MAINOS

MAINOS – If

Mitä söpöläisiä! Tunnistaisitko nämä radiojulkkikset ekaluokan kuvista?

Julkaistu:

Värikkäitä reppuja, uusia kavereita, ikimuistoisia opettajia – lue, miten Radio Suomipopin suosikkipersoonat muistelevat elämää ekaluokkalaisena.


– Olin mielestäni kohtuullisen kunnollinen ja kiltti lapsi, kiipeilin puissa ja leikin pihaleikkejä, muistelee Radio Suomipopin Aamulypsyn hovimuusikkona tunnettu Ilkka Ihamäki itseään ekaluokkalaisena. Suomipopin iltapäivän Tinni Wikströmiä alkaa muistelu naurattaa.

– Äiti osaisi sanoa paremmin. Mutta kyllä minäkin mielestäni olin ihan kunnollinen, hän sanoo.

Aamulypsyä yhdessä Jaajo Linnonmaan ja Anni Hautalan kanssa juontava Tuukka Ritokoski puolestaan arvelee aiheuttaneensa vanhemmilleen jopa hieman huolta natiaisena.

– Olin tosi aktiivinen, menoa ja melskettä riitti, Ritokoski naurahtaa.

– Ehkä senkin takia käytiin esimerkiksi koulumatka vanhempien kanssa tosi huolellisesti läpi, vaikka siinä ei ollutkaan kuin yksi suojatie ylitettävänä ennen koulun pihaa.

Jännittävä ensimmäinen päivä

Ritokoskelle isossa koulussa aloittaminen oli suorastaan superjännittävää.

– Eihän se Kanniston ala-aste Keravalla ollut kuin sellainen muutaman sadan oppilaan koulu, mutta koska olin ollut aiemmin vain perhepäivähoidossa ja pienessä eskariryhmässä, se tuntui tosi erilaiselta, hän muistelee.

Ihamäki puolestaan suunnisti värikäs Bula-reppu keikkuen Aarnivalkean kouluun Tapiolassa.

– Isä ja äiti saattoivat. Jännitti kovasti, mutta onneksi samalle luokalle tuli paljon eskarista tuttuja kavereita, hän sanoo.

– Mulla oli isä ja äiti ja kummitäti ja -setäkin mukana, huudahtaa Laajavuoren ala-asteella Vantaalla aloittanut Wikström.

– Muistan, miten istuin luokassa keskellä edessä ja piti kirjoittaa oma nimi paperilapulle nojaamaan pulpetin päätyyn. Sitten mentiinkin syömään ja päivä oli oikeastaan aika nopeasti ohi.



Erityisellä lämmöllä hän muistelee ekaluokan opettajaansa.

– Hän oli vähän vanhempi rouvashenkilö nimeltään Riitta, jolla riitti rakkautta meille kaikille, Wikström sanoo.

– Vaihdoin ekaluokan jälkeen musiikkiluokalle ja ihan itketti, kun piti erota Riitasta.

Silmät mukaan peliin

Liikennesääntöjä opeteltiin kaikkien kotona äidin ja isän kanssa.

– Katso vasemmalle, oikealle ja vielä kerran vasemmalle, Ihamäki luettelee lapsuudesta tutun ohjeen tienylitykseen. Sivuille ja myös eteen katsomisen tärkeyttä hän korostaa nytkin.



– Kännyköissä on paljon kaikkea jännää, mutta koulumatkan ajaksi puhelin pitäisi pistää taskuun. Aika nenä kiinni ruudussa tuolla näkee tyyppien kulkevan, hän huomauttaa.

Tarkkaavaisuutta olisi hyvä harjoitella myös autoilijoiden.

– Vaikka olisit mielestäsi miten hyvä kuski ja tietäisit kaikki säännöt, niin aja silti tavallista varovaisemmin koulujen ja päiväkotien lähellä, muistuttaa Wikström.

– Pikkuheput siellä ei aina muista, että siinä on autotie, varsinkin jos on joku leikki käynnissä.

Aiemmin taksia työkseen ajanut Ritokoski on kiinnittänyt liikenteessä huomiota varsinkin yhteen asiaan, mikä kuskeilta tuntuu unohtuvan.

– Ihan liian usein näkee sitä, että vaikka auto on pysähtynyt suojatien eteen, niin toista kaistaa vedetään surutta ohi.



Hyvää fiilistä lippiksistä

Pääsääntöisesti kolmikko on lapsena kulkenut luottavaisin mielin liikenteessä, vaikka jännittäviäkin hetkiä on koettu.

– Kodin lähellä oli hurja suora alamäki. Siinä pelotti aina, kun alas tultiin kovaa ja autotielle ikään kuin kulman takaa. Käytin kirkkaankeltaista kypärää, että näkyisin kauemmas, kertoo Wikström.

Ihamäki muistaa kouluvuosilta yhden pysäyttävän tapahtuman.

– Olimme tulossa liikuntatunnilta ja kaverini törmäsi pyörällä autoon, joka oli rullaamassa parkkipaikalta pensaan takaa tielle, hän kertoo.

Auton etupyörään tömähtänyt polkupyörä heitti kuljettajansa auton konepellin yli. Mitään pahempaa ei onneksi käynyt, sillä kaveri laskeutui maahan takamukselleen auton toiselle puolelle.

– Pyörä, auto ja kaveri säilyivät kaikki ehjänä, mutta siinä olisi voinut käydä paljon pahemminkin.

Ritokoski toteaa koulunsa aloittavien pienten lasten turvallisuuden olevan tärkeä asia. Siksi Ifin Keltanokat -kampanja ilahduttaakin häntä.

– Mulle tulee hyvä mieli jo pelkästään kun näen tämän mainoksia, ja vielä parempi fiilis kun bongailen noita keltaisia lippiksiä tuolla liikenteessä.

Anna palautetta lukemastasi sisällöstä ja osallistu samalla lahjakortin arvontaan!

If Keltanokka turvaa ekaluokkalaisia:

- keltanokkalippiksiä on jaettu Ifin toimesta jo 15 vuoden ajan ekaluokkalaisille

- lippiksen saa yleensä ensimmäisenä koulupäivänä tai ainakin ensimmäisellä viikolla

- vuosittain keltanokkalippiksen saa kymmenet tuhannet uudet ekaluokkalaiset

- Ifin tavoitteena on parantaa lasten liikenneturvallisuutta

- Lue lisää ja bongaa keltanokka liikenteessä: if.fi/keltanokka
MAINOS – If

MAINOS