Hiihtäjälegenda Siiri ”Äitee” Rantasen hautajaiset pidettiin perjantaina iltapäivällä Levon hautausmaalla Lahdessa. Kolme viikkoa sitten 98 vuoden iässä kuollutta kahdeksankertaista arvokisamitalistia oli viimeiselle matkalleen saattelemassa joitakin kymmeniä ihmisiä.
Vaatimattomuudestaan tunnetun Rantasen hautajaisiin kutsun saivat lähinnä sukulaiset ja lähimmät ystävät. Ilta-Sanomien tietojen mukaan kutsukortti lähetettiin noin 50 henkilölle, mutta kaikki heistä eivät päässeet paikalle.
Kansallissankari oli aiemmin toivonut mahdollisimman pieniä hautajaisia.
– Siiri oli yhtenä päivänä sanonut, että vain viisi ihmistä saisi kutsua hänen hautajaisiinsa. No, se olisi jo ollut aika vaikea paikka, kun jo tuota sukuakin meillä riittää enemmän, hautajaispaikalla ollut sukulaismies sanoi.
Rantasen Martti-poika (syntynyt 1946) vahvisti, että hänen äitinsä halusi minimaaliset muistelot.
– Näistä tulee Siirin näköiset hautajaiset, hän totesi.
Levon isossa kappelissa omaiset ja läheiset laskivat kukkatervehdykset arkulle, jonka jälkeen Äitee tuhkattiin. Varsinaisen siunauksen lisäksi kappelissa kuultiin virret Herra kädelläsi ja Maa on niin kaunis sekä alku- ja päätösmusiikki.
Uurnanlasku toimitetaan myöhemmin Rantasten sukuhaudalla, jonne on aiemmin haudattu vuonna 2004 edesmennyt Äitee Rantasen puoliso Kalle. Samanaikaisesti toimitetaan myös huhtikuun lopussa poisnukkuneen Aarre-pojan uurnanlasku.
Juha Miedolla ja Siiri Rantaselle oli erittäin läheiset välit.
Kutsuvieraiden joukossa oli tunnetuista urheilusankareista ainakin hiihtäjäsuuruudet Juha Mieto ja Sami Jauhojärvi sekä nelinkertainen kestävyysjuoksun olympiavoittaja Lasse Virén.
Erityisesti Miedolla oli erittäin läheiset välit Rantaseen. Tämä oli tehnyt Kurikan jättiin lähtemättömän vaikutuksen jo useita vuosikymmeniä sitten, kaksikon tutustuttua hiihtoympyröissä.
– Olen tässä viime viikkojen aikana muistellut paljon Siiriä, joka oli kyllä aivan mahtava ja ainutlaatuinen persoona, ”Mietaa” sanoi hautausmaalla.
– Siiri oli niin tavattoman jämpti ja jämäkkä kaikissa asioissa, että se kantoi hänet pitkälle sekä urheilussa että elämässä yleensäkin. Siiri korosti usein, että työ se on mikä kannattaa – ja se kannatti.
Mieto kehuu Karjalassa kasvanutta, sittemmin Lahteen asettunutta Rantasta ”harvinaisen pidetyksi” ihmiseksi.
– Siirin jatkuva positiivisuus on jäänyt elävästi mieleeni. Se hänen iloisuutensa oli tarttuvaa, Mieto ruoti.
– Hän oli myös hyvin elämänmyönteinen. Ja kun piti nostaa kissa pöydälle, Siiri jos kuka osasi tehdä sen. Luonnetta siitä naisesta todella löytyi – kuten ankkuriosuus vuoden 1956 olympialaisten viestikultahiihdossa osoitti.
Siiri Rantasen hautajaisten kutsukortti.
Ennen kappeliin menoa Mieto muisteli yhtä Finlandia-hiihtoa, johon myös Rantanen tapojensa mukaan osallistui.
– Siiri oli jo ehtinyt maaliin, mutta ennen suihkuun menoa hän lähti uudestaan ladun varten – ihan puhtaasti minua syöttämään. Se kertoo paljon Siirin huolehtivaisuudesta. Hän todella välitti ihmisistä, Mieto alleviivasi.
– Siirin poismeno koskettaa, mutta onneksi hän sai elää pitkän ja hienon elämän.
Huonekaluverhoilijana pitkään työskennellyt Rantanen voitti urallaan 11 Suomen mestaruutta. Hänet palkittiin ansioistaan hiihtoladulla ja elämässä muun muassa Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun suurella ansioristillä sekä Pro Urheilu -tunnustuksella. Neljästi hänet valittiin Vuoden naisurheilijaksi Suomessa.
