Valtava lataus huokuu kaksinkertaisen maailmanmestarin ja viisinkertaisen Keski-Euroopan mäkiviikon voittajan katseesta.
Silmistä kuitenkin näkee, ettei nyt olla hyppytornissa tai kiihdytysautoradalla.
Nyt Janne Ahonen, 41, haluaa purkaa lataustaan aivan toisessa ulottuvuudessa.
On kulunut vain muutama päivä siitä, kun Suomen mäkihyppymaajoukkueen päävalmentaja Lauri Hakola vihjaili medialle, että kuningaskotkan huikea hyppyura olisi lopullisesti ohi.
– Lähdetään nyt liikkeelle siitä, etten koskaan lopeta hyppäämistä. Aion vastedeskin käydä omaksi ilokseni hyppäämässä, jos siltä tuntuu. Sen voin kuitenkin tässä vahvistaa, että kilpailumielessä urani on ohi.
– Päätökseni taatusti ilahduttaa useita suomalaisia. Varsinkin niitä, jotka ovat mielestään saaneet hävetä viime kausien hyppyjäni maailmancupissa tai arvokisoissa. Enää ei tarvitse hävetä.
Kivikasvoisen lahtelaisen useita kuukausia kestänyt hiljaiselo on päättynyt. Kiihdytysvaihde on silmässä.
Istumme Ahosen omistaman kiihdytysautotallin tiloissa Lahden Mukkulassa.
Ahosen 10-vuotias Milo-poika kasailee itselleen uutta pikkumopoa, 16-vuotias Mico puolestaan häipyi juuri kaupungille omalla prätkällään.
Hallin isäntä ottaa sauhut tupakastaan ja miettii hetken.
– Toimittajat ovat taas yrittäneet soittaa kuumeisesti, mutten ole tietoisesti vastannut kenellekään. Minua on nimittäin jo pitempään v*tuttanut se, etten saa haastatteluissa omaa aitoa viestiäni perille.
– Toinen syy on, että olen saanut kansalta hemmetisti paskaa niskaan sanomisistani – koko perheeni on saanut, Ahonen tykittää.
Ahonen ei ymmärrä ihmisten käytöstä. Hän korostaa olevansa ”aivan tavallinen jätkä”.
– Minusta tehdyistä jutuista on monesti jätetty jotain oleellista pois tai sanomisiani on jopa muutettu, minkä johdosta jutun varsinaisesta pointista on syntynyt väärä kuva.
– Toiseksi kansa haluaa joko tarkoituksellisesti tai ymmärtämättömyyttään käyttää aitojakin sanomisiani minua ja perhettäni vastaan.
Tässä kohdin Ahonen hieman huokaa. Hän ottaa uudet sauhut tupakastaan.
– Otetaan esimerkiksi vaikka Micon koulunkäynti. Kun kerroin julkisesti, että Mico pitää tauon peruskoulun jälkeen ja miettii, miten jatkokouluttautuu ja keskittyy mäkihyppyharjoitteluun, minua ja vaimoani Tiiaa alettiin pitää huonoina vanhempina.
– Ihmiset ovat sittemmin tulleet marketeissa ja ties missä yleisillä paikoilla sanomaan ”mitä helvettiä sä Ahonen oikein meinaat, kun et kanna vastuuta poikasi tulevaisuudesta”. Että vaikka et itse käynyt kouluja, kyllä sun pitäisi pojan koulunkäynnistä huolehtia, Ahonen sanoo.
Ahonen kertoo hyökkäysten kohdistuneen myös hänen vaimoonsa sekä Micoon.
– Perheeni vainoaminen on jatkunut, vaikka Mico meni välivuoden jälkeen ammattikouluun. Ja vaikkei olisi edes mennyt, mitä Micon tai mun perheen tekemiset kenellekään kuuluvat?
– Kaiken lisäksi samaan aikaan monet toruvat Micoa menetetyksi mäkihyppylupaukseksi, koska hän ei ole maailman huipulla jo 16-vuotiaana niin kuin isänsä oli, Ahonen rummuttaa.
Ahonen rassailemassa mopoa poikansa Milon ja sukulaispojan kanssa.
– Ihmisten käytös on julmaa ja tuntuu pahalta. Itse kyllä kestän, mutta perheeseeni loanheitto on jättänyt arpia. Esimerkiksi Mico on ottanut nämä jutut todella raskaasti.
Seuraavaksi Ahonen vyöryttää lautaselle hänen mäkihyppyosaamistaan kritisoineet puheet. Urallaan peräti 19 arvokisamitalia saavuttanut mäkisankari sanoo, että häntä on usein vaadittu lopettamaan.
– Ihmiset ovat huudelleet, että ”etkö Ahonen jo v*ttu tajua lopettaa suomalaisten verorahoilla mälläämistä” – että kuulemma tuloksiani saa hävetä, Ahonen tilittää.
– Oikeastihan homma on mennyt niin, etten ole kolmeen vuoteen osallistunut lainkaan maajoukkueen leiritoimintaan – paitsi Lahdessa – mutta silloinkaan en ole yöpynyt tai syönyt liiton piikkiin.
– Olen syönyt ja nukkunut kotonani, jotta sekin raha olisi säästynyt jonkun nuoren hyppääjän kilpailumatkaan.
Ahonen kertoo maksaneensa itse muun muassa leirityksensä ja salivuoromaksunsa.
– En ole koskaan hypännyt rahan takia. Minulla on ollut kaksi pitkäaikaista sponsoria, joiden tuella olen pystynyt edelleen rahoittamaan urheilemiseni, mutta ei niistä rahoista ole juuri ylimääräistä jäänyt, Ahonen toteaa.
– Siksi toisekseen maailmancupeissa järjestävän maan lajiliitto sekä paikallinen seura maksavat kisoihin osallistuvien hyppääjien matkakustannukset, eli ei siinä veronmaksajien rahaa pala.
Ahonen sanoo, ettei lopeta hyppäämistä koskaan, vaikka kilpailumielessä ura on ohi.
– Ikävä kyllä, olen viime vuosinakin mahtunut neljän parhaan suomalaishyppääjän joukkoon ja ansainnut näin paikkani kisoihin, Ahonen painottaa.
Viime sunnuntaina Ahonen hyppäsi Lahdessa järjestetyissä maajoukkueiden ja haastajaryhmän yhteisissä katsastuksissa neljänneksi.
Hän hyppäsi kisojen toiseksi pisimmät hypyt ja olisi ollut lopputuloksissa jopa toinen ilman kakkoshypyn horjahtamistaan.
– Ennen kisaa en ollut hypännyt kertaakaan runsaaseen seitsemään kuukauteen. Mico tuli lauantaina illalla kysymään, että faija hei, lähde huomenna messiin. Koko osallistumiseni perustui siihen, lainasiteillä hypännyt Ahonen selvittää.
– Vaikka en ollut tehnyt mitään, olisin silti jälleen ansainnut paikkani maajoukkueessa.
– En kuitenkaan halua mollata suomalaista mäkihyppyä enkä ylipäätään ketään. Suuri viestini on, että olen aivan tavallinen jätkä, jonka saavutuksissa ei ole mitään kadehdittavaa.