Saharan yö hurmaa matkailijan! - Matkat - Ilta-Sanomat

Saharan yö hurmaa matkailijan!

Ihmispaneli ja - kameli maisemadyynillä.

Julkaistu: 20.1.2010 6:43

Mikä haju! Jeeppikuski on ajanut talla pohjassa kolme tuntia halki Etelä-Tunisian. Munuaiset ovat vatkautuneet hyvin.

Jeeppi parkkeeraa Zâafranen kameliasemalle. Oiomme koipiamme kamelinpaskan tyrmäävässä lemussa. Kohta meidät kiedotaan kaapuihin ja turbaaneihin - mutta emme tiedä sitä vielä - ja pakotetaan kamelinselkään.

Pitääkö sitä tunkea itsensä joka paikkaan. Otus heiluu, pärisee, kakkii, pissaa ja piereskelee. Naapurin kulkupeli pyrkii iholle.

Kun meidät vihdoin vapautetaan, ajoneuvot käyvät piehtaroimaan hiekassa. Meteli on melkoinen. Oikeastaan kamelit olivat aika söpöjä ja kokemuskin kohtalainen. Jeepit kaahaavat hiekassa vielä tovin. Aika käy tiukille: aurinko laskee kuudelta ja kello on jo puoli. Saharassa yöpymisen clou ovat juuri auringonlaskun ja -nousun värit.

Teltta on vaatimaton nimitys asumukselle, jossa on määrä yöpyä. Keskelle autiomaata on raahattu pienoiskaupunki baareineen, ruokaravintoloineen, suihkuineen, sisävessoineen. Värivalot vilkkuvat.

Teltoissa on sängyt, sängyissä lakanat ja huovat sekä sähkövalo.

Koska kurkku on kuiva kuin beduiinin sandaali - olemmehan beduiinialueella - olut tulee tarpeeseen. Isännät neuvovat kiipeämään korkeimmalle dyynille katsomaan auringonlaskua. - Brittejä, he tuhahtavat, kun tölkkeinemme kapuamme ylös. Jos ken on odottanut yhtäkkistä värien ilotulitusta, yllättyy. Luonnolla ei täällä aavikolla ole mihinkään kiire. Varjot pitenevät, sinertää. Kunnes punertaa. Aavikon hiljaisuutta häiritsee vain aggregaattien hyrinä. Pieni huonon omantunnon vinkaisu pääsee, kun rämmimme alas telttakylään. Erämaahan on tuotu kaikki maailman mukavuudet vain turisteja varten. Sähköntuottaja pörisee pakokaasua ilmakehään maisemassa, joka aavikoituu 45 kilometriä vuodessa. Omatunto vaikenee, kun pääsee suihkuun huuhtomaan päivän hiet ja hiekat. Reppureissut on reissattu ja pieni ylellisyys maistuu Saharassakin.

Suorastaan suuri ylellisyys on illallinen. Sen tarjoilee miespuolinen ilmestys, josta koko naissakin on vaikea saada silmiään irti.

Yöllä on viisaista nukkua. Se asia tulee viimeistään selväksi aamulla, kun kiipeää dyynille katsomaan uutta päivää.

Hiekka on kuin telaketjulla ajettu.

- Snakes, käärmeitä, tuumaa jeeppikuski ja kohauttaa olkapäitään.

Yleisön reaktiota on mahdotonta kuvata pelkin sanoin.

Rynkytämme takaisin asemapaikkaamme Djerban saarelle seuraavat kahdeksan tuntia. Yö aavikolla ei sentään ole pelkkää nautintoa.