6 kuuluisinta patsasta Helsingissä – Montako näistä tunnistat? - Matkat - Ilta-Sanomat

6 kuuluisinta patsasta Helsingissä – Montako näistä tunnistat?

Italian Torinosta Helsinkiin tulleet Giulia Oliveri ja Stefania Toralbo olivat Helsingissä vain muutaman tunnin ennen Tallinnaan lähtöä. He ehtivät kuitenkin poseerata Sibelius-monumentin edessä. –En muista mitä tämä monumentti esittää, vaikka meille se bussissa kerrottiinkin. En ole kuullut Sibeliuksesta aiemmin, Oliveri sanoo.

Italian Torinosta Helsinkiin tulleet Giulia Oliveri ja Stefania Toralbo olivat Helsingissä vain muutaman tunnin ennen Tallinnaan lähtöä. He ehtivät kuitenkin poseerata Sibelius-monumentin edessä. –En muista mitä tämä monumentti esittää, vaikka meille se bussissa kerrottiinkin. En ole kuullut Sibeliuksesta aiemmin, Oliveri sanoo.

Julkaistu: 8.7.2015 18:42

Kaupungin tunnetuimpiin lukeutuvien patsaiden kierros kannattaa. Samalla vaivalla saa irti Helsingistä yllättävän paljon.

1. Sibelius-monumentti

Säveltäjä Jean Sibelius on yhä tunnetuimpia suomalaisia maailmalla. Helsingin suosituimpien matkailunähtävyyksien listalle kuuluukin ehdottomasti Sibelius-monumentti.

Eila Hiltusen haponkestävästä teräksestä valmistama veistos sijaitsee Töölössä Sibeliuksen nimikkopuistossa. Veistos painaa 24 tonnia ja siinä on yli 600 putkea. Monumentti on 8,5 metriä korkea, 10,5 metriä pitkä ja 6,5 metriä syvä. Säveltäjän näköismuotokuva on siitä erillään viereisen kallion kupeessa.

Paikalla saattaa parhaimmillaan olla kymmeniä turistibusseja. Moni turisti suuntaa monumentilta idylliseen Cafe Regataan, eikä kaukana ole kallion sisälle louhittu Temppeliaukion kirkkokaan.

Marsalkka Mannerheimin patsas sijaitsee nykytaiteenmuseo Kiasman vieressä.

Marsalkka Mannerheimin patsas sijaitsee nykytaiteenmuseo Kiasman vieressä.

2. Mannerheimin ratsastajapatsas

Marsalkka Carl Gustav Emil Mannerheim istuu ylväänä hevosensa selässä kenties Helsingin keskeisimmällä paikalla aivan nykytaiteenmuseo Kiasman vieressä ja marsalkan mukaan nimetyn valtaväylän varressa.

Ratsastajapatsasvaltuuskunta perustettiin ylioppilaiden aloitteesta huhtikuussa 1951. Kiinnostus hanketta kohtaan yllätti valtuuskunnan: kansan keskuudesta kerättiin 80 miljoonaa markkaa.

Patsashankkeen toteuttamiseksi järjestettiin kaksi kilpailua ja lopulta kuvanveistäjä Aimo Tukiaisen suunnittelema ratsastajapatsas paljastettiin 4. kesäkuuta 1960. Paljastustilaisuudessa oli läsnä myös tasavallan presidentti Urho Kekkonen, joka oli osallistunut kansanedustajana Suomen marsalkan hautajaisiin

Mannerheimin luota ei ole pitkä matka myöskään Töölönlahdelle, jonka rannalla sijaitsevat koko Suomen tuntevat näyttävät rakennukset Musiikkitalo, Finlandia-talo sekä Ooppera. Jos majapaikka on keskustassa, ei kierros Töölönlahden ympäri ole hullumpi vaihtoehto aamulenkin reitiksi.

Aleksis Kiven patsas sijaitsee Rautatientorilla Kansallisteatterin edustalla.

Aleksis Kiven patsas sijaitsee Rautatientorilla Kansallisteatterin edustalla.

3. Aleksis Kiven patsas

Wäinö Aaltosen veistämä pronssipatsas kansalliskirjailija Aleksis Kivestä istuu Rautatientorilla Kansallisteatterin edustalla.

Rautatientori on Helsingin vilkkaimpia ja tunnetuimpia paikkoja. Aukion ympärillä on useita arvokkuutta henkiviä rakennuksia, joista valitettavasti Ateneum ja rautatieasema ovat tänä kesänä julkisivuremontin kohteina.

Havis Amanda seisoo Kauppatorin laidalla. Se on pystytetty vuonna 1908.

Havis Amanda seisoo Kauppatorin laidalla. Se on pystytetty vuonna 1908.

4. Havis Amanda

Havis Amanda on vuonna 1908 Kauppatorin laidalle pystytetty suihkulähde, jonka keskuksena on kuvanveistäjä Ville Vallgrenin alastonta naista esittävä hahmo, joka on hylkeiden ympäröimä.

Kaupungin tilaaman teoksen aihe symboloi merestä nousevaa Helsinkiä. Vappuisin Manta saa päähänsä ylioppilaslakin.

Havis Amandalta on näppärää poiketa torikahville kauppatorille ennen lauttaretkeä lähisaariin. Myös Senaatintori ja kenties Helsingin tunnetuimmat kirkot tuomiokirkko ja Uspenskin katedraali ovat vain kivenheiton päässä Mantalta.

Johan Ludvig Runebergin muisto merkki seisoo Esplanadin puiston keskellä. Erikoisen patsaasta tekee se, ettei siinä ole kansallis runoilijan nimeä.

Johan Ludvig Runebergin muisto merkki seisoo Esplanadin puiston keskellä. Erikoisen patsaasta tekee se, ettei siinä ole kansallis runoilijan nimeä.

5. J.L. Runebergin patsas

Keskellä Esplanadin puistoa on Johan Ludvig Runebergin muistomerkki. Kuuluisan, 1885 valmistuneen muistomerkin on veistänyt Runebergin poika Walter Runeberg. Erikoisen patsaasta tekee se, ettei jalustassa ole lainkaan kansallisrunoilijan nimeä.

Esplanadin puisto on helteisinä päivinä helsinkiläisten olohuone. Puistoon tullaan piknikille ja vapaata ruohoplänttiä saa toisinaan viltilleen hakemalla hakea. Jos piknik ei huvita, voi poiketa legendaariseen Kappeliin.

Tähtitorninmäellä Ullanlinnassa sijaitsevan Haaksirikkoiset-patsaan on suunnitellut kuvanveistäjä Robert Stigell.

Tähtitorninmäellä Ullanlinnassa sijaitsevan Haaksirikkoiset-patsaan on suunnitellut kuvanveistäjä Robert Stigell.

6. Haaksirikkoiset

Haaksirikkoiset on pronssiveistos Tähtitorninmäellä Ullanlinnassa. Vuonna 1898 paljastetun teoksen suunnitteli kuvanveistäjä Robert Stigell. Haaksirikkoiset palkittiin Pariisin vuoden 1900 maailmannäyttelyssä kultamitalilla.

Patsas herätti varhaisina vuosinaan paljon isänmaallisia tulkintoja. Veistos kurkottelee kohti länttä, mikä oli omiaan nostattamaan isänmaallisia ajatuksia sen pystytysajankohdan poliittisen tilanteen takia Suomessa, joka oli idässä sijaitsevan Venäjän keisarikunnan hallinnassa.

Tähtitorninmäki kuuluu Kaivopuistoon, joka on tuttu tv-sarjoista ja elokuvista. Kaivarissa on suosittuja merenrantakahviloita kuten Ursula, Café Carusel ja Mattolaituri, sekä jäätelökioskeja ja leikkipaikkoja.