Siitä on vajaa kymmenen vuotta, kun keittiömestari ja mediapersoona Jyrki Sukula sai tutulta eläinlääkäriltä vinkin Suomen parhaasta maitotilasta. Jyrkin päässä muhi ajatus tehdä jotain ainutlaatuista suomalaisesta maidosta, ja ensimmäiseksi piti löytää siihen tarkoitukseen paras mahdollinen raaka-aine.

Pian Jyrki ja muut Jymyn perustajajäsenet istuivat Suomisen perheen huvimajassa Turun ainoalla maitotilalla, malttamattomina ja täynnä intoa.

– Ajattelin, että eihän tämä ole totta. Tässä yhdistyy kaikki oikeat asiat: ihana perhe, ahkerat ja nöyrät viljelijät, joiden DNA:ssa on luonnonmukainen viljely. He aloittivat 12 lehmällä ja alle 30 hehtaarilla lama-ajan Suomessa. Jos tänään katsotaan samaa tilaa, niin onhan se huikea menestys. Perheen tarina konkretisoi sen, että tekemällä toisin voi saavuttaa jotain kestävää ja suurempaa, Jyrki muistelee ensikohtaamista.

”

Jymy-jäätelö valittiin heti ilmestyttyään Pohjoismaiden parhaaksi uudeksi luomutuotteeksi kansainvälisessä yleisöäänestyksessä.

Suomiset olivat tahollaan miettineet maidon jalostamista itsekin, koska Turussa lehmätila ei voinut kasvaa määrättömästi asutuksen ja kaupungin sääntelyn takia. Oli tarve ja halu kehittää jotain uutta.

Yhteinen sävel löytyi välittömästi, ja Jyrki yhtiökumppaneineen sekä Suomisen perheen pojat Samuli ja Olli aloittivat yhteistyön. Huvimajassa päätettiin, että luomumaidosta lähdetään valmistamaan huippujäätelöä.

Jäätelöpallot lähtevät pyörimään

Jymylle löytyi tuotantotilat 15 kilometrin päästä maitotilasta, entisestä Sisu-pastillitehtaasta Aurasta. Lyhyt välimatka ja ainutlaatuinen järjestely maidon toimittamisessa antoivat suuren kilpailuedun. Se takasi, että maidosta jää pois yksi ylimääräinen käsittely, pakkaus sekä kuljetus. Näin tärkein raaka-aine säilyy mahdollisimman tuoreena.

Alkoi jäätelönteon oppivuodet. Olli, Jyrki ja kumppanit valmistivat jäätelöä puritaanisen tarkasti ja tinkimättömästi paneutuen juurta jaksaen jäätelön tekemiseen, pyrkien koko ajan parempaan. Onneksi löytyi myös kokeneita mentoreita, joilta he saivat arvokasta oppia. Työvaiheet ja nyanssit hioutuivat ja tehty työ alkoi kantaa hedelmää.

Satakunta märehtivää työkaveria

Olli oli viisivuotias, kun hänen vanhempansa Pirkko ja Jaakko ryhtyivät päätoimisiksi luomuviljelijöiksi. Hän muistaa olleensa lapsena joka ilta navetassa vanhempiensa apuna.

– Meillä lehmät tunnetaan nimeltä, eikä lehmä ei ole mikään työkalu vaan työkaveri. Niillä on minuun rauhoittava vaikutus, Olli sanoo.

Kuvassa poseeraa kolme Olli Suomisen läheistä työkaveria Suomisten luomutilalta: Juitsi (vas.), Jäätelö ja Jamaika. Kuva: Suomisen Maito Oy

Pihattonavetassa jokaiselle lehmällä on oma ruokintapaikka, riittävästi luonnonvaloa, ulkoilumahdollisuus sekä kumimatoilla pehmustetut käytävät. Rutiineihin ohjaaminen tapahtuu opettamalla eikä pakottamalla.

Olli on opiskellut varmuuden vuoksi myös diplomi-insinööriksi, mutta työ alkutuotannon parissa tuntuu oikealta elämänvalinnalta.

– Vaikka julkisuudessa keskustelu maanviljelystä on usein negatiivista, niin tunnen tekeväni tarpeellista työtä. Kukaan ei tule aamuisin lyömään mitalia kaulaan, mutta kyllä moni tykkää siitä, että omassa ruokapöydässä on kotimaista maitoa ja juustoa, Olli toteaa.

Ei unohdeta vegaaneja

Suurin osa suomalaisista haluaa jäätelönsä yhä maidosta ja kermasta valmistettuna, mutta Jymyllä ollaan panostettu paljon myös vegaanisiin vaihtoehtoihin. Ideologia laadusta ja kotimaisuudesta pitää, vaikka pääraaka-aine muuttuu – ja vaikka valmistusprosessi on ollut kaikkea muuta kuin helppo.

– Mielestäni on vastuullista kehittää hyvät vegaaniset tuotteet ja antaa kuluttajalle mahdollisuus valita. Aika ylpeä olen siitä, miten hyvät vegaanijäätelöt meillä on, niiden kehittäminen on ollut vuosien työ, Olli kuvailee.

Myös uuteen tuoteperheeseen tulee vegaaninen tuote, Jymy Vaalea ja Tumma suklaa -jäätelö.

Uuden vegaanijätskin pohjana on kotimainen kaura, johon on yhdistetty niin ikään suomalaista perunaproteiinia.

Suomisen luomumaitotilalla lehmät saavat ulkoilla vapaasti. Kuvassa Rohkelikko (vas.) ja hänen työkaverinsa Olli Suominen. Kuva: Suomisen Maito Oy

Kotimaisuus elämäntehtävänä

Ajatus uudesta Jymy-tuoteperheestä sai kipinän, kun perhepakkauskokoa tuottava suuri suomalainen jäätelötehdas Sipoossa suljettiin.

– Se tuntui pahalta ja oli samalla insentiivi, miksi halusimme alkaa tehdä premium-jäätelöitä kotipakkauskokoon. Sillä, että suomalainen yritys valmistaa jäätelöä suomalaisesta raaka-aineesta on tärkeä arvo tässä ajassa, Jyrki selittää.

Kotimaisuus toistuu jymyläisten puheessa usein. Italiassa vietetyt vuodet ovat saaneet Jyrkin entistä vakuuttuneemmaksi siitä, että suomalainen ruoka voi lyödä läpi myös maailmalla.

Uskoa lisää se, että Jymy-jäätelö valittiin heti ilmestyttyään Pohjoismaiden parhaaksi uudeksi luomutuotteeksi kansainvälisessä yleisöäänestyksessä. Tällä hetkellä Jymyjä myydään Suomen lisäksi myös Saksassa ja Japanissa.

– Intohimoni on osoittaa, että suomalainen maanviljely on kannattavaa ja myös vientituote. On se nyt kumma, jos Euroopan harvimmin asuttu maa, jossa on tilaa tehdä asioita sekä maailman puhtain ilma ja vesi, ei pysty hyödyntämään näitä kilpailuetuja ja tekemään kansainvälistä menestystuotetta, Jyrki summaa.