MainosMetsien Suomi

Näin sijoitat metsään sata euroa kuussa – metsällä on nyt inflaation aikana erityinen valtti

Suomalaiset metsät kasvavat suhdanteista riippumatta. Kokosimme piensijoittajalle asiantuntijoiden vinkit, joiden avulla miltei kuka tahansa voi vaurastua metsän avulla.

MTK:n metsälinjan kenttäpäällikkö Annakaisa Heikkonen (vas.) ja Metsäteollisuuden pääekonomisti Maarit Lindström pitävät metsäsijoittamista hyvänä tapana vaurastua.


16.1. 11:44

Metsien avulla on miltei jokaisella mahdollista vaurastua, kun hankkii metsäpalstan, yhteismetsäosuuden tai metsäteollisuusyritysten osakkeita.

Tässä jutussa asiantuntijat kertovat, miten metsään kannattaa sijoittaa, jos kuukausittainen säästösumma on 100 euroa, tai jos on mahdollista sijoittaa metsään 20 000 euroa kerralla.

Metsäteollisuuden pääekonomistin Maarit Lindströmin mielestä esimerkiksi kotimaiset metsärahastot tarjoavat vaivattoman väylän kotimaisen metsän ammattimaiseen omistamiseen.

– Kotimaiset metsärahastot ovat esimerkki sijoituskohteesta, joka sopii hyvin myös maltilliselle sijoittajalle, sillä ne parantavat usein salkun riskin ja tuoton suhdetta. Metsät luovat vakautta salkun allokaatioon (hajauttamiseen) osakkeiden ja korkosijoitusten rinnalla, Lindström sanoo.

Joulukuun inflaatioprosentti oli Suomessa 9,1. Lindströmin mukaan suomalainen metsä tarjoaa hyvän suojan inflaatiota vastaan.

– Metsät kasvavat suhdanteesta riippumatta, Lindström sanoo.

Lindström muistuttaa, että kuukausisäästäminen hajauttaa riskiä ajallisesti.

– Se, onko juuri sata euroa kuukaudessa sopiva summa itselle sijoittaa metsään, riippuu sijoittajaprofiilista ja siitä, mihin muuhun säästää. Kuinka suuren osuuden sata euroa muodostaa kuukausittaisesta kokonaissäästöstä? Lindström pohtii.

Hänen mukaansa taloudellisten arvojen lisäksi sijoituskohteen valintaan voi liittyä myös yhteiskunnallisia arvokysymyksiä, kuten ympäristö- ja ilmastonäkökohtia.

Metsäpalsta vaatii harrastuneisuutta

20 000 euron kertasijoitus metsäpalstaan vaatii Lindströmin mukaan näkemystä ajoituksesta ja kohteesta.

– Oman metsäpalstan hankkiminen ja hoitaminen voi tyhjältä pöydältä lähtiessä tuntua työläältä, jos aikaisempaa sidettä metsän omistamiseen perheen tai suvun kautta ei ole tai ammatillinen koulutus ei liippaa siihen suuntaan, Lindström sanoo.

– Sen sijaan, jos kotipaikkakunnalla perheellä tai suvulla on jo metsäomistusta, on palstan tai tilan hankkiminen tai periminen usein luontevaa.

Tueksi kannattaa laatia pidemmän aikavälin suunnitelma ja laskelma metsänhoidosta. Samalla hän kannustaa kiinnostuneita tarttumaan haasteeseen.

– On toki hyvä muistaa, että kuten muunkin oppimisen kanssa, kaiken kyllä oppii, jos kiinnostusta riittää, Lindström sanoo.

Yhteismetsään sijoittaminen kannattaa

MTK:n Lapin kenttäpäällikkö, metsäasiantuntija Annakaisa Heikkonen suosittelee metsistä kiinnostuneille sijoittajille yhteismetsäosuuden hankkimista.

– Yhteismetsät ovat helppo tapa omistaa metsää ja saada siitä tasaisesti tuloja. Ja ne sopivat sijoituskohteiksi niille, jotka hakevat pitkäaikaista ja vakaata tuottoa, Heikkonen sanoo.

Yhteismetsien omistukseen liittyy eri verokannustimia, ja lisäksi ne voivat tarjota myös metsästys- ja kalastusoikeuksia osakkaille.

Jos sijoitettavaa pääomaa kertyy sata euroa kuussa, Heikkonen kerryttäisi sijoituspottia hetken ja pyrkisi yhteismetsän osakkaaksi ostamalla niin sanotusti vapaita yhteismetsäosuuksia.

– Osakkaaksi voi päästä pienelläkin summalla ostamalla sopivan yhteismetsäosuuden jo osakkaana olevalta taholta, Heikkonen sanoo.

Suora rahasijoitus yhteismetsään ei ole mahdollinen.

Metsäkiinteistö osaksi yhteismetsää?

20 000 eurolla voi Heikkosen mukaan päästä käsiksi jo varsin suuriin osuuksiin. Yhteismetsän osakkaaksi pääse myös hankkimalla metsäkiinteistön, johon kuuluu yhteismetsäosuuksia. Suurimmat yhteismetsät sijoittuvat Pohjois-Suomeen.

Toinen vaihtoehto on hankkia muu metsäkiinteistö ja tarjota sitä yhteismetsään liitettäväksi. Mahdollisuudet tähän ovat hyvät. Monet yhteismetsät ovat kasvaneet pinta-alaltaan viime vuosina, ja useat yhteismetsät haluavat laajentua edelleen.

Myös uuden yhteismetsän muodostaminen esimerkiksi toisten metsänomistajien tai suvun kanssa jo omistuksessa olevista metsäkiinteistöistä on mahdollista.

– Näin muodostettua yhteismetsää osakkaat voivat halutessaan laajentaa liittämällä siihen uusia tiloja. Tällöin useamman sadan hehtaarin kokonaisuus olisi mielekäs, jotta esimerkiksi hallinnosta ei muodostu taakkaa ja mittakaavaedusta pääsee toden teolla hyötymään, Heikkonen sanoo.

Kun metsänomistaja liittää metsänsä yhteismetsään, hän saan tietyn suuruisen osuuden yhteismetsästä. Osakas saa tuloja, kun yhteismetsä jakaa tuloksestaan ylijäämää osuuksien suhteessa

Omaa metsäosaamista ei välttämättä tarvita. Monilla yhteismetsillä on ammattimainen toimitsija apunaan huolehtimassa metsäomaisuudesta.

Kun metsiä hoidetaan suurempana kokonaisuutena, päästään esimerkiksi metsänhoitotöissä ja hankinnoissa hyötymään pienemmistä yksikkökustannuksista.

Metsäteollisuus on sijoitus suomalaiseen osaamiseen

Maarit Lindström vinkkaa myös sijoittamaan metsäteollisuuden yrityksiin. Ne luovat arvonlisää, työllistävät ja tuovat Suomelle arvokkaita vientituloja.

– Jos yritys on pörssilistattu, on sijoitus myös tarvittaessa helpommin ja nopeammin realisoitavissa osissa tai kokonaan kuin metsätilan tai -palstan myynti, Lindström sanoo.

Lindström muistuttaa myös, että sijoittaminen luo kestävää talouskasvua Suomeen.

– Sijoittaminen metsäteollisuuden yrityksiin varmistaa myös puupohjaisen, uusiutuvan ja kierrätettävän materiaalin käyttöä fossiilisten materiaalien korvaajana. Lindström sanoo.

Metsien Suomi -kampanja

  • Metsien Suomi on metsäalan yhteinen viestintähanke. Sen kampanjat herättävät huomaamaan ja keskustelemaan, kuinka metsät ovat meillä Suomessa kaikessa mukana.

  • Metsien Suomi kertoo pohjoisten metsien käytön kestävyydestä ja käytön tarjoamista ratkaisuista, kuten uusista tuotteista ja innovaatioista.

Lue lisää: metsiensuomi.fi

Lue yllä oleva sisältö, ja vastaa kyselyyn! Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan 50 euron arvoisia GoGift-lahjakortteja. Tutkimuksen toteuttaa Digitalist Group Oyj Sanoma Media Finland Oy:n toimeksiannosta.

Lue myös: