Mäkihyppy

Tuskastuneelta Janne Ahoselta voimakas ulostulo: ”Kaikki oli lopulta yhtä tyhjän kanssa”

Julkaistu: , Päivitetty:

Mäkihyppy
Andreas Mitterin lähtö korpeaa Janne Ahosta.
Suomen mäkimaajoukkueen tila on kaikkea muuta kuin kehuttava: kun tulosta kansainvälisissä ympyröissä ei ole tullut, sinivalkoinen mäkihyppy on luisunut vuosi vuodelta pahempaan talouskurimukseen.

Tuoreimpana muutoksena Hiihtoliitto jätti käyttämättä itävaltalaisen päävalmentajan Andreas Mitterin sopimuksessa olleen optiovuoden.

Urallaan 19 arvokisamitalia voittaneelle Janne Ahoselle ratkaisu oli kova pettymys.

– Tilanne näyttää varsinkin nyt erittäin surulliselta, kun valmentaja pannaan vielä pihalle.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Andy toi uutta näkökulmaa ja uusia asioita, ja sitten kun hän ja joukkue ovat oppineet ymmärtämään toisiaan, valmentaja viedään pois porukasta. Kaikki oli lopulta yhtä tyhjän kanssa, Ahonen manaa.

40-vuotias lajilegenda harmittelee tilannetta etenkin nuorempiensa kannalta.

– Andyn kaikesta arvokkain oppi nuorille ja epävarmoille kavereille oli se, ettei treenaaminen Keski-Euroopassa ole yhtään sen kummoisempaa kuin täällä Suomessa.

– Nuoret joutuvat koko ajan kuulemaan, että suomalaiset treenaavat muka päin persettä ja muuta, Ahonen sanoo.


Mitter kertoi Ilta-Sanomien haastattelussa myös halunneensa lähteä, koska ei saanut Hiihtoliitolta tarpeellisiksi katsomiaan resursseja maajoukkueen kehittämiseen.

Myös Ahonen hämmästelee liiton suhtautumista mäkihyppyyn – siis lajiin, joka Lahden dopingskandaalin jälkeen toi neljissä seuraavissa arvokisoissa Suomeen pohjoismaisista hiihtolajeista eniten mitaleita, yhdeksän eli 50 prosenttia.

– Siihen aikaan mäkihyppy menestyi ja toi rahaa. Se mäkihypyn tuoma raha, joka ennen meni muun muassa B- ja juniorimaajoukkueisiin, sillä pelastettiin Suomen hiihto.

– Hiihdolla menee nyt hienosti, ja se on helkkarin hieno homma. Se on tärkeää koko suomalaiselle urheilulle, mutta oman menestyksemme myötä pelastimme muut ja tuhosimme tulevaisuuden omasta lajistamme, Ahonen kuvailee kotimaisen mäkihypyn romahdusta loistonsa päivistä.

Iso kuilu

Ongelmana hän pitää kuilua, joka on kasvanut maailmancupin ja viime viikonloppuna päättyneen kakkoskategorian eli Continental-cupin välille. Kaudella 2017–18 Continental-cupissa yksikään suomalainen ei saanut vyölleen edes neljää kisaviikonloppua ulkomailla.

– Kun hautamäet, happoset ja kumppanit olivat nuoria, noin 15–18-vuotiaita, Hiihtoliitolla oli järjestelmällinen B-maajoukkue, joka leireili, treenasi ja jota kierrätettiin kisoissa ympäri maailmaa opettelemassa nimenomaan kilpailemaan. Tällaista järjestelmää ei ole ollut enää varmaan kymmeneen vuoteen, Ahonen sanoo.


– Se, miksi Suomen mäkihypyn tilanne on nyt tällainen, ei missään tapauksessa johdu mistään valmentamisesta tai valmennuksesta. Se johtuu niistä parista sukupolvesta, jotka unohdettiin menestysvuosina.

Oman aktiiviuransa jatkosta hyppypukuja valmistava Ahonen ei hiisku.

Sen eteen hän aikoo kuitenkin tehdä töitä, että ensi kaudella kilpailutasosta riippumatta nimi Ahonen liittyy suomalaiseen mäkihyppyyn.

– Jatkuu oma hyppääminen tai sitten ei, aion sijoittaa voimavarojani oman poikani (Mico Ahonen, 16) puolesta. Tämä katastrofitilanne ei saa olla este hänen kehitykselleen, Ahonen.

– Tällä hetkellä tuntuu siltä, ettei mäkihyppyä edes yritetä pelastaa.

Ei kyselyjä

Mistä sitten uusi suunta? Kysymykseen, kiinnostaako Ahosta hypätä valmentajalavalle, lahtelaiskonkari vastaa ympäripyöreästi.

– No jossain määrin tietysti kiinnostaa, mutta ennemmin näen itseni touhuilemassa välinepuolella. Kaikki on tietysti mahdollista ja täysin auki.

Kysytään nyt suoraan: onko sinua kysytty päävalmentajapestiin?

– Ei ole.

Jos kysyttäisiin, niin olisiko vastaus suora ei vai harkitsisitko?

– Nyt kun pamautat tuollaisen kysymyksen, niin en ole edes miettinyt, miten vastaisin.

– Ei siis todellakaan ole kysytty, enkä usko, että ylipäätään kysytään, Ahonen vastaa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt