Hybridi, sähköauto vai kenties vetyauto — mikä on seuraava valintasi? Lue asiantuntijoiden arviot - Toyota - Ilta-Sanomat
MainosToyota

Hybridi, sähköauto vai kenties vetyauto — mikä on seuraava valintasi? Lue asiantuntijoiden arviot

Autojen käyttövoimakeskustelu käy kuumana. Autoalan asiantuntija muistuttaa, ettei ole yhtä oikeaa ratkaisua, vaan käyttötarve ratkaisee. Monenlaisille vaihtoehdoille on paikkansa tulevaisuudessakin.

Uudet teknologiat vaativat aina yhteiskunnan tuen, kuluttajien hyväksynnän ja yritysten yhteistyötä lyödäkseen läpi.


7.10. 11:57

Eri käyttövoimista löytyy paljon tietoa, mutta myös yleinen mielipide ja keskustelukulttuuri vaikuttavat mielikuviin. Esimerkiksi tällä hetkellä sähköautoilu on se kuuma peruna, ja tuore tieto autoveron poistumisesta sähköautoilta lisää kierroksia keskusteluun.

– On kuitenkin hyvä muistaa, ettei yksi käyttövoima ratkaise koko tilannetta. Ihmismieli hakee helposti one size fits all -ratkaisua, vaikkei sellaista välttämättä olisi. Tarvitaan monenlaisia vaihtoehtoja erilaisiin tarpeisiin, ja onneksi tarjontaa tulee koko ajan yhä enemmän, toteaa Tero Kallio, Autotuojat ja -teollisuus ry:n toimitusjohtaja.

Auton valinnan tärkein kriteeri on oma käyttötarve.

– Tärkeintä on lähteä omista tarpeista liikkeelle: kuinka paljon ajaa, missä ajaa, asuuko kaupungissa vai maaseudulla, missä työ- tai opiskelupaikka sijaitsee. Seuraavaksi voisi miettiä, paljonko auton hankintaan ja käyttöön on mahdollista panostaa. Lähes kaikista hintakategorioista löytyy nykyään vähäpäästöisiä vaihtoehtoja, Kallio jatkaa.

Esimerkiksi sähköautoilusta kiinnostuneen kannattaa harkita myös hankintahinnaltaan edullisempaa ladattavaa hybridiä. Jos päivittäinen ajo koostuu etupäässä kaupunkiajosta ja kilometrejä kertyy noin viitisenkymmentä päivässä, on mahdollista ajaa kaikki päivittäiset ajot pelkän sähkön voimalla.

Autotuojat ja -teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio.

Hybridi: helppo ja huoleton vaihtoehto

Perinteisten bensiini- ja dieselautojen rinnalle tuli reilut parikymmentä vuotta sitten Toyotan johdolla hybridiautot. Niissä on kaksi moottoria, polttomoottori ja sähkömoottori, ja liikkeellelähdöt tapahtuvat aina sähkömoottorin voimalla.

Täyshybridiautot lataavat ajoneuvon akkua muun muassa jarrutusenergian talteenoton avulla ajon aikana, ja niillä voikin ajaa jopa puolet ajasta sähköllä.

– Hybriditeknologia on pitkälle kehitettyä ja hyväksi koeteltua. Erityisesti Toyota on toiminut hybriditeknologian edelläkävijänä jo pitkään, Tero Kallio kuvailee.

Täyshybridiautot liikkuvat pelkän sähkömoottorin avulla aina, kun mahdollista. Itse asiassa lyhyillä matkoilla, alhaisilla nopeuksilla tai kaupunkiruuhkassa matelussa polttoainetta ei välttämättä kulu lainkaan. Lisäksi auton päästöt voivat olla jopa 25 prosenttia pienemmät polttomoottoriautoon verrattuna.

– Täyshybridi on erinomainen valinta henkilölle, joka on ympäristö- mutta myös hintatietoinen. Se on helppo vaihtoehto siinäkin mielessä, ettei kuluttajan tarvitse opetella uusia tapoja esimerkiksi latauksen suhteen, summaa Tero Kallio.

Ladattava hybridi: parhaat palat molemmista maailmoista

Ladattava hybridi on oivallinen vaihtoehto sellaiselle sähköajosta kiinnostuneelle autoilijalle, jolle täyssähköauto ei ole syystä tai toisesta sopiva vaihtoehto. Se voidaan ladata ulkoisesta verkkovirrasta, mikä mahdollistaa suuremman sähköajon osuuden.

Parhaimmillaan ladattavaa hybridiautoa voikin käyttää täyssähköauton tavoin, etenkin jos käyttäjällä on mahdollisuus ladata autoa esimerkiksi kotona tai työpaikalla.

– Jos käytössä on hiukan suurempi budjetti, ladattava hybridi on hyvä vaihtoehto. Sillä ajaa kaupungissa sähköllä ja tarvittaessa pidemmillä maantiepätkillä bensiinimoottorilla, Tero Kallio kertoo ja lisää, että teknologia on mennyt hurjasti eteenpäin.

– Viisi vuotta sitten ensimmäisillä ladattavilla hybrideillä oli 40 kilometrin sähkökäyttösäde, nykyään se nousee jo 50–100 kilometrin välille ja pian ylikin.

Sähköauto: päivän kuuma puheenaihe

Täyssähköauto sisältää akuston lisäksi yhden tai useamman sähkömoottorin. Sähköverkosta ladattava auto on paikallisesti päästötön.

– Kotona olisi hyvä olla latausmahdollisuus, jotta käytäntö olisi mahdollisimman sujuvaa. Jos auton voi ladata taloyhtiön latauspisteessä vaikkapa yön aikana, siihen ei kulu ylimääräistä aikaa, kertoo Petri Tapio, tulevaisuudentutkimuksen professori Turun yliopistosta.

Tällä hetkellä sähköauton hankintahinta on jonkin verran muita vaihtoehtoja korkeampi, mutta käyttökustannukset alhaiset. Petri Tapion mukaan hankintakustannukset alenevat, kun volyymia saadaan lisää ja tuotantotaloutta kuntoon. Myös erilaiset kannustimet tukevat sähköauton hankintaa.

– Uudet teknologiat vaativat aina yhteiskunnan tuen, kuluttajien hyväksynnän ja yritysten yhteistyötä tullakseen läpi. Erityisesti tämä koskee liikennettä, sillä infrastruktuuri on vahvasti yhteiskunnan käsissä, Tapio summaa.

Sähköautojen yleistyminen vaatii yhteiskunnan tuen lisäksi isojen pelurien lähtemistä mukaan. Kun suomalaisille tutut ja luotettavat merkit tuovat tarjolle täyssähköautoja, madaltuu täyssähköauton harkitsemisen kynnyskin samalla.

Turun yliopiston tulevaisuudentutkimuksen professori Petri Tapio.

Vetyauto: päästöinä pelkkää vettä

Vety- eli polttokennoauto on myös sähköauto, sillä autoon tankataan vetyä, jonka polttokenno muuttaa sähköksi. Sähkö varastoituu auton akkuun, joka tarjoaa käyttövoiman yhdelle tai useammalle sähkömoottorille. Auton lähipäästöinä on vain puhdasta vettä, joko höyrymäisessä tai nestemäisessä muodossa.

– Vetyauton etuja ovat pitkä käyttösäde ja täyssähköautoon nähden nopeampi, noin viiden minuutin tankkaus. Vetyauto tarvitsee vain minimaalisen akun ja siinä mielessä selvästi vähemmän maametalleja, Tero Kallio kuvailee.

Kallio muistuttaa, että Suomessa vetyä syntyy joka tapauksessa teollisuuden sivutuotteena noin 15 000 vetyauton vuosittaisia ajoja varten. Esimerkiksi henkilöautojen käyttämä vetymäärä on sinällään aika pientä verrattuna teollisuuden tarpeisiin. Vetyä kyllä riittää polttokennoautoihin pitkäksi aikaa.

– Siihen, että vetyautot yleistyisivät, tarvitaan useampia suuria autonvalmistajia mukaan. Esimerkiksi Toyotalla on meneillään isot panostukset vetyautoiluun.

– Yhteiskunnan tasolla tarvitaan myös hankintatukia ja vetytankkausasemia. Jos autoa ei voi tankata, sitä ei voi kukaan ostaa tai tuoda markkinoille myytäväksikään. Uskoisin, että vuosien 2023–2025 aikana Suomesta löytyy vetyjakeluasemia, Tero Kallio arvioi.

Tero Kallio ja Petri Tapio keskustelevat tulevaisuuden käyttövoimista Perttu Pölösen johdolla. Katso video alta:

Katso Petri Tapion ja Tero Kallion haastattelut kokonaisuudessaan.

Sähköistymisen suunta on oikea, mutta vauhtia tarvittaisiin lisää.

Sekä Tero Kallion että Petri Tapion mukaan kehitys näyttää vahvasti menevän tulevaisuudessa kohti sähköistettyjä voimalinjoja. Täyshybridit ja ladattavat hybridit ovat jo sähköistäneet suomalaista autokantaa, mutta molempien mukaan sähköistymisen vauhti voisi olla nopeampikin.

Autonvalmistajat ovat tuoneet markkinoille entistä enemmän sähköistettyjä vaihtoehtoja viime vuosina. Valmistajat haluavat vastata yhä ympäristötietoisempien kuluttajien kysyntään, ja toisaalta heitä myös velvoittavat Euroopan komission asettamat päästörajoitukset.

Vuonna 2025 Euroopassa saa tuoda markkinoille keskimäärin 81 grammaa hiilidioksidipäästöjä per kilometri päästäviä autoja, viisi vuotta myöhemmin raja on keskimäärin 45 grammaa. Jotta näihin lukuihin päästään, on monen autonvalmistajan oltava valmis isoihinkin muutoksiin.

– Esimerkiksi Toyotalla on hyvät lähtökohdat. Heidän laaja täyshybridimallistonsa antaa hyvän valmiuden myös tulevaisuuden tiukempien päästötavoitteiden saavuttamiseen, kun täysin päästöttömien mallien valikoima laajenee, Tero Kallio toteaa.

Avoin keskustelu ja oikein mitoitetut kannustimet ovat tie tulevaisuuteen.

Tulevaisuuden kannalta yhteiskunnan kannustimilla ja hankintatuilla on suuri merkitys. Lisäksi sekä Tero Kallio että Petri Tapio toivoisivat monipuolisempaa keskustelua liikenteen tulevaisuudesta.

– Tukien ja kannustimien tulisi olla teknologianeutraaleja, jolloin ei valmiiksi päätettäisi parasta mahdollista ratkaisua. Sopivin valinta on pitkälti kiinni kuluttajien omista käyttötottumuksista ja tilaa tulisi jättää myös innovaatioille ja keksinnöille, Petri Tapio summaa.

Suurista automerkeistä etenkin Toyota on kulkenut sähköistymisen etujoukoissa. Ensimmäinen Prius Hybrid tuotiin Suomeen testimielessä 2000-luvun alkupuolella tarkoituksena tutkia, olisiko tälle taloudelliselle ja tietyissä tilanteissa päästöttömälle autolle kysyntää. Kehitys on ollut nopeaa, ja nykyään yli 80 % Toyotan asiakkaista valitsee hybridin.

Toyota Auto Finland Oy:n toimitusjohtaja Heikki Freund kertoo, että Toyota asetti tavoitteen nollapäästöistä jo yli 20 vuotta sitten.

– Olemme pyrkineet määrätietoisesti eteenpäin ja esitelleet itselataavien hybridien lisäksi ladattavia hybridejä, täyssähköautoja ja vetykäyttöisen polttokennoauton. Haluamme tarjota jokaiselle autoilijalle paitsi oikean teknologian, ennen muuta omaan käyttötarkoitukseen ja hintaluokkaan sopivan auton.

Tämä artikkeli on osa Toyotan Beyond Zero -juttusarjaa, jossa tutkitaan tulevaisuuden liikkumismuotoja.

Lue myös: