Näin tavalliset saksalaiset muistelevat Matti Nykästä – herra Reichertilta pysäyttävä näkemys olympiavoittajan elämästä

Julkaistu:

Matti Nykänen 1963-2019
Saksalaiset muistavat Matti Nykäsen edelleen. Mäkisankarin äkillinen kuolema järkytti monia.
Monet saksalaiset muistavat yhä Matti Nykäsen ja ottivat järkyttyneinä vastaan uutisen hänen kuolemastaan.

Talviurheilua aina seurannut Chris Reichert muistaa hyvin Nykäsen.

– Moninkertainen olympiavoittaja ja maailmanmestari – totta kai muistan hänet, Reichert tokaisee heti.

– Kuulin myös hänen alkoholiongelmastaan ja joistakin tappeluista, mutta siitä on jo vuosia aikaa. Nykäsen kaltaisen tähden elämä ei ole välttämättä helppoa. Jos ihminen alkaa jo pikkulapsena urheilla ja elää aina vain huippu-urheilukuplassa, vaikeuksia on odotettavissa, kun kupla puhkeaa. Moni putoaa – from hero to zero, Reichert arvioi.

Aamukävelyllä koiransa kanssa oleva Petra muistaa hyvin suomalaislegendan.

– Nykänen oli aivan erityislaatuinen urheilija, suuri mäkihyppääjä. Hän oli Jens Weissflogin pahin kilpakumppani, ja muistan seuranneeni usein heidän tiukkoja kilpailujaan. Katsoin lapsesta asti mielelläni mäkihyppyä, ja katson sitä yhä, koska se on niin näyttävä, rohkea laji, Petra kertoo IS urheilulle, ja lisää:

– Olihan uutinen Nykäsen kuolemasta hyvin surullinen. Todella järkyttävää.

Kysymys siitä, miksi Nykänen ja moni muukin mäkihyppääjä joutui uransa jälkeen vaikeuksiin, mietityttää Petraa.

– Luulen, että mäkihyppy on todella rankka laji, joka vaatii urheilijoilta niin paljon antautumista, itsekuria ja tuottaa stressiä. Ehkä siksikin monilla heistä on uransa jälkeen vaikeuksia selvitä normaalissa elämässä. Nykäsen kohtalo oli joka tapauksessa hyvin traaginen, Petra miettii.


Myös lastansa kouluun saattava Thomas Kozianka muistaa hyvin Matti Nykäsen.

– Se oli sitä aikaa, 1980-lukua, kun mäkihyppy nousi kunnolla suosioon. Nykänen, Weissflog, Dieter Thoma olivat silloin suuria nimiä, Kozianka muistelee.

– Nykänen oli ensimmäinen suomalaisurheilija – jos Paavo Nurmea ei lasketa – joka niin sanotusti hyppäsi tietoisuuteeni. Hänen kaksintaistonsa Weissflogin kanssa olivat legendaarisia, ja hyvin monet seurasivat niitä televisioiden ääressä. Mäkihyppy on varmaan myös siksi yhä niin suosittua Saksassa, Kozianka arvioi.

Rakennusmies Frank Schubert pysähtyy kaupan ovella hetkeksi muistelemaan Nykästä.

– Hän oli suuri nimi, totta kai muistan hänet. Katson usein mäkihyppyä vaimoni kanssa, varsinkin Keski-Euroopan mäkiviikkoa, ja sielläkin Nykänen aikoinaan menestyi, Schubert kertoo.


Suuren urheilijan vaikeudet yksityiselämässä saavat hänet mietteliääksi.

– Kuulin, että hänellä oli ennen kaikkea alkoholin kanssa ongelmia. Se on paha homma, Schubert sanoo.

– Ei ole helppoa olla supertähti, kun joutuu jatkuvasti valokeilaan ja toisaalta ei voi ehkä tulla toimeen ilman sitä. Jos jo nuorena nousee kuuluisaksi, silloin tavallista elämää ei edes tunne. Nykäselle taisi käydä juuri niin, Schubert arvioi, ennen kuin kiiruhtaa töihin.

Kaksi nimettömänä pysyttelevää vanhempaa herraa kahvilan seisomapöydässä ovat samoilla linjoilla.

– Nykäsen elämässä oli paljon iloa, mutta myös paljon tuskaa, pipopäinen herra sanoo.

– Hän oli suuri olympiavoittaja ja mäkihyppysankari. Mutta kuulimme kaikenlaisista ongelmistakin, varsinkin alkoholista ja siitä että hän yritti uraa laulajana ja strippaajana, päätyi vankilaan. Hän taisi olla epävakaa luonne, toinen herroista arvioi.

Ohikulkeva Herbert pysähtyy myös hetkeksi muistamaan Nykästä.

– Tietysti muistan hänet. Nykänen oli aikansa paras mäkihyppääjä. Siihen aikaan 1980-luvulla televisiosta näytettiin paljon vähemmän urheilua kuin nykyään, ja mäkihyppykilpailut olivat aina todellinen kohokohta, Herbert toteaa, ja lisää:

– Todella järkyttävää kuulla, että hän kuoli. Aivan liian nuorena.

Aamuostoksille kiiruhtava Anneliese, vanhempi tyylikäs rouva, paljastuu myös mäkihyppyfaniksi.

– Siitä on noin 30 vuotta aikaa, kun Nykänen oli huipulla, eikö? Katsoin silloin kilpailuja mieheni kanssa. Kun eilen näin televisiouutisista vanhoja kuvia Nykäsestä, muistot palasivat mieleen, Anneliese kertoo.

– Mikä minua ihmetytti, on se, että piinkova huippu-urheilija joutuu sellaisiin vaikeuksiin kuin hän joutui. Hän oli ainutlaatuinen urheilija, muuta en oikein osaa sanoa, Anneliese lisää.

Eläköitynyt toimittaja Waldi Schmitz muistaa myös Nykäsen.

– Hän oli poikkeuksellinen lahjakkuus, monien kultamitalien mies. Oli shokeeraavaa kuulla hänen kuolemastaan, mutta ilmeisesti hänellä ei ollut kunnon otetta elämästä. Alkoholi on hyvin vaarallista, ihmisen kroppa ei kestä sitä, Schmitz sanoo.

Myös Michael Esser pysähtyy työmatkallaan hetkeksi kertomaan IS urheilulle muistojaan Nykäsestä.

– Nykänen oli omana aikanaan suorastaan ylivoimainen urheilija. En ole mikään suuri talviurheilufani, mutta muistan nähneeni hänen kisojaan, Esser kertoo.

– Hänen tilanteensa ei ollut helppo. Kaikki ne sankarivuodet hän oli keskipisteenä ja hemmoteltuna. Sen jälkeen ihminen voi pudota syvälle ja joutua ongelmien pyörteeseen. Luulen, että hän etsi tietä ulos, mutta turhaan, Esser arvelee.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt