Suomen rokottamaton olympiahyppääjä kävi tuimaan oikeustaisteluun Hiihtoliittoa vastaan – ”Mahdollisesti valtavat seuraukset”

Jarkko Määttä katsoi kärsineensä vääryyttä Hiihtoliiton koronapäätöksestä ja taisteli oikeuksistaan juristin avulla. Valitus ei menestynyt.

Jarkko Määttä kävi vuosi sitten tiukkaan taistoon Hiihtoliiton koronalinjaa vastaan, mutta hänen valituksensa ei menestynyt.

24.11. 16:20

Kahdet olympia- ja peräti neljät MM-kisat 2014–2021 hypännyt Jarkko Määttä, 27, ei ottanut viime kilpailukaudella koronarokotetta. Hiihtoliitto taas päätti johtokuntansa kokouksessa marraskuussa 2021, että se maksaa kansainvälisiin edustustehtäviin valituille urheilijoille vain rokotettujen urheilijoiden koronaprotokollan mukaisen, yhden pakollisen kilpailupaikalla tehtävän ennakkotestin.

Lue lisää: Suomen mäkihypyn ilouutinen sai vastustajatkin riemuitsemaan – avauskisa toi enemmän pisteitä kuin koko viime kausi!

Rokottamattomien urheilijoiden pääsy kansainvälisiin kisoihin taas oli useamman negatiivisen testituloksen takana, mutta Hiihtoliitto katsoi, että rokottamattomat urheilijat joutuvat vastaamaan näistä ylimääräisistä kuluista itse.

Sotshin olympiakisat 2014 olivat Jarkko Määtän (toinen vas.) ensimmäiset aikuisten arvokisat. Janne Ahoselle (oik.) ne olivat pelkästään kuudennet olympiakisat.

Määtälle tilanne olisi tullut kalliiksi, eikä kajaanilainen mäkimies tyytynyt ratkaisuun, vaan hän valitti siitä viime vuoden marraskuussa urheilun oikeusturvalautakuntaan. Se on riippumaton urheilun juridisia kiistatilanteita ratkaiseva elin, jonka päätöksiä suomalainen urheilumaailma on sitoutunut noudattamaan.

Pekingin olympiakisoihin paikkaa tavoitelleen Määtän viime kausi päättyi jo ennen vuodenvaihdetta 19. joulukuuta Rukalla hypätyssä Continental-cupissa. Vuoden 2022 lumilla hän ei enää hypännyt.

Lue lisää: Matti Nykänen paasasi Suomen mäkihypyn surkeudesta – legenda luottaa silti yhden hyppääjän mahdollisuuksiin

Oikeusturvalautakunta päätti nimittäin 23. joulukuuta 2022, että Määtän valitus Hiihtoliiton toiminnasta ei johda jatkotoimiin eikä liiton voitu katsoa toimineen oman säännöstönsä tai ihmisten tasa-arvoista kohtelua koskevan lainsäädännön vastaisesti.

Lautakunta muistutti, että alati muuttuneessa koronavirustilanteessa urheilijoiden oli pystyttävä ottamaan huomioon, että sinänsä täysin laillinen päätös jättää rokotteet ottamatta saattaa aiheuttaa ongelmia kansainväliseen kilpailutoimintaan osallistumiselle.

Lahden MM-kisoissa 2017 Määttä kuului suurmäen joukkueeseen, joka sijoittui joukkuekilpailussa ilahduttavasti kuudenneksi.

Määttä myönsi torstaina Ilta-Sanomille, että koki vahvasti kärsineensä vääryyttä liiton päätöksen takia.

– Siellähän ne asiat papereissa lukevat niin kuin olivat, Määttä viittasi lautakunnan julkiseen päätökseen, joka viime joulukuussa julkaistiin ilman hänen nimeään.

Hän hyppää Rukan maailmancupissa maajoukkueen kansallisessa kuuden miehen ryhmässä ja tavoittelee kauden aikana paikkaa sekä maailmancupia hyppäävään neljän miehen joukkueeseen että Planican MM-kisoihin. Kansainvälisen koronaviruspolitiikan muututtua kansainvälisiinkään tehtäviin ei enää ole esteitä.

– Asiat Hiihtoliiton suuntaan ovat nyt kunnossa, enkä välttämättä halua kaivella vanhoja asioita. Vastakkain olivat enemmän asiat kuin henkilöt.

Määtän ja tämän juristin vastapuolella operoivat pääasiassa liiton toiminnanjohtaja Ismo Hämäläinen ja järjestön käyttämä lakimies. Hämäläinen muistuttaa, että Määtän olympiavalinta koronalinjaltaan yhä vainoharhaiseen Kiinaan olisi ollut todennäköisesti mahdottomuus, vaikka mies olisi onnistunut antamaan näytöt.

– Prosessi maksoi meille merkittävän summan rahaa, ei kuitenkaan kymmeniätuhansia. Lautakunnan näkemys oli meille tärkeä selkänoja. Kumulatiivisesti rokottamattoman urheilijan valitsemisella mukaan joukkueen keskuuteen olisi voinut olla valtavat seuraukset, sanoi Hämäläinen, mutta korosti hänkin, että nyt Määttä on urheilija muiden joukossa.

– Lautakunta katsoi, että liitolla oli ennustamattomassa koronatilanteessa oikeus palvella suurempaa hyvää ja suojella urheilijoitaan.

Hämäläisen mielestä päätös suojeli myös Määttää.

– Jos ajatellaan, että joukkueessa olisi alkanut levitä virusta, keneenkähän urheilijaan päät olisivat kääntyneet?

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?