Suomi ei lukeutunut sunnuntaina MM-Planican parisprinteissä (v) ennakolta suurten mitalisuosikkien joukkoon, mutta lopputulos oli silti lohduton.
Krista Pärmäkoski ja Jasmi Joensuu toivat Suomen naiset maaliin kuudentena. Miehissä Niilo Moilanen ja Joni Mäki jäivät 11:nneksi.
Kyseessä oli Suomen heikoin kokonaispanos vuonna 2005 alkaneen parisprintin MM-historian aikana.
– Näiden kisojen aavistuksen alakanttiin -linja jatkuu. Mitalitaistoon ei riittänyt millään, Sanoman hiihtoasiantuntija Harri Kirvesniemi summaa.
Naisten kohdalla eläteltiin nappionnistumisella toiveita yllätysmitalista, mutta se jäi lopulta varsin kauas.
Väkisin mitalitaistoon yrittäminen kostautui.
– Joensuun osuudella oli kolme niin järkyttävän kovaa hiihtäjää. Kun alusta lähtien pidettiin vauhtia, paukut eivät piisanneet, ja Pärmäkoski joutui heti hiihtämään ylikovaa. Kyllähän sen tiesi, mikä seuraus siitä on.
Miehissä mitalista ei vakavissaan voitu puhua edes ennakkoon.
– Mitä olettaakin osasi, niin Moilasella oli jo toisella osuudellaan selkeästi eväät syöty. Mäki hiihti itse asiassa jopa hyvän toisen osuuden ja ajoi kärkeä kiinni. Jos jotakin positiivista pitää päivästä hakea, niin Mäen meno näytti aavistuksen paremmalta kuin perinteisen sprintissä, Kirvesniemi sanoo.
Jasmi Joensuu ja Krista Pärmäkoski sijoittuivat kuudenneksi parisprintissä (v).
MM-kisojen maastohiihdot ovat nyt puolivälissä. Vaikka mitalisaldo näyttää yhä nollaa, mistään fiaskosta ei voida puhua. Suomalaishiihtäjät eivät ole lukeutuneet mitalisuosikkeihin vielä yhdelläkään matkalla, eivätkä kärkihiihtäjät ole kyenneet venymään perustasoltaan.
– Kisat ovat menneet hyvin pitkälti ennakko-odotusten mukaisesti. Ehkä aavistuksen alakanttiin.
– Jos ajatellaan kauden aiempia kisoja, kyllähän meidän realistinen mitaliodottama on vasta neljän viimeisen kisapäivän aikana, Kirvesniemi sanoo viitaten viesteihin ja perinteisellä käytäviin pitkiin matkoihin.
Seuraavaksi ohjelmassa ovat 10 ja 15 kilometrin (v) normaalimatkat tiistaina ja keskiviikkona. Vielä niistä Suomeen on turha haihatella mitalia.
– Ei ole realismia. Normimatkojen mielenkiinto on enemmänkin siinä, että saadaan vapaan viestiosuuksien hiihtäjät valittua.
Kirvesniemi lisää, että mitalisijojen takana esimerkiksi hyväkuntoinen Perttu Hyvärinen, arvokisadebyyttinsä hiihtävä superlupaus Niko Anttola ja yhdistelmäkisassa pirteästi esiintynyt Eveliina Piippo ovat mielenkiintoisia seurattavia jo tulevilla normaalimatkoilla.
Saadaanko mitalikahveja keitellä näiden kisojen aikana lainkaan? Kirvesniemi mainitsi jo loppukisojen suomalaismatkat, mutta kuinka realistista niistäkään on odottaa suomalaismitalia?
– Alun perin veikkasin 2–4 mitalia. Kun kisojen alkua on katsonut, vaikuttaa, ettei Suomen joukkue ole mennyt erityisesti eteenpäin sitten maailmancupin. Nyt on lähtenyt hieman huonommin kuin odotettiin, Kirvesniemi sanoo.
– Nyt täytyy sanoa, että kaksikin voi olla tiukassa.
Viestijoukkueiden suhteen paletti on alkukisojen perusteella vielä levällään. Kun kivikova Venäjä on poissa, Suomelle piti olla pedattu viestimitali, mutta alkukisojen perusteella sellainen on kaikkea muuta kuin selvä.
– Molemmissa viesteissä on toki yksi suursuosikki. Norja miehissä, Ruotsi naisissa. Heidän takanaan pakka on melko sekaisin. On varsin tasaisia joukkueita, joilla yksikin epäonnistuminen voi pudottaa mitaleilta.
– Naisissa Norja on Ruotsin jälkeen seuraavana järjestyksessä. Myös USA on etukäteen aavistuksen Suomea vahvempi. Myös Saksa on aina huomioitava naisten viestissä.
Kerttu Niskanen oli lauantain yhdistelmäkisassa viides, Pärmäkoski kuudes.
Miestenkin puolella Suomen viestimitalin edessä on monta kantoa.
– Ruotsi on ollut kohtuu hyvä, mutta esimerkiksi Edvin Anger oli myös parisprintissä vaikeuksissa. Ranska on pystynyt pelaamaan aiemmin tasaisuudellaan, ja Italia on vähän arvoitusjoukkue. Pakka on auki.
Jos viesteistäkään ei vielä tulisi mitalia, kai Niskasen sisarukset Iivo ja Kerttu sitten viimeistään pelastaisivat kisat perinteisen 30 ja 50 kilometrillä?
Kirvesniemi ei lähde kuuluttamaan sitäkään kirkossa.
– Toki molemmilla Niskasilla on sauma mitaleille. Kertulla ehkä ennakkoon hieman parempi.
– Miehissä taas on noin 6–8 miestä, jotka voivat olla mitaleilla. Kun kyse on kisojen viimeisestä matkasta ja yksittäisestä kilpailusta, esimerkiksi voitelut ja päivän vire ratkaisevat paljon. Nyt miesten 50 kilometriä on vaikeammin ennakoitavissa kuin edellisissä arvokisoissa, joissa selkeät suosikit ovat olleet varsin selvät, Kirvesniemi sanoo.
Fakta
Maastohiihdon MM-ohjelma
Tiistai: N 10 km (v)
Keskiviikko: M 15 km (v)
Torstai: N viesti 4x5 km
Perjantai: M viesti 4x10 km
Lauantai: N 30 km (p), yhteislähtö
Sunnuntai: M 50 km (p), yhteislähto