MainosDNA

Laura Friman: Minä halusin tuoksutussit, lapseni haluaa virtuaalilasit

Laura Frimanin lapsuudessa koulunalku tarkoitti uutta lokeropenaalia, mutta nykylapsi haluaa tietokoneen ja virtuaalilasit. Uusi lukuvuosi otetaan innolla vastaan Frimanin perheessä.

Laura Frimanin perhe varustautuu karkottamaan syysangstin ja toivottaa tervetulleeksi arjen 2.0.


27.6. 15:10

En koskaan unohda lapsuuteni supermarkettireissuja, jotka tehtiin perheen kesken juuri ennen syksyn ensimmäistä koulupäivää. Tavallisesti pihit vanhemmat olivat kerrankin suopealla päällä, ja hankkivat minulle ja veljelleni mukisematta uudet täytettävät lyijykynät ja pehmustetut lokeropenaalit. Jos olimme oikein onnekkaita, penaalit saivat täytteekseen myös eksoottisia ylellisyystuotteita kuten tuoksutussit. Kaiken kruunasi uusi reppu, joka selässä oli pollea polkea kouluun helmikoristeet pinnoissa helisten.

Kaikki lapsuudenkotini tavat eivät olleet toimivia, mutta tämän olen tahtonut omaksua myös omaan vanhemmuuteeni. Siksi hämään kesäloman päättymisen haikeutta sivummalle hemmottelemalla jälkikasvua kivoilla syyshankinnoilla.

Kuinka suhtautua lasten toivelistaan?

Enää suurinta luksusta eivät kuitenkaan ole hajukumit, vaan rima on korkeammalla. Perheen teinit haaveilevat jo omista tietokoneista, kun koulutyötkin käyvät laajemmiksi. Harkintaan! Kummallakin on jo visio omista haavetuotteistaan: sateenkaaren väreissä hehkuva, valaistu näppäimistö ja langattomat hiiret ovat must.

Syysangstia helpottaisi kuulemma ajatus koko perheen yhteisistä peli-illoista.

Neljän lapsemme kollektiivista Nintendo Switch -kuumetta taas on vaikeampi perustella varsinaisella tarpeella, mutta syysangstia helpottaisi kuulemma ajatus koko perheen yhteisistä peli-illoista. VR-laseihinkin pitäisi venyä. Tankkaan kuuliaisesti tutkijoiden näkemyksiä pelaamisen kehittävyydestä, jotta en sortuisi demonisoimaan lasten digi-intoa vain siksi, että olen joutunut omassa lapsuudessani pelaamaan konsolipelejä, jotka olivat pelkkää sameaa pikselimössöä. Vahinkoa ei ole pakko laittaa kiertämään. Parhaassa tapauksessa nykypelit tekevät lapsistani luovia ongelmanratkaisijoita, e-sports-ammattilaisia tai koodaajaguruja – tai sitten vain ihan tavallisia, onnellisia ihmisiä. Sekin riittää.

Työnväenkursseille osallistuminen saattaa jäädä suunnitteluasteelle, mutta työhyvinvointiinsa Laura Friman panostaa joka syksy.

Aikuisenkin ajanlasku alkaa elokuusta

Lukuvuoden starttifiilis tarttuu myös aikuiseen. Ostan yhä vuosittain digipäivyrin rinnalle paperikalenterin, joka starttaa kalenterivuoden sijasta kouluvuoden alusta. Se on minullekin uusi alku. Elokuun puolivälissä onkin samaa fiilistä kuin tammikuun alussa: nyt on mahdollisuus luoda rutiinit uusiksi. Hetken toivo crossfit-hurahduksesta tai avantouintiminästä elää. Klikkailen itseäni työväenopiston kursseille ja varailen lippuja teatteriin ja konsertteihin. Lataan puhelimelle juoksukoulusovelluksen, rakennan täydellisen teatraaliset soittolistat työmatkoihin syyssateissa ja yhdistän yritykseni kirjanpitopalvelun kännykkään. Päivitän taksisovellukset ja alan pitää kirjaa katsomistani leffoista (kyllä, sillekin on oma äppi!).

Arki 2.0 voi alkaa.

Lisäksi oikeutan itselleni omien työvälineideni päivityksen siinä missä lapsillekin. Toimistotyö on nimittäin hassusti samanlaista kuin sporttailu: paremmilla kamppeilla on usein melkein suhteettoman motivoiva vaikutus tekemiseen. Syksy on vuoden ihanin aika upgreidata puhelin, läppäri tai virtuaalipalavereissa paremmin pelaavat nappikuulokkeet. Työhyvinvointiin on lupa satsata, sillä monen meistä työ on päivystää laitteillamme kolmasosa vuorokaudesta koko arkiviikon ajan, ympäri vuoden.

Ja jotta ruusukultaisen läppärin työmeilejä ei tekisi mieli vilkuilla enää illalla sohvalla, hankin kaiken fiksun kylkiäisiksi myös telkkariin kanavapaketin, jolta tapittaa illat niin Mestarien liigaa, laatusarjoja kuin ihanan kamalaa hömppääkin. Arki 2.0 voi alkaa.

Laura Friman on 41-vuotias radiojuontaja, kirjailija, toimittaja ja uusioperheen äiti, joka on antautunut digilaitteiden ihanuuksille.

Ihastu helppoon arkeen

Kun arjessa on kova tempo, suorittaminen loppuu sohvalla. Ohjelmatoiveet voi jutella suoraan kaukosäätimelle, joka etsii ne äänihaulla ohjelmakirjastosta.

DNA TV Hubi -viihdekeskus on täynnä laatuviihdettä, ja laitteen voi piilottaa kaappiin, mistä käsin se palvelee ykkösleffojen, -sarjojen ja -dokumenttien nälkäisiä näkymättömästi Bluetooth-yhteyksin. Skippaa mainokset ja nauti rajattomasta tallennustilasta.

Lue myös: