Psykologian tohtori Mona Moisala on syventynyt aivojen toimintaan koko tutkijauransa ajan. Hän listasi kuusi asiaa, joilla aivojen terveyteen ja virkeyteen voi itse vaikuttaa.

1) Meditaatio: lisää keskittymiskykyä

Vaikka mindfulness-tyyppinen mediaatio on jo valtavirtaa, moni vierastaa edelleen meditoinnin kokeilemista. Tutkimustulosten valossa sillä on kuitenkin moninaisia vaikutuksia mielen ja aivojen terveyteen. Mona Moisala meditoi itse päivittäin.

“Kun tutustuin tutkimustuloksiin, aloin vakuuttua vaikutuksista ja halusin itsekin kokeilla. Mindfulness voi parantaa muun muassa keskittymistä, stressinsietoa ja tunteiden säätelyä. Säännöllinen harjoitus tuo tuloksia suurimmalle osalle ihmisistä.”

Mindfulnessiin voi tutustua kursseilla, joita järjestävät esimerkiksi monet opistot. Sovelluskaupoista löytyy hyviä ohjelmia, joiden avulla älypuhelimesta saa kätevän meditaatiovalmentajan.

2) Ravinto: oikeaa polttoainetta aivoille

Aivot tarvitsevat toimiakseen kaikkia makroravinteita: proteiinia, hiilihydraattia ja rasvaa.

“Proteiinia aivot käyttävät rakennusmateriaalina. Ne esimerkiksi rakentavat välittäjäaineita proteiinien aminohapoista. Hiilihydraatti taas on aivojen pääasiallinen polttoaine. Veren mukana kulkeutuvat glukoosi ja happi mahdollistavat aivojen toiminnan. Laadukkaat, hitaat hiilihydraatit takaavat tasaisen energiansaannin aivoille; nopeat hiilihydraatit taas saavat verensokerin heittelehtimään, mikä vaikuttaa aivojen suorituskykyyn.”

Rasvat toimivat ikään kuin öljynä koneistossa. Muun muassa hermosoluja ympäröi rasva, ja aivot ovatkin koko kehon rasvoittunein elin. Aivoille tärkeää on saada riittävästi omega-3-rasvahappoja, erityisesti kalasta saatavaa DHA:ta.

3) Liikunta: happea ja haastetta aivoille

“Aivoille hyvää liikuntaa on kaikki sellainen, jossa hengästyy. Liikunnan seurauksena aivoissa erittyy muun muassa kasvuhormonia. Myös pienten hiusverisuonten määrä voi pitkällä aikavälillä lisääntyä, minkä seurauksena veri kulkeutuu aivoihin entistä paremmin”, Moisala kuvaa.

Myös tarkkaa tekniikkaa vaativat lajit kuten pilates, jooga ja tanssi hyödyttävät aivoja: ne haastavat keskittymiskykyä ja motoriikkaa. Monipuolisuus on siis valttia liikunnassakin.

4) Uni: öisin aivoissa tapahtuu

Kun vaivumme uneen, aivot ryhtyvät töihin. Häiriötekijöiden puuttuessa ne voivat keskittyä muun muassa arkistoimaan kuluneen päivän tapahtumia muistiin ja luomaan uusia hermoyhteyksiä. Unen aikana aivot myös puhdistuvat kuona-aineista, joita niihin on valveaikana kertynyt.

”Moni nipistää lisäaikaa unesta, jos vuorokauden tunnit tuntuvat loppuvan kesken. Uni on kuitenkin niin tärkeää koko elimistön ja erityisesti aivojen kannalta, että pyrin itse aina priorisoimaan unen”, Moisala sanoo.

5) Oppiminen: rutiinit rikki!

Tarvitsemme rutiineja, mutta aivot kaipaavat myös haasteita ja oivalluksia. Moisalan mukaan aivojaan ei ole mahdollista treenata älykkäämmiksi: muistikapasiteettia ei esimerkiksi voi sovelluksilla buustata, vaikka niissä niin lupailtaisiinkin. Sen sijaan monipuolisten virikkeiden saaminen ja uusien asioiden kokeilu on aivoille tärkeää.

Uusi harrastus, vieraan kielen opiskelu, tai arkirutiinien rikkominen vaikkapa tehden kaiken ”väärällä” kädellä yhden päivän ajan, puskee aivot ulos mukavuusalueelta. Aivoja voi myös haastaa treeniohjelmalla. Hauska aivojen testaus- ja harjoitteluohjelma löytyy täältä.

6) Tilaa tylsyydelle: älylaitteet kuriin

Moisala kertoo olevansa yhä tietoisempi älylaitteiden negatiivisesta vaikutuksesta aivoihin. Jatkuva stimulaationmetsästys koukuttaa ja ruokkii aivojen luonnollista taipumusta kiinnostua jännittävistä ja uusista asioista.

”Yritän asettaa itselleni selkeitä rajoja. Olen esimerkiksi päättänyt, etten selaa kännykkää bussissa istuessani. Kehitän näin tylsyydensietokykyäni, jonka uskon linkittyvän vahvasti keskittymiskykyyn. Pidän myös älylaitevapaita viikonloppuja ja oleskelen mahdollisimman paljon luonnossa.”

Kuuntele podcast: Älylaitteet ja aivot: