MainosMetsien Suomi

Upeat kuvat: Näin kauniita vaatteita tehdään suomalaisesta puusta! Muodin asiantuntija: ”Teknologia on pidemmällä kuin luulemmekaan”

Puusta jalostettavasta selluloosasta syntyy hienoja materiaaleja vaatteiden tekemiseen, sanovat muodin asiantuntijat Jaakko Selin ja Mirva Saukkola.

Nämä vaatteet on ommeltu Ioncellin, Spinnovan ja MetsäSpringin puupohjaisista kankaista.


22.4. 14:00

Vaateteollisuus etsii kuumeisesti keinoja tuottaa tekstiilejä nykyistä ympäristöystävällisemmin, ja siihen yhden merkittävän ratkaisun tarjoaa kotimainen sellupohjainen puutekstiilikuitu.

– Olen kuullut takakautta juttuja, että teknologia on pidemmällä kuin luulemmekaan, sanoo Linnan juhlista ja televisiosta tuttu muotiasiantuntija Jaakko Selin.

Suomessa uusia puukuituja kehittävät ainakin Spinnova, Metsä Spring Infinited Fiber, Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston Ioncell, VTT ja Fortum.

Muotiasiantuntija Mirva Saukkola sanoo, että puukuitu toimii vaatteissa samaan tapaan kuin mikä tahansa kuitu.

– Kaikesta kuidusta voidaan tehdä kestäviä paksuja kankaita tai kivoja, miellyttäviä ohuita kankaita. Vaikka pehmeä t-paita tai jämäkkä farkkukangas, Saukkola sanoo.

Metsä Springin Kuura-kangas on jäljitettävissä metsään saakka.

Selluloosakangasta yli sata vuotta

Täysin uudesta asiasta puukuituisissa vaatteissa ei ole kyse. Viskoosi on 1800-luvulla keksitty selluloosapohjainen kangas, mutta sen valmistaminen vaatii haitallisia kemikaaleja ja runsaasti vettä.

Modernia puukuitua voidaan tehdä huomattavasti ympäristöystävällisemmin ja kierrätysmateriaaleita hyödyntämällä.

Valmistajasta riippuen puupohjaista raaka-ainetta voidaan jatkaa esimerkiksi tekstiilijätteellä, nahalla tai oljilla. Jaakko Selin kehuu lopputulosta.

Jos mahdollista niin tulevaisuudessa paidan voisi jäljittää niin, että tuosta pohjoiskarjalaisesta metsästä se on kotoisin. Tai jopa, että tuossa se puu kasvoi, josta kangas on tehty.

– Selluloosasta tulee aika karski ja ronski fiilis, mutta tiedän, että siitä saadaan tehtyä hienoja materiaaleja, Selin kertoo.

– Siitä on kehrätty ja neulottu jopa luksuksen tuntuisia materiaaleja juhlapukeutumiseen tai muuhun vähän hienompaan meininkiin, hän toteaa.

Taiteen maisteri Selin sanoo innostuvansa tekstiiliteknologiasta ja uusista puupohjaisista innovaatioista.

– Onhan se ihan käsittämätöntä, jos kerrot ummikkoihmiselle, että vaate on tehty puusta. He ajattelevat, että se homehtuu tai haisee puulle. Voi ajatella, että siinä on tikkuja tai jotain, Selin kertoo.

Norjalainen Bergans tunnetaan luonnonläheisistä ulkoilumerkeistä. Tämä takki on ommeltu suomalaisen Spinnovan puupohjaisesta kankaasta.

Kuluttajat muutoksen ajureina

Tarve löytää vastuullisempia materiaaleja on lähtenyt kuluttajilta samaan aikaan, kun puuvillan kysyntä kasvaa maailmanlaajuisesti. Tekstiiliteollisuus on yksi eniten ympäristöä kuormittavista teollisuudenaloista maailmassa.

– Naiset alkoivat kymmenen vuotta sitten kääntämään kaupassa pesulappuja ympäri ja katsomaan, missä vaate on tehty ja mitä se sisältää, Selin kertoo.

Selin muistuttaa, että puuvilla vie peltotilaa ruuan kasvatukselta ja sitä poimivat usein köyhien maiden naiset ja lapset. Puuvillan viljely kuluttaa myös valtavasti vettä.

Maailmanlaajuisen vaateteollisuuden tuotantoketjuihin liittyy muitakin kestämättömiä piirteitä.

– Ensin kiertää kuitu, sitten kiertää lanka, sitten kiertää neulos, sitten kiertää kangas. Sitten sitä värjätään siellä täällä, leikataan tuolla. Sitten se valmistetaan yhdessä paikassa ja kuljetetaan myytäväksi maailmalla, Selin kuvailee.

Saukkola muistuttaa, että nykyajassa kaikki arjen tavarat pitäisi tuottaa entistä ekologisemmin. Kuluttajalle on samalla tärkeää, että ulkonäöstä tai ominaisuuksista ei tingitä ympäristösyistä.

– Kaikki haluavat, että vaatteet, lakanat, kodintekstiilit näyttävät kivoilta, sellaisilta, että ostaisimme niitä muutenkin, Saukkola sanoo.

Kotimainen Spinnova tekee yhteistyötä urheiluvälinejätti Adidaksen kanssa.

Puupohjaisen kankaan voisi jäljittää?

Nykyaikaiseen kuluttamiseen kuuluu, että tuotteiden alkuperä tulisi olla jäljitettävissä. Puupohjaiselle vaatteelle voidaan Selinin mukaan luoda kiinnostava tarina.

– Jos mahdollista niin tulevaisuudessa paidan voisi jäljittää niin, että tuosta pohjoiskarjalaisesta metsästä se on kotoisin. Tai jopa, että tuossa se puu kasvoi, josta kangas on tehty. On positiivinen kiva asia, että kuitu ei ole kasvanut jossain nimettömällä pellolla Kazakstanissa tai Andien rinteillä puuvillahötterönä, Selin sanoo.

Puupohjaisissa tekstiileissä saattaisi olla mahtava mahdollisuus maailmanlaajuiseen edelläkävijyyteen.

– Jos tietäisi, että vaate on huojunut mäntynä tai koivuna parinsadan kilsan päässä, siitä tulisi hyvä fiilis.

Tekstiilivalmistajista ainakin Kuura kertoo kankaansa jäljitettävyydestä metsään saakka.

Myös Saukkola pitää kotimaisuutta isona arvona tulevaisuuden vaateteollisuudessa.

– Nyt kun rummutetaan lähiruuan puolesta, niin meillä voisi olla myös lähikuituja, hän sanoo.

Marimekon Unikko-paitamekko pohjautuu koivuselluun.

Selinin mukaan uusia tekstiilejä kannattaa viedä läpi myös urheiluvaateteollisuudessa.

– Juhlavuus ja ylevyys ja sporttisuus ja terveellisyys ovat myyntivaltteja. Suomi voisi olla näissä aika hyvä, Selin sanoo

Muotiasiatuntija muistuttaa, että Suomella on maailmalla hyvä maine.

– Olemme menettäneet teknologiaa Suomesta, kuten puhelinseikkailut osoittavat. Tässä (puupohjaisissa tekstiileissä) saattaisi olla mahtava mahdollisuus maailmanlaajuiseen edelläkävijyyteen, Selin sanoo.

  • Metsien Suomi on metsäalan yhteinen viestintähanke. Sen kampanjat herättävät huomaamaan ja keskustelemaan, kuinka metsät ovat meillä Suomessa kaikessa mukana.

  • Metsien Suomi kertoo pohjoisten metsien käytön kestävyydestä ja käytön tarjoamista ratkaisuista, kuten uusista tuotteista ja innovaatioista.

Lue lisää: metsiensuomi.fi

Lue myös: