Mäkihyppy

Pöydällä oleva liiton hätävara tuli Janne Ahoselle täytenä yllätyksenä – ”En ollut edes tietoinen tällaisesta”

Julkaistu:

Mäkihyppy
Lauri Hakola on Hiihtoliiton ainoa vaihtoehto uudeksi päävalmentajaksi.
Kun Suomen mäkihyppymaajoukkueelle haettiin edellisen kerran päävalmentajaa keväällä 2016, lähtökohdat olivat vaikeat: maajoukkueurheilijoiden yhteenlasketut pisteet kausittain olivat pudonneet kahdessa vuodessa 740:stä 56:een. Julkisuudessa tunnelmia kuvailtiin kriittisiksi.

Tuolloin Hiihtoliitto pani päävalmentajapestin avoimeen hakuun, ja lopulta valituksi tuli itävaltalainen Andreas Mitter. Nyt, tasan kaksi vuotta myöhemmin lajipiireissä tilannetta luonnehditaan pääosin adjektiiveilla katastrofaalinen, surkea tai surullinen.

Pisteiden valossa historiallisen huonon kauden jälkeen Hiihtoliitto päätti jättää käyttämättä Mitterin sopimuksessa olleen optiovuoden. Toisin kun viime kerralla, pääkäskijän rooli ei sittemmin päätynyt edes yleiseen hakuun. Syykin on selvä: työn julkinen vetovoima on käytännössä romahtanut.

Toistaiseksi Hiihtoliiton suunnitelmat lepäävät yhdessä miehessä: maajoukkueen viime vuosien kakkosvalmentajassa Lauri Hakolassa, 38.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Meillä ei ole tällä hetkellä muita nimiä. Olemme neuvotelleet kokonaisuudesta vain Laurin kanssa, Hiihtoliiton toiminnanjohtaja Mika Kulmala kertoo.

Hakolan puntaroidessa vaihtoehtoja helpotusta ei tuo mäkihypyn ensi kaudeksi merkittävästi supistuva budjetti – olympiatalven 500 000 euron budjetti on pian muisto vain.

– Sanotaan näin, että jos pääsemme ensi viikkojen budjettikeskustelussa kolmosella alkaviin lukemiin, niin täytyy olla tyytyväinen. Kysymys on riskinotosta, ja mäkihypyn osalta riskinkantokykymme ei ole kovin hyvä, Kulmala sanoo.

Yksinäisenä ehdokkaana Hakola myöntää, että kustannustehokkuus näyttelee keskusteluissa merkittävää roolia.

– Päätökset riippuvat siitä kokonaisuudesta, joka on mahdollista saada aikaiseksi. Olen kiinnostunut olemaan mukana suomalaisessa mäkihypyssä täyspäiväisellä toimenkuvalla vain, mikäli kokonaisuus on uskottavalla tolalla, Hakola sanoo.

– Mikäli lähden tekemään päävalmentajan työtä, niin toivon, että parin viikon sisällä kaikki olisi valmista, hän jatkaa.

Ongelmatilanteena Hakola näkee kuilun, joka on kasvanut maailmancupin ja nuorten sarjojen välille.

Esimerkiksi viime kaudella ainoina suomalaisina maailmancupin pisteille yltäneet Antti Aalto, 23, ja Eetu Nousiainen, 20, kilpailivat maailmancupissa, vaikka eivät saavuttaneet merkittävää menestystä edes toiseksi korkeimmalla sarjatasolla, Continental-cupissa.

– Urheilijapolkua pitäisi pystyä vahvistamaan, mutta tässä on vähän muna–kana-tilanne: lajin rahoitus on markkinavetoista ja urheilijoita pitäisi saada menestymään maailmancupissa, mutta samanaikaisesti pitäisi pystyä yhtä lailla vahvistamaan taustarakenteita, Hakola sanoo.

Hän korostaa, ettei viime vuosien kehitys ole palvellut nuorten kehitystä.

– Tilanne on ollut kaikkea muuta kuin optimaalinen. Nuorten urheilijoidemme, jotka eivät välttämättä ole vielä ihan valmiita maailmancupin kekkereihin, pitäisi pystyä kilpailemaan myös alemmillakin tasolla, Hakola myöntää.

Ensi kaudella paine maailmancupissa kilpailemiselle kasvaa entisestään, kun sen tv-oikeudet siirtyvät Ylen maksuttomille kanaville. Näkyvyyttä on siis tarjolla viime vuosia huomattavasti enemmän.

Hakolan mielestä voisi olla mahdollista, että Suomen joukkue hyppäisi joinakin viikkoina maailmancupin sijaan Continental-cupissa.

– Se voisi olla realistinen vaihtoehto, mutta siihen en ota siihen vielä liikaa kantaa tässä vaiheessa.

– Katsotaan, mihin ratkaisuihin tulevien viikkojen neuvotteluissa päädytään, Hakola muotoilee.

Mikäli Lauri Hakola ja Hiihtoliitto eivät pääsisi sopimukseen päävalmentajan paikasta, toiminnanjohtaja Kulmalan mukaan vaihtoehtona on myös ostopalvelutyyppinen ratkaisu.

– Vaihtoehtona on myös se, onko meillä ylipäätään päävalmentajaa vai pitäisikö muutamalle parhaalle urheilijalle ostaa paikkoja harjoituskaudelle muista joukkueista, Kulmala kertoo.

Paraikaa oman hyppyuransa jatkoa pohtiva Janne Ahonen korostaa kuitenkin, ettei pienten mäkimaiden käyttämä ostomalli palvelisi suomalaisten nuorten hyppääjänalkujen kehitystä.

– En ollut edes tietoinen tällaisesta, joten en halua ottaa liiemmin kantaa suuntaan tai toiseen. Se on tietenkin yksi vaihtoehto. Ainakin naisten puolella (Julia) Kykkänen on treenannut muiden joukkueiden mukana. Kysymys olisi varmaan samantyylisestä kuviosta.

– En halua tyrmätä tätä ehdotusta suoralta kädeltä. Omaan tekemiseeni sillä ei ole mitään merkitystä – ei nyt eikä milloinkaan aiemmin – mutta eihän se vaihtoehto olisi ihanteellinen nuorten kannalta, 19 arvokisamitalia urallaan voittanut Ahonen sanoo.

Kulmala allekirjoittaa konkarin näkemyksen ja painottaa, että edellä mainittu malli on olemassa ainoastaan liiton hätävarana. Lähtökohtana on sopimuksen aikaansaaminen Hakolan kanssa.

– Tässä ei ole kysymys pelkästä maajoukkueesta. Tarvitsemme selkeän valmennuskokonaisuuden, joka pystyy pyörittämään joukkueita myös Continental- ja FIS-cupissa. Monen palasen on vielä loksahdettava kohdalleen, Kulmala sanoo.

40-vuotias Ahonen näyttää vihreää valoa kaksi vuotta nuoremman Hakolan valinnalle päävalmentajaksi. Samalla hän ei silti malta olla toteamatta, että häntä korpeaa edelleen Hiihtoliiton päätös lopettaa yhteistyö Andreas Mitterin kanssa.

– Minua harmittaa edelleen hemmetisti se, miten Andyn kuviot päättyivät. Laurin valinta edustaisi kuitenkin tässä tilanteessa mahdollisimman luonnollista jatkumoa Mitterin aloittamalle työlle, sillä onhan Lauri ollut hänen aisaparinaan viime vuodet, Ahonen sanoo.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt