuluisimpia Koli-maalauksiaan ovat Syysmaisema Pielisjärveltä ja Maisema Kolilta.

Sibelius puolestaan oli tutustunut Kolin maisemiin jo vuonna 1892 häämatkallaan Ainon kanssa. Sibeliuksella ei kuitenkaan ollut silloin varaa kuherruskuukauteen ja hän saikin matkaan 400 markan apurahan Helsingin yliopistolta opintomatkaan, jonka aikana oli määrä tutustua myös runonlauluun ja Kalevalaan Karjalassa.

Nuori pari matkusti höyryjunalla Joensuuhun, jossa he vuokrasivat taffelipianon. Matka jatkui sisävesilaivalla kohti Lieksaa. Sieltä löytyivät soutajat ja kaksi puuvenettä sidottiin yhteen, jotta matkatavarat – myös piano – mahtuisivat mukaan.

Suuntana oli Monolan talo ja aitta, jossa Sibeliukset yöpyivät ja tekivät sieltä käsin retkiä ympäristöön. Tiettävästi koko häälomaviikon satoi vettä.

Inha erakoitui

Valokuvaaja I.K. Inha puolestaan matkusti Kolille ystävänsä Eero Järnefeltin kanssa 1895. Heidän kuvansa Pohjois-Karjalasta olivat miltei samankaltaisia.

Inha on luonut pohjan suomalaiselle taidevalokuvaukselle, vaikka hänen ansioitaan ei osattu arvostaa hänen elinaikanaan. Valokuvaa ei pidetty taiteenlajina.

Vanhemmiten Inha erakoitui ja kärsi mielenterveysongelmista. Tarina kertoo. että hän lahjoitti lasinegatiivejaan ystävälleen taiteilija Pekka Haloselle, joka koristeli Tuusulanjärven talonsa lasiverannan ikkunat niillä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?