Tämän takia Matti Nykäsestä tuli maailman paras – mäkiasiantuntija listaa kuusi syytä - Mäkihyppy - Ilta-Sanomat

Tämän takia Matti Nykäsestä tuli maailman paras – mäkiasiantuntija listaa kuusi syytä

Matti Nykänen oli mäkihypyn huippu päästä varpaisiin. Tässä jutussa kerrotaan, miten ja miksi hän oli niin hyvä.

7.2.2019 7:00

Matti Nykänen oli mäkihypyn lajihistorian ensimmäinen oikein valmennettu huippu-urheilija. Ensimmäinen, jonka valmennuksessa mietittiin lajianalyysiä uusiksi ja keskityttiin aiempaa yksityiskohtaisemmin niihin tekijöihin, joista hyvä suoritus koostuu.

Samalla Nykänen ja hänen valmennustiiminsä – Matti Pullin johdolla – tulivat uudistaneeksi koko lajin. Täällä tehtiin havaintoja, teknisiä innovaatioita ja sitä kautta uudistettiin harjoittelua. Se nosti muutkin suomalaiset kuin Nykäsen huipulle.

Nykypäivän mittapuulla Nykäsen yleisessä taitavuudessa tai fyysisissä ominaisuuksissa ei ollut mitään ihmeellistä. Nykäsestä on dataa vieläkin Jyväskylän yliopiston testikansioissa. Hänen testituloksensa esimerkiksi staattisessa ponnistuksessa oli noin 60 sentin luokkaa. Esimerkiksi Mika Laitinen, Janne Ahonen ja Ville Larinto olivat Nykästä edellä fyysisissä ominaisuuksissa. Silti Nykänen oli lajinsa ensimmäinen nykyaikainen huippu-urheilija.

Kuusi ydinkohtaa menestyksessä

Antero Kujalan kirjoittamassa kirjassa Voittohyppy Matti Pulli kuvailee kuusi ydinasiaa, jotka tekivät Nykäsestä niin hyvän mäkihyppääjän.

Ensinnäkin Nykäsellä oli huippu-urheilijan luonne: kova ja periksiantamaton.

Toiseksi hänen rakenteelliset ominaisuutensa olivat erittäin hyvät; hän oli täysikasvuisenakin 177-senttinen ja 56-kiloinen, ja silti lihasrakenteeltaan ja alaraajojen vipusuhteiltaan erinomainen. Se vaikutti harjoitteluun, joka oli hyppelyä ja kevyttä painoharjoittelua pienillä kuormilla.

Kolmas asia: Nykäsellä oli erityinen lentämisen taito. Nilkkojen rakenne salli kireillä siteillä hyppäämisen, jolloin suksia oli helpompi hallita. Lentämisen taitoon kuului myös se, että hän löysi suksille oikean paikan vartalon sivulta (aikaa ennen v-tyyliä).

Neljänneksi, Nykänen oli intohimoinen harjoittelija, kun huomasi menestyvänsä. Hän panosti harjoitteluun parhaan osan elämästään.

Viides kohta: harjoitusohjelmat olivat todella kovia ja kehittäviä. Hän teki esimerkiksi hyppelyharjoittelua määrällisesti enemmän kuin muut urheilijat.

Vielä kuudenneksi: Nykänen oli todella kova kilpailija. Hän ei antanut itselleen pienintäkään mahdollisuutta ajatella, että voisi hävitä.

Valmentaja Matti Pullilla oli suuri rooli Matti Nykäsen menestyksessä. Kuva on Sarajevon olympialaisista vuodelta 1984.­

Nykänen oli myös oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Vuokattiin saatiin 1979 maailman ensimmäinen jäälatu kesäharjoittelua varten. Nykänen oli tuolloin 16-vuotias ja hyötyi suunnattomasti olosuhteiden paranemisesta kriittisen iän kynnyksellä.

Nykäsellä oli lajitaidollisesti erityinen kyky hyödyntää vauhtimäen kaarteen keskipakoisvoimaa ja siten kiihdyttää ponnistusliikkeen aikana vauhtiaan. Tämä johtui siitä, että hän aloitti ponnistuksensa muita selvästi aiemmin, kaarteen paineen vielä vaikuttaessa. Hänessä oli siis jotain samaa kuin nyt maailmancupia johtavalla Japanin Ryoyu Kobayashilla tuon asian teknisessä toteuttamisessa, vaikka aikakausi ja varusteet olivat tyystin toiset.

Lisäksi kun ponnistus aloitettiin riittävän aikaisin, Nykänen ehti tuottaa voimaa pitkältä matkalta kohti hyppyrin pöytää ja siten nostaa riittävästi kehonsa painopistettään. Sen avulla myös kierto hypyn päälle oli nopea, joka paransi kummun aerodynamiikkaa.

Voitti jopa keskinkertaisella suorituksella

Urheilussa höpistään usein myös siitä, että voittavan joukkueen tai urheilijan ominaisuuksiin kuuluu hyvä itseluottamus. Kun urheilija ei menesty, syy on itseluottamuksen puutteessa.

Itseluottamus kilpailutilanteessa johtuu kuitenkin siitä, miten urheilija tiedostaa tehneensä pohjatyön. Nykänen saattoi mennä kilpailuihin parhaimpina aikoinaan sillä olettamuksella, että kukaan maailmassa ei ole tehnyt harjoittelua yhtä paljon ja yhtä laadukkaasti kuin hän.

Niinpä Nykänen tiesi, ettei hänen tarvitse suorittaa yli kilpailutilanteessa. Hän saattoi voittaa maailmancupin osakilpailun keskinkertaisellakin suorituksella. Oman taitotasonsa ylärajoilla hypätessään hän oli ylivoimainen. Ehkä siksikin urheilupsykologit olivat Nykäsen punainen vaate.

Menestykseen ei siis ollut ulkopuolista syytä ja selitystä, oli vain seuraus tehdystä työstä.

Kirjoittaja on mäkivalmentaja ja Ilta-Sanomien mäkihyppyasiantuntija.

Vuokattiin saatiin 1979 maailman ensimmäinen jäälatu kesäharjoittelua varten. Nykänen oli tuolloin 16-vuotias.­

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?