Miksi Matti Nykänen ei saanut valtiolta arvokkainta urheilun kunniamerkkiä? Virkamies kiistää Kalervo Kummolan väitteen - Mäkihyppy - Ilta-Sanomat

Miksi Matti Nykänen ei saanut valtiolta arvokkainta urheilun kunniamerkkiä? Virkamies kiistää Kalervo Kummolan väitteen

Ilta-Sanomat selvitti, miksi Matti Nykänen ei saanut liikuntakulttuurin ja urheilun suurta ansioristiä.

15.2.2019 9:17

Suomen jääkiekkoliiton entinen puheenjohtaja Kalervo Kummola esitti hiljattain Helsingin Sanomissa kovan väitteen Matti Nykäsestä ja arvostetusta urheilun kunniamerkistä.

Kummola kertoi, että oli ehdottanut Nykäselle Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun suurta ansioristiä, joka on suurin valtiollinen urheilun kunnianosoitus Suomessa.

– Olisi Mattia voinut sillä ristillä muistaa silloin, mutta opetusministeri ei esittänyt elintapojen takia, Kummola sanoi HS:lle.

  • Video: Jutun pääkuvana olevalla videolla Matti Nykänen kertoo huimasta urastaan.

Suuren ansioristin myöntää tasavallan presidentti, mutta esityksen asiasta tekee kulttuuri- ja urheiluministeri.

Opetus- ja kulttuuriministeriön ylitarkastaja Hannu Tolonen kertoi Ilta-Sanomille, ettei Nykäsen palkitsemisesta koskaan edes tehty esitystä ministerille.

Ylitarkastaja Hannu Tolonen­

IS tavoitti Kummolan, joka kertoi keskustelleensa Tolosen kanssa palaverissa Nykäsestä vuoden 2016 kieppeillä. Kummola itse palkittiin suurella ansioristillä samana vuonna.

– Tolonen itse sanoi, ettei Mattia voi hänen elintapojensa mukaan esittää ministerille. Jos Hannu on tehnyt siinä itsenäisen päätöksen eli päättänyt itse olla esittämättä, niin rohkean päätöksen teki, Kummola sanoi.

Uudelleen kysyttäessä Tolonen muisti palaverin Kummolan kanssa. Ylitarkastaja kuitenkin kiisti, että olisi oma-aloitteisesti jättänyt viemättä Nykäsen palkitsemisasiaa ministerin pöydälle.

Hän korosti myös, ettei Nykäsen elintavoilla ollut asian kanssa mitään tekemistä.

Tolosen mukaan kyse oli siitä, että Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun suurta ansioristiä voi kerrallaan kantaa vain 12 ihmistä, joista osa on urheilijoita ja osa urheiluvaikuttajia.

– Lähtökohta viime vuosina on ollut se, että suurta ansioristiä lähdetään hakemaan noin 60 vuotta täyttäneille henkilöille, Tolonen sanoo.

Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun suuri ansioristi on suurin kunniamerkki, jonka urheiluansioilla voi Suomessa saada.­

Tuorein suuren ansioristin saanut urheilija on soudun kolminkertainen olympiavoittaja Pertti Karppinen, 65, joka sai oman kunniamerkkinsä vuonna 2015.

– Jos Matti olisi elänyt pidempään, niin hänen osaltaan suuri ansioristi olisi saattanut olla ajankohtainen siinä vaiheessa kun niitä taas ensi vuosikymmenen puolella vapautuu, Tolonen sanoo.

Ylitarkastaja Tolosen mukaan Nykäseltä ei siis jäänyt Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun suuri ansioristi saamatta elintapojen vuoksi vaan suhteellisen nuoren iän takia.

Nelinkertainen mäkihypyn olympiavoittaja Nykänen kuoli sunnuntain ja maanantain välisenä yönä viime viikolla. Hän oli kuollessaan 55-vuotias.

Matti Nykänen palkittiin elämänurastaan Suomen Urheilugaalassa tammikuussa 2013. Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun suuri ansioristi sai häneltä saamatta.­

Suuri ansioristi

Tasavallan presidentin myöntämä Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun suuri ansioristi on merkittävin urheilun ja liikuntakulttuurin saralla Suomessa jaettavista kunniamerkeistä.

Suuri ansioristi voi olla kerrallaan enintään 12 haltijalla.

Tällä hetkellä suuren ansioristin haltijoita ovat Matti Ahde, Carl-Olaf Homén, Tapani Ilkka, Pertti Karppinen, Marja-Liisa Kirvesniemi, Kalervo Kummola, Veikko Puputti, Siiri Rantanen, Kalevi Tuominen, Jukka Uunila, Pirjo-Liisa Vilenius ja Lasse Virén.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?