Kerttu Niskasen mitalitaistossa paljastui hälyttävä tekijä – Harri Kirvesniemeltä suorat sanat: ”Sen näki heti”

Ennen naisten MM-päätösmatkaa, perinteisen 30 kilometrin yhteislähtöä, suomalaiset mitaliodotukset olivat huipussaan.

Mitali jäi kuitenkin haaveeksi. Kerttu Niskanen oli mukana mitalitaistossa liki 29 kilometrin ajan, mutta kun jalometallia alettiin toden teolla jakaa, suomalaistähden eväät oli syöty.

• Kirvesniemi analysoi naisten kisaa ja myös huomista miesten kuninkuusmatkaa yllä olevalla videolla.

Sanoman hiihtoasiantuntija Harri Kirvesniemi kiinnitti heti kisan puolivälin suksenvaihdon jälkeen huomiota Niskasen suksiin. Tarkemmin sanottuna niiden heikkouteen.

– Sen näki heti, että se ei luista samanlailla kuin muilla, Kirvesniemi sanoo.

– Todennäköisimmin vaikeudet johtuvat enemmän suksesta kuin voitelusta. En jaksa uskoa, että sukseen olisi laitettu liikaa liisteriä. Otaksun, että suksi oli hieman liian matala tuohon keliin. Alkoi tulla pitovaikeuksiakin.

Niskanen itse kommentoi kisan jälkeen Viaplaylla, ettei hän pystynyt hiihtämään tarpeeksi rennosti loiviin nousuihin.

– Luisto oli koko ajan huono, ja kuten usein tuollaiseen sukseen käy, myös pitokin alkaa heiketä. Se vaikuttaa etenkin vuorohiihtoon, Kirvesniemi kommentoi.

Samaisessa haastattelussa Niskanen sanoi olleensa Planicassa ”parhaassa kunnossaan arvokisoissa ikinä”.

Ruotsin Ebba Andersson karkasi muilta jo 10 kilometrin jälkeen. Sen jälkeen Niskanen, Ruotsin Frida Karlsson ja Linn Svahn, Norjan Anne Kjersti Kalvå ja USA:n Rosie Brennan erottautuivat viiden hiihtäjän pääjoukoksi, jossa ratkottiin hopea ja pronssi.

Vaikka viiden hiihtäjän porukka hiihti koko kisan jälkimmäisen puoliskon yhdessä, Niskaselta ei nähty oikeastaan edes yritystä hajottaa ryhmää.

– Se kielii siitä, että Niskanen oli tiukilla. Siihen osasyynä varmasti vaikutti se, että Niskanen joutui hiihtämään vähän huonommalla suksella ja joutui tekemään koko ajan enemmän töitä.

– Jos suksi on pari prosentti hitaampi, se on karkeasti vähän sama kuin joutuisi aina kymmentä kilometriä kohden hiihtämään puolta minuuttia kovempaa kuin toiset, Kirvesniemi havainnollistaa.

Jos Niskasen sukset olisivat olleet yhtä hyvät kuin muilla, olisiko hän ollut mitaleilla?

– Uskoisin, että hän olisi ollut ainakin loppusuoran alkaessa täysillä taistossa mukana. Luulen, että paremmalla suksella Karlsson, Kalvå ja Niskanen olisivat taistelleet lopussa kolmistaan hopeasta ja pronssista, Kirvesniemi sanoo.

Kerttu Niskanen antoi suksissa roimasti tasoitusta. Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva

Kirvesniemi muistuttaa, että viime kädessä hiihtäjä tekee itse suksivalintansa kisaan. Lauantain tapauksessa haastetta toi kuitenkin se, että keli lämpeni kisan edetessä selvästikin. Suksitestin aikaan kelin muutosta piti kyetä ennakoimaan tunnin päähän.

– Näin jälkeenpäin ajateltuna lopputulos olisi voinut olla parempi, jos Niskanen ei olisi vaihtanut suksea kisan puolivälissä.

Kirvesniemen mukaan juurisyytä suksifarssiin ei voi vielä tuoreeltaan tarkasti sanoa. Vaihtoehtoja on monia.

– Vesikeleissä uudet sukset saattavat yllättää, kun ei ole ehditty tekemään kestotestiä. Sukset saattavat olla ihan tasavertaisia, kun niitä testataan suoraan voitelun jälkeen Mutta niiden käyttäytyminen muutaman kilometrin hiihtämisen jälkeen voikin erota selvästi.

– Onko se ollut liiassa voidemäärässä, oliko suksi liian matala vai ovatko luistopainealueet olleet sellaiset, että kostuneessa kelissä ne ovatkin alkaneet imeä enemmän kuin suksitestiaikaan. Oletan, että Niskasen jälkimmäisissä suksissa on käytetty samoja kuvioita ja voiteluita kuin ensimmäisissäkin, Kirvesniemi sanoo.