[Mainos: Mehiläinen] Kanta-Hämeen keskussairaala on purkanut hoitovelkaansa kaikin keinoin: Merkittävä apu löytyi yllättävän läheltä - Mainos - Ilta-Sanomat
MainosMehiläinen

Kanta-Hämeen keskussairaala on purkanut hoitovelkaansa kaikin keinoin: Merkittävä apu löytyi yllättävän läheltä

Terveydenhuollossa on kehitetty uudenlaisia ratkaisuja koronapandemian aikana. Keskussairaalan kirurgit kävivät leikkaamassa potilaitaan terveysyrityksen tiloissa.

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri on leikannut potilaitaan Mehiläisen leikkaussalissa korona-aikana hoitovelan purkamiseksi.­


14.4. 7:00

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri (KHSHP) joutui viime vuonna supistamaan kiireetöntä leikkaustoimintaansa koronapandemian vuoksi. Keskussairaala varautui pahimman skenaarion mukaiseen satojen koronapotilaiden tulvaan.

Kanta-Hämeen keskussairaala siirsi sairaanhoitajat leikkaussaleista tehohoitoon ja päivystykseen. Lisäksi leikkaussalihenkilökuntaa koulutettiin nopealla aikataululla koronapotilaiden hoitoon. Siksi keskussairaalan leikkaussaleja oli suljettava ja etukäteen suunniteltuja leikkauksia siirrettävä.

Syksyllä keskussairaalan kiireetön hoito oli ruuhkautunut: jonot olivat kasvaneet pitkiksi ja hoitotakuut ylittyneet.

Sairaanhoitopiiri päätti ottaa kaikki keinot käyttöön. Keskussairaalassa alettiin tehdä leikkauksia virka-ajan lisäksi iltaisin ja viikonloppuisin jopa kello 21:en asti. Elokuussa lisäratkaisuksi keksittiin uudenlainen yhteistyömalli terveysyrityksen kanssa.

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kirurgit alkoivat lokakuussa leikata potilaitaan Mehiläisen sairaalan leikkaussalissa Hämeenlinnan Keinusaaressa. Keskussairaalan kirurgien tekemiin leikkauksiin osallistuivat Mehiläisen hoitajat ja anestesialääkäri.

Maaliskuun loppuun mennessä Mehiläisen leikkaussalissa oli leikattu kaikkiaan 270 keskussairaalan potilasta.­

”Apu oli merkittävä”

Miksi Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri valitsi juuri Mehiläisen avukseen?

– Potilaiden näkökulmasta hoidon saavutettavuuden piti olla verrattavissa keskussairaalassa annettavaan hoitoon. Lain mukaan toiminnan piti voida tukeutua keskussairaalan päivystys- ja tehohoitovalmiuteen. Lisäksi palveluntuottajan piti pystyä tarjoamaan sairaalatasoiset leikkaussaliolosuhteet ja salihenkilökunta”, vastaa Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Sally Leskinen.

Sairaanhoitopiiri vuokrasi Mehiläisen leikkaussalin ja sen henkilökunnan leikkaavaa lääkäriä lukuun ottamatta.

Keskussairaala on hyödyntänyt Mehiläisen leikkaussalia gastrokirurgiaan, ortopediaan, käsikirurgiaan, lastenkirurgiaan sekä korva-, nenä- ja kurkkutautien kirurgiaan.

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin gastrokirurgi Ilana Lyytinen leikkasi esimerkiksi sappi- sekä nivus- ja napatyräleikkauksia Mehiläisen tiloissa. Kuva on otettu keskussairaalassa.­

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ylilääkäri, gastrokirurgi Ilana Lyytinen leikkasi yhtenä päivänä viikossa Mehiläisen leikkaussalissa. Hän teki siellä esimerkiksi sappi- sekä nivus- ja napatyräleikkauksia.

– Gastrokirurgian osasto leikkasi kaikkiaan yli 100 potilasta Mehiläisen tiloissa, viisi potilasta päivässä. Mehiläisen tarjoama apu oli merkittävä hoitovelan purussa, Lyytinen kertoo.

– Käytimme leikkauksissa osin myös Mehiläisen välineitä, mutta kaikki tarvittavat erikoisvälineet toimme keskussairaalasta mukanamme.

 ”Leikkausjonoja oli purettava, jotta potilaat eivät joudu odottamaan kohtuuttoman pitkään.”

Mehiläisen leikkaussalissa tehtiin myös lasten päiväkirurgisia toimenpiteitä, kuten tärykalvoputkituksia, kitarisojen poistoja ja nielurisaleikkauksia.

– 40 leikkausta sairaalan ulkopuolella auttoi selvästi leikkausjonomme purkamisessa. Mehiläisen kanssa tehty yhteistyö lievitti painetta ja helpotti jonon hallintaa, kertoo korva-, nenä- ja kurkkutautien osaston ylilääkäri Heikki Teppo.

Maaliskuun loppuun mennessä Mehiläisen leikkaussalissa oli leikattu kaikkiaan 270 keskussairaalan potilasta.

”Järjestyi ketterästi ja joustavasti”

Uusi malli leikkaussaliyhteistyöhön kehitettiin nopeasti. Sujuvan prosessin luominen vaati sairaanhoitopiiriltä tehokasta suunnittelua.

– Kun päätös yhteistyöstä saatiin aikaiseksi, kaikki järjestyi ketterästi ja joustavasti. Päätimme, keitä leikataan. Sitten Mehiläinen hoiti potilaiden kutsumisen leikkaukseen, Teppo kertoo.

 ”Meille on kunnia-asia toimia julkisen erikoissairaanhoidon kumppanina näinä vaikeina aikoina.”

Lähtökohtaisesti lääkärit valikoivat Mehiläisen tiloissa leikattaviksi potilaita, jotka pystyivät heidän arvionsa mukaan kotiutumaan leikkauksen jälkeen heti samana päivänä.

– Jos kuitenkin kävi niin, että potilas ei pystynyt kotiutumaan, hänet siirrettiin keskussairaalan osastolle leikkauksen jälkeen”, Lyytinen lisää.

Ratkaisu oli kaikille eduksi

Tällä hetkellä jonotustilanne Kanta-Hämeen keskussairaalassa on parempi kuin viime vuonna. Tilanne voi kuitenkin muuttua, jos koronapotilaiden määrä kasvaa ja kiireettömiä leikkauksia kertyy.

– Leikkausjonoja oli purettava, jotta potilaat eivät joudu odottamaan kohtuuttoman pitkään. Viime vuonna hoitotakuu ei ollut koronatilanteen vuoksi koko ajan voimassa, mutta jonot on kuitenkin aina saatava purettua jossain vaiheessa, Lyytinen sanoo.

Aluehallintovirastot ja Valvira valvovat hoitoon pääsyn toteutumista.

– Yhteistyö oli molemmille osapuolille eduksi: Mehiläinen sai leikkaussalilleen käyttöä ja asiakkaita, me taas saimme leikkausjonoamme purettua, Teppo summaa.

Hoitovelan kasvamiseen liittyy aina inhimillisen kärsimyksen lisäksi riski sairauden pahentumisesta odotusaikana. Näin toteaa Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Sally Leskinen.­

Nyt Mehiläinen ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri ovat sopineet, että keskussairaalan kirurgit voivat leikata Mehiläisen leikkaussalissa neljänä päivänä viikossa huhti-toukokuun ajan.

Keskussairaala ryhtyy tekemään myös kaihileikkauksia Mehiläisen tiloissa parina päivänä viikossa. Lisäksi kirurgit jatkavat käsi- ja lastenkirurgian leikkauksia.

– Yhteistyön merkitys on ollut ennen kaikkea siinä, että olemme kyenneet turvaamaan hoidon saatavuutta. Hoitovelan kasvamiseen liittyy aina inhimillisen kärsimyksen lisäksi riski sairauden pahentumisesta odotusaikana, sanoo johtajaylilääkäri Leskinen.

– Kustannukset eivät ole ylittäneet lisätöinä tehtävän työn kustannuksia. Päiväaikana tehtävä toiminta tukee myös henkilöstön jaksamista. Tilanne on siis kaikkien kannalta win-win!

”Yhteistyössä voittavat kaikki”

Mehiläisen asiakkuusjohtaja Kimmo Kivelä korostaa, että terveysyritys haluaa olla julkisen terveydenhuollon tukena koronakriisin aikana.

– Meille on kunnia-asia toimia julkisen erikoissairaanhoidon kumppanina näinä vaikeina aikoina, Kivelä sanoo.

– Yhteistyössä voittavat kaikki. Julkisen erikoissairaanhoidon kyky huolehtia vaikeimmista sairauksista varmistuu päiväkirurgisten hoitojonojen lyhentyessä. Potilas pääsee tarvitsemaansa hoitoon nopeasti ilman huolta viivästyneen hoidon aiheuttamista riskeistä.

Kivelä näkee, että yhteistyöllä saavutetaan myös merkittävä yhteiskunnallinen hyöty: sairauspoissaolot lyhenevät, kroonista hoitovelkaa ei synny ja sairaanhoitopiiri säästää kustannuksissa.