Kova väite Norjasta: Matti Nykänen juhli MM-kultaa Oslossa 1982 mittavirheen takia – kilpakumppanin hypystä ”lähti kaksi metriä”

Julkaistu:

Mäkihyppy
Matti Nykänen juhli MM-kultaa Oslossa 1982, koska automaattinen järjestelmä mittasi kilpakumppanin hypyn todellista lyhemmäksi, norjalaiskirjassa väitetään.
Oslon MM-kisat vuonna 1982. Kisojen päätöspäivänä 28. helmikuuta vuorossa on vielä suurmäen kilpailu. Ilmassa on suuren urheilujuhlan tuntua ja hernerokkasumu, jonka keskeltä MM-kultaan liitelee lopulta 18-vuotias Matti Nykänen.

Mutta menikö sumukisan voitto mittausvirheen vuoksi väärälle miehelle?

Thor Gotaasin vuonna 2017 ilmestyneessä, norjalaisen mäkihypyn historiakirjassa Før og etter Wirkola – Norsk hoppsport fra 1940 til 1990 (Gyldendal 2017) lyödään väite: Nykäsen sijaan MM-kultamitali olisi kuulunut toiseksi sijoittuneelle norjalaishyppääjä Olav Hanssonille. Mitä ihmettä?

Kelataan vähän taaksepäin.


Oslon Holmenkollenin kuuluisaa mäkihyppypaikkaa uudistettiin ennen vuoden 1982 MM-kisoja.

Yksi tärkeimmistä uudistuksista oli manuaalisen mittauksen (eli mäen juuressa tarkkailevien mittamiesten) päivittäminen DDR:ssä kehiteltyyn, videoihin ja sensoreihin pohjautuvaan automaattiseen Robotron-mittausjärjestelmään.

Pituuksia tarkkailevat mittamiehet olivat Robotronista huolimatta asemissa myös MM-kisoissa, mutta mittauksen päävastuu oli siirretty automaattiselle järjestelmälle.

Norjalaislehti Aftenpostenin mukaan ennen kisoja oli päätetty, että epäselvissä tapauksissa – eli mikäli Robotronin ja mittamiesten antamissa tuloksissa olisi eroja – Robotronin automaattinen tulos pätisi. Siitäkin huolimatta, että Robotronia ei alun alkaenkaan pidetty erehtymättömänä.

Systeemistä luovuttiin Holmenkollenilla neljä vuotta myöhemmin 1986, koska se paljastui epäluotettavaksi.

Robotron oli kuitenkin ehtinyt vaikuttaa merkittävästi urheiluhistoriaan, Thor Gotaas väittää. Robotron mittasi sumukisassa Nykäsen kilpakumppanin Olav Hanssonin toisen kierroksen hypyn pituudeksi 99,5 metriä.

Silminnäkijähavaintojen ja myöhemmin Aftenpostenin valokuvan perusteella hypyn todellinen mitta olisi kuitenkin ollut kaksi metriä pidempi, 101,5 metriä. Aftenpostenin mukaan myös manuaalista mittausta hoitaneet tuomarit olisivat katsoneet hypyn kantaneen 101,5 metriä.


Koska kilpailu Nykäsen ja Hanssonin välillä oli äärimmäisen tiukka – kultataisto meni suomalaisen eduksi kokonaispistein 257,9–255,1. Kaksi metriä pidempi hyppy olisi kirjaväitteen mukaan kääntänyt kaksikon järjestyksen lopputuloksissa. Ilman Robotronin tekemää mittausvirhettä kultaa olisi voittanut Nykäsen sijaan Olav Hansson.

Ensimmäisen kierroksen jälkeen kilpailua johtanut Nykänen kyllä hyppäsi toisellakin kierroksella pidemmälle kuin Hanssonin väitetty 101,5-metrinen, mutta mäkihypyn pisteet summautuvat pituudesta ja tyylipisteistä. Gotaasin kirjan mukaan Hansson olisi voittanut, jos hänen hyppynsä pituudeksi olisi merkitty ”oikea” pituus eli 101,5 metriä (Nykänen hyppäsi toisella kierroksella 102,5 metriä).

Onko väitteessä perää? On, ainakin jos kysytään itse Olav Hanssonilta. Tätä nykyä 61-vuotias ex-mäkihyppääjä kommentoi asiaa Ilta-Sanomille puhelimitse.

Thor Gotaasin kirjan mukaan sinun olisi pitänyt olla Oslon MM-kisojen suurmäen mestari ja Matti Nykäsen kilpailun kakkonen. Mitä kommentoit tätä väitettä?

– Niin, okei, niin se on. Jos käytössä olisi ollut normaali ihmisen tekemä mittaus, olisin voittanut. Mutta kilpailunjärjestäjät päättivät, että vaikka Robotron-systeemin ja mäessä olevien mittamiesten mittauksissa olisi eroja, heidän tulisi käyttää Robotronia. Ja kun päätös tehtiin, Matti voitti ja minä olin iloinen hopeasta, Hansson vastaa.


Norjalaisen äänestä ei kuulu katkeruutta, vaikka hän uskookin ratkaisevan mittausvirheen tapahtuneen. Jo 37 vuotta sitten Oslossa hän oli ylpeä saavuttamastaan MM-hopeasta, ja samanlainen ajatus hänellä on tapahtuneesta tänäkin päivänä.

– Voitin kultaa joukkuemäessä. Minulle ne MM-kisat olivat hyvin onnistuneet, yksi kulta ja yksi hopea. En ajattele sitä (väitettyä mittausvirhettä). Ja tiedätkö... Matti, hän oli niin älyttömän hyvä hyppääjä, Hansson sanoo ja muistelee sitten MM-kisoja seurannutta kautta 1983, jolloin Nykänen voitti muun muassa maailmancupin ja Keski-Euroopan mäkiviikon.

– Se vuosi 1983 oli minun urani paras, mutta olin aina toiseksi paras Matin jälkeen. Se oli elämää silloin!

Mutta sen yhden kerran kuin sinun olisi mahdollisesti pitänyt voittaa Matti, tapahtui mittausvirhe. Eikö se harmita?

– Kun päätös on tehty, sille ei voi mitään. No hard feelings (kaunaa), Hansson naurahtaa.

Kisan suomalaistuomari: ”Ihan uutta tietoa”

Mikäli väitetty mittausvirhe tapahtui, se ei herättänyt vuoden 1982 MM-kisojen aikaan minkäänlaista huomiota. Protesteja ei tehty eikä tarkastusmittauksia pyydetty. Tieto mahdollisesta virheestä ei levinnyt ainakaan suomalaisten leiriin.

– Ei siinä kisan jälkeen ollut mitään ihmeempää... ei... kyllä se on sitten jälkeenpäin keksitty. Ei ainakaan heti kisan jälkeen noussut esiin, kyseisten kisojen aikaan Suomen mäkimaajoukkueen päävalmentajana toiminut Hannu Lepistö sanoo.


Tapauksesta ei syntynyt myöskään minkäänlaista mediamyrskyä.

– Ei ainakaan mitään puhetta ollut, eikä Suomen joukkueessa kukaan sellaisesta puhunut... myöhempien aikojen keksintöjä, kertoo kisoissa paikan päällä ollut tuolloinen Ilta-Sanomien urheilutoimituksen päällikkö, eläkkeellä oleva toimittaja Esa Sulkava.

Mikäli Hanssonin hypyn pituudesta puuttui väitetyt kaksi metriä, asiaan ei mitä ilmeisimmin yritetty puuttua ainakaan välittömästi kisan jälkeen. Väitettyjen silminnäkijöiden tai mittausvastuussa olleiden tuomareiden vastalauseita ei noussut esille. Kyseisessä suurmäen kilpailussa tuomarina toimineen Antero Immosen mukaan kisa ja tuomarointi sujuivat hyvin. Tai niin hyvin kuin kovassa sumusäässä oli mahdollista.

– Ainoa pieni poikkeavuus oli se, että puolalainen Piotr Fijas -niminen kaveri istui hyppynsä ja hänen pinnat miinustettiin jälkikäteen. Kovasta sumusta johtuen tuomarit eivät nähneet alustan notkoon.

– Se on ainoa poikkeava tapahtuma, mikä minun mieleeni on jäänyt. Mistään mittausvirheen tapaisesta en ole kuullut kenenkään sanovan tai puhuvan, muun muassa vuoden 1964 Innsbruckin talviolympialaisissa mäkihyppääjänä Suomea edustanut Immonen, nyt 83, sanoo IS:lle.

Hänen mukaansa kilpailussa ei ollut tuomaroinnin osalta minkäänlaisia epäselvyyksiä, ei kisan aikana eikä kisan jälkeen.

– Ihan uutta tietoa minulle, Immonen toteaa norjalaisväitteestä.

– Onkohan jäänyt niukka tappio vähän kaivelemaan... ehkä siellä norjalaisten keskuudessa on sitten ollut tällaista ilmapiiriä, jos kerran kyseinen hyppääjäkin on ollut sitä mieltä. Mutta tuomariston korviin ei ole kuulunut mitään tällaista.

Immonen kertoo, että kisassa oli Robotronin lisäksi mittamiehet siltä varalta, että systeemiin tulisi joku häiriö. Hänellä ei ole tiedossa, että automaattisen mittausjärjestelmän kanssa olisi ollut Oslon MM-kisojen aikana ongelmia.


Lue lisää: Matti Nykänen 1963–2019: Kaikkien aikojen mäkikotkan värikäs ura kuvina

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt