Komission toukokuun alussa esittämät talousennusteet vahvistavat saman: nyt todella ollaan tultu alas ja roimasti. EU:n taloutta odottaa vähintään 7,4 prosentin supistuminen tänä vuonna. Pudotus on merkittävästi pahempi kuin vuoden 2009 taantumassa.
Samaan aikaan EU:ssa tehdään täyttä häkää suunnitelmia siitä, miten tästä suosta noustaan. Nyt kun Eurooppaa pyritään elvyttämään ulos koronakriisistä, käydään todella tärkeitä keskusteluja 27 jäsenmaan yhteisen markkina-alueen kannalta. Yhdessä tehdyt päätökset määrittävät, millainen tulevaisuus unionin alueen maita odottaa.
Riippuvuus sisämarkkinoista näkyy jokaisen suomalaisen arjessa
Kuvittele maailma, jossa et voisi olla varma ruokasi turvallisuudesta, vaatteidesi kemikaalit olisivat arvoitus ja Espanjan-lomalta tehty soitto kotiin näkyisi puhelinlaskussasi summana, jota sinulla ei olisi varaa maksaa.
Jos Euroopan unionin sisämarkkinoita ei olisi, edellinen visio olisi mahdollinen. Euroopan unionin kuluttajansuoja on osa sisämarkkinoita. Samalla se on näkyvä osa jokaisen suomalaisen arkea.
EU:n sisämarkkinoiden näkymättömämpää puolta, eli niiden vaikutusta suomalaiseen hyvinvointivaltioon, voi sen sijaan olla vaikeampi hahmottaa.
Suomen viennistä noin 60 prosenttia suuntautuu muihin unionimaihin sujuvien sisämarkkinoiden takia. Siksi niillä on valtava merkitys yhteiskunnallemme.
– Viimeisessä selvityksessä suomalaisen vientiteollisuuden piirissä oli lähes puoli miljoonaa suomalaista työpaikkaa, epäsuorasti huomattavasti enemmän. Vientiteollisuuden kautta valtiolle tilitetyt verotulot puolestaan tukevat Suomen julkista taloutta. Siten sisämarkkinat ovat iso osa suomalaista hyvinvointia, muistuttaa Euroopan parlamentin Suomen-toimiston päällikkö Jarmo Oikarinen.
EU:n sisämarkkinat ovat hyödyttäneet kansalaisia toki muuallakin. Elintaso on kohonnut Euroopan unionin jäsenyyden myötä jokaisessa jäsenmaassa, myös meillä Suomessa.
Toimivat sisämarkkinat elvytyksen edellytys
Euroopan unionin sisämarkkinat ovat tärkeät monesta eri syystä, mutta koronakriisin ratkaisussa ne ovat suorastaan elintärkeät.
– Jotta elvyttämisellä saadaan oikeasti kestävää talouskasvua ja hyvinvointia, meillä täytyy olla hyvin toimivat sisämarkkinat. Se on se kova eurooppalainen maaperä, johon siemenet eli investoinnit täytyy kylvää, jos haluamme saada aikaan vihreää ja älykästä kasvua, Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkö Antti Peltomäki sanoo.
Yhteisten markkinoiden lisäksi tarvitaan myös EU:n yhteinen elvytysstrategia. Koordinoimattomat kansalliset toimet yritysten ja työpaikkojen pelastamiseksi voivat vääristää kilpailutilannetta Euroopassa, syventää taloudellisia eroja maiden välillä ja jopa luoda uusia esteitä eurooppalaisen talouden elpymiselle.
Tästä syystä Euroopan komissio on ehdottanut mittavaa, 750 miljardin elpymissuunnitelmaa, jolla pyritään edistämään investointeja vihreään ja digitaaliseen kasvuun kaikissa EU-maissa.
Vihreän kehityksen ohjelman ja digitaalisen talouden tukemisen lisäksi parlamentti on korostanut tarvetta vahvistaa taloutta tukemalla pieniä ja keskisuuria yrityksiä ja lisäämällä työllistymismahdollisuuksia.
Edessä ovatkin jäsenmaiden ja Euroopan parlamentin päätökset vaikeasta ja moniulotteisesta aiheesta. Nyt on tärkeää käydä keskustelua siitä, kuinka tästä kriisistä selvitään parhaalla mahdollisella tavalla.
Kriisi ratkaistaan yhteisellä ratkaisulla
Kriisistä pahasti kärsineen matkailualan odotetaan olevan yksi esimerkki EU:n elvytyssuunnitelman monista edunsaajista.
Avulle on tarvetta, sillä matkailu-, liikenne-, majoitus-, ravintola-, virkistys- ja kulttuuripalveluista saatavat tulot muodostavat lähes kymmenen prosenttia Euroopan unionin BKT:sta. Ennen koronakriisiä nämä alat työllistivät yli 12 miljoonaa ihmistä koko Euroopassa, joista noin puolet on tällä hetkellä irtisanottu tai lomautettu kriisin takia.
Ala on toki saanut apua EU-mailta ja EU:lta jo kriisin aiemmissa vaiheissa. Lentojen lähtö-, ja saapumisaikoihin liittyviä säädöksiä on mukautettu ja kriisistä pahoin kärsiville pk-yrityksille on annettu maksuvalmiustukea.
Euroopan komissio antaa suosituksia myös matkailun uudelleenkäynnistämisestä Euroopassa.
– Matkailusektori on kohdannut täystyrmäyksen, mutta selvää on, että ala pitää saada liikkeelle. Se tulee tehdä turvallisesti ja EU:ssa koordinoiden yhdessä kaikkien jäsenvaltioiden kesken, Peltomäki sanoo.
Nimenomaan yhteistyö on kriisissä avainasemassa. Jokainen EU-maa voi yksinkin yrittää pelastaa itsensä lyhyellä tähtäimellä, mutta vain yhteisesti sovituilla ratkaisuilla voidaan kääntää Eurooppa uuteen kestävään kasvuun. Kasvun ytimessä pitää olla ihmisten, palveluiden, tavaroiden ja pääomien vapaa liikkuvuus.
Euroopan unionin tavoitteista – vihreämmästä, digitaalisemmasta ja kestävämmästä tulevaisuudesta – ei tingitä keskellä kriisiäkään. Toimet esimerkiksi ilmastonmuutosta vastaan sekä sujuvasti pyörivät digitaaliset sisämarkkinat ovat onnistumisen kannalta avainasemassa, kun Euroopan talous hilataan jälleen nousuun koronakriisin jälkeen.
Tiesitkö tämän elvytyspaketista?
Euroopan komissio ehdottaa mittavaa, 750 miljardin euron elpymisrahoitusta koronaviruspandemiasta kärsiville EU-maille.
Elpymissuunnitelman avulla voidaan auttaa korjaamaan koronaviruspandemian aiheuttamia taloudellisia ja sosiaalisia vahinkoja, käynnistää Euroopan elpyminen sekä suojella ja luoda työpaikkoja.
Samalla satsataan tulevaisuuteen, joka on vihreämpi, digitaalisempi ja kestävämpi.
Rahoituksen turvin saavutettaisiin EU:n tavoitteet ilmastoneutraaliuden ja digitaalisen muutoksen osalta. Lisäksi tuettaisiin työllisyyttä.
Parlamentin kanta on, että elvytyssuunnitelma ei saa leikata EU:n perusrahoitusta, kuten esimerkiksi koulutusvaihtoa, tutkimusrahoitusta tai aluekehitystä.
Parlamentin mukaan elvytystoimilla täytyy vastata sosioekonomiseen epätasa-arvoon ja kriisistä eniten kärsivien tarpeisiin. Elvytyspaketin pitää vahvistaa taloutta tukemalla pieniä ja keskisuuria yrityksiä ja lisätä työpaikkoja.