MAINOS

MAINOS Suomen ASH ry

Maailman yleisin roska on ympäristömyrkky

Julkaistu:

Moni tupakoija ei tule ajatelleeksi, että tupakantumpit sisältävät ympäristöön liukenevia kemikaaleja, kuten arsenikkia ja lyijyä, jotka liukenevat luontoon maahan heitetystä tumpista. Terveysjärjestö Suomen ASH kannustaa pohtimaan tupakoinnin lopettamista myös ympäristön vuoksi.

Ympäristöön heitetään maailmanlaajuisesti 4,5 biljoonaa tupakantumppia joka vuosi. Arvioiden mukaan Suomessakin päätyy ympäristöön yli kolme miljardia tumppia vuosittain. Roskien keräämistalkoot kertovat ongelman laajuudesta.

Testaa, kuinka paljon tiedät tupakoinnin ympäristövaikutuksista:


Tumpeista liukenee ympäristömyrkkyjä

– Tupakan tumpit eivät ole mitä tahansa roskia, vaan ympäristömyrkkyjä. Kun tumppi heitetään maahan, siitä liukenee myrkyllisiä kemikaaleja, kuten kadiumia, arsenikkia ja lyijyä. Kukaan ei varmasti halua aiheuttaa tarkoituksella tätä ympäristörasitetta, mutta toivomme, että asia aletaan tiedostaa laajemmin, toiminnanjohtaja Mervi Hara Suomen ASH:stä kertoo.

Yhden tupakantumpin hajoaminen kestää keskimäärin puolitoista vuotta makeassa vedessä ja kolme vuotta merivedessä. Hajoaminen ei kuitenkaan tarkoita maatumista, sillä savukkeiden filtterit tehdään huokoisesta selluloosa-asetaatista, joka on maatumatonta muovia.

– Tupakantumpit ovat myös vaara esimerkiksi pikkulapsille tai eläimille, jotka voivat napata tumpin suuhunsa, Mervi Hara muistuttaa.

Lihansyöntiä suurempi ilmastovaikutus

Maailmalla valmistetaan vuosittain kuusi biljoonaa savuketta, joiden tuotannossa käytetään merkittävät määrät luonnonvaroja – vettä, maata ja energiaa. Lisäksi tuotannosta syntyy miljoonia tonneja kiinteää jätettä.

Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan askin päivässä tupakoiva kuluttaa vuoden aikana lähes viisinkertaisesti enemmän vettä ja lähes kaksinkertaisesti enemmän fossiilisia polttoaineita kuin globaalisti keskimääräinen punaisen lihan syöjä.

WHO vertaa tupakkaa myös muihin viljelykasveihin: yhden tupakkatonnin viljely edistää ilmastonmuutosta noin 2–3 kertaa enemmän kuin tomaatti- tai perunatonnin viljely.

– Tupakkaa viljellään kehittyvissä maissa, joissa erityisesti ruoan viljely olisi tupakkaa tärkeämpää. Tupakantuotanto aiheuttaa köyhyyttä ja nälkää siellä, missä eniten tarvittaisiin apua muutenkin. Lisäksi tupakan viljelyyn liittyy ihmisoikeuskysymyksiä. Tupakkaviljelmillä käytetään esimerkiksi yleisesti lapsityövoimaa.

– Tämä on tupakkateollisuuden, ei tupakoijien luoma ongelma. Moni aloittaa tupakoinnin nuorena, ja myöhemmin nikotiiniriippuvuudesta on usein vaikea päästä eroon. Toivomme, että tupakan ympäristörasite innostaisi mahdollisimman monia tupakoijia lopettamaan. Siitä olisi myös nopeasti etua terveydelle ja kukkarolle, Mervi Hara kannustaa.

Tupakkatietoa

Maailmanlaajuisesti tupakan tuotantoketjusta tulee vuosittain lähes 84 Mt CO2-ekvivalenttipäästöjä ilmastonmuutokseen. Ilmastovaikutukset jakautuvat seuraavasti:
  • 44,7 % tupakan lehtien kuivatus
  • 20,8 % tupakan viljely
  • 15,7 % savukkeiden valmistus
  • 1,1 % prosessointi
  • 0,9 % savukkeiden kulutus ja hävitys
  • 0,4 % jakelu
MAINOS Suomen ASH ry

MAINOS