Matti Nykänen hankki aseen suojakseen - Mäkihyppy - Ilta-Sanomat

Kirja: Raskaasti aseistautunut rikollinen vaati mitalikokoelmaa – kostoiskua pelännyt Matti Nykänen hankki aseen

Matti Nykäsen mitalikokoelman perässä oli raskaasti aseistautunut väkivaltarikollinen.

Matti Nykänen koki monta ahdistavaa hetkeä ennen kuin hänen arvokisamitalinsa päätyivät Urheilumuseoon. Taloudellisesti hän ei mitaliensa jälkimarkkinoilta mammonaa saanut kahmittua.­

11.9. 10:12

Mäkihyppylegenda Matti Nykäsen 19 arvokisamitalin komea saalis on ollut jo 1990-luvun puolivälistä saakka Urheilumuseon kokoelmissa yleisön nähtävänä, mutta pahimmillaan mitaleista käytiin vääntöä sellaisten ihmisten ja velkojien kanssa, että Nykänen pelkäsi tosissaan turvallisuutensa puolesta.

Torstaina ilmestynyt Nykäs-kirja Elämä oli laiffii (Otava, kirj. Marko Lempinen) kertoo, että Nykänen hankki 1990-luvun lopulla jopa käsiaseen turvakseen. Häntä pelotti erityisesti ruotsinsuomalainen, mitalit erääntyneen velan takia omaisuudekseen katsonut mies, joka tuomittiin mitalikokoelmasta 1990-luvun jälkipuoliskolla käydyn monipolvisen kamppailun aikana vankilaan henkirikoksesta.

Nykäsen bändin pitkäaikainen vetäjä, myös kirjan tekemiseen osallistunut muusikko Jussi Niemi kertoo opuksessa, miten sai elokuussa 1994 miehen vieraakseen studiolleen Jyväskylään. Aggressiivisesti esiintynyt mies esitti dokumentteja, joiden katsoi todistavan, että suorittamatta jäänyt 100 000 markan (nykyinen arvo noin 24 000 euroa) velka tarkoittaa mitalien omistusoikeuden siirtyneen hänelle. Niemi oli ajoittain säilönyt Nykäsen mitaleita, joiden arvoksi optimistisimmat arvioivat jopa miljoonia silloisia markkoja.

Matti Nykäsen mitalikokoelman kruununjalokiviä ovat Calgaryn olympiakisoista 1988 kahmaistut kolme kirkkainta mitalia.­

Kun velanperijä piipahti, Nykänen oli kuitenkin ottanut arvometallit matkaansa Niemen hallusta. Niemi kertoo, että talousvaikeuksista kärsinyt Nykänen tuohon aikaan lainasi rahaa erilaisilla ”ruutupaperisopimuksilla”, joissa vakuutena saattoi olla joskus myös mitalikokoelma.

Kun velanperijä ei saanut Niemeä uskomaan aikeidensa vakavuutta, hän kutsui tämän käymään autollaan. Takaluukussa ollut putkikassi pullisteli erilaisia aseita.

– Se on nyt sellainen tilanne, että säkin varmaan ymmärrät, mitä tapahtuu, jos niitä mitaleita ei ala kuulua, mies totesi.

Nykäsen tilanteesta kertoi, että näihin aikoihin eräs hänen niin sanottuna managerinaan vuoden verran toiminut henkilö joutui takaajana makselemaan pankille Nykäsen 60 000 markan vekseliä.

Loppukesästä 1994 ilmeisesti lopulta tuntemattomiksi jääneet saksalaiset ostajat lupasivat kirjan mukaan mitalikokoelmasta peräti 2,5–3 miljoonaa markkaa. Sekavien vaiheiden jälkeen kokoelma päätyi kuitenkin tässä vaiheessa velkavakuudeksi oululaisille veljeksille, jotka olivat lainanneet Nykäselle 200 000 markkaa.

Kuultuaan saksalaisten avokätisestä tarjouksesta Nykänen oli kirjan mukaan dilemman edessä: nyt pitäisi vain löytää jostain 200 000 markkaa, maksaa veljeksiltä otettu velka pois ja myydä mitalit miljoonavoitoilla Saksaan.

Mikä voisi mennä pieleen?

Nykänen soitti tutulle toimittajalle, Mika Lahtoselle, ja kertoi aikeistaan. Lahtonen kertoi asiasta Yhtyneiden Kuvalehtien johdolle, joka lainasi Hymy-lehden päätoimittajalle 200 000 markkaa. Sillä summalla päätoimittaja lunasti mitalit lehtiyhtiön haltuun Oulun pojilta.

Kirjan mukaan yhtiö ei halunnut imagosyistä myydä mitaleita Saksaan, vaan ehdotti Urheilumuseosäätiölle kansalaiskeräystä, jossa kansan karttuisa käsi ostaisi 300 000 markalla mitalit museon kokoelmiin. Yhtyneet saisi omansa, ja Nykäselle jäisi 100 000 markkaa vaivanpalkkaa elämäntyöstään.

Tässä vaiheessa Yhtyneisiin Kuvalehtiin otti yhteyttä jo aiemmin Jussi Niemeä kovistellut hämärämies, joka kertoi olevansa mitalien omistaja. Hän teki asiasta jopa rikosilmoituksen, mutta kokoelma oli jo turvassa Urheilumuseossa.

Kansalaiskeräys tuotti lopulta noin 220 000 markkaa, eikä siitä Nykäselle lopulta jäänyt käteen juuri mitään. Mäkisankari huomasi taloudellisen ahdinkonsa vain syventyneen, eikä mitalikokoelmasta enää olisi siihen apua.

Ensimmäiset olympiamitalinsa Matti Nykänen saavutti Sarajevon olympiakisoissa 1984 vain 20-vuotiaana.­

Kaiken ahdingon keskellä Nykänen suoritti kuitenkin loppuun peruskoulun 9. luokan erikoisjärjestelyiden avulla.

Mitaleita edelleen janonnut hämärämies syyllistyi syksyllä 1996 Pieksämäellä henkirikokseen ja joutui vankilaan, mutta jatkoi kiven sisästä Nykäsen erittäin uhkaavaksi ja painostavaksi kokemaa kampanjaansa. Tammikuussa 1997 oikeus kuitenkin päätti, että mitalit kuuluvat Urheilumuseolle. Vaasan hovioikeus naulasi arkun tältä osin kiinni 1999, kun se katsoi Nykäsen ja hämärämiehen velkasuhteen juridisesti pätemättömäksi.

Käräjä- ja hovioikeusprosessin välillä Nykänen hankki itselleen turvaksi käsiaseen, koska pelkäsi ruotsinsuomalaisen miehen junailevan vankilasta kostoiskun. Vankilasta vapauduttuaan mies tuli Nykäsen keikalle ja sen jälkeen takahuoneeseen. Vaikka Nykänen koki tilanteen hyvin epämiellyttäväksi, mies ei palannut vanhoihin asioihin, mistä Nykänen ymmärsi konfliktin olevan siltä osin ohi.

Matti Nykäsen bändissä soittanut muusikko Jussi Niemi osallistui uutuuskirjan tekemiseen.­

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?