Johannes Hösflot Kläbolla on 9 parempaa ominaisuutta kuin yhdelläkään suomalaisella: ”Ei meillä ole mitään jakoa”

Norjalainen hiihdon supertähti Johannes Hösflot Kläbo aloitti urakointinsa Planican MM-kisoissa ottamalla sprintissä viidennen peräkkäisen arvokisavoiton. Se tuli yli­voimaisemmin kuin koskaan ennen.

Kläbo ei ole ikinä jäänyt arvokisasprinteissä ilman mitalia. Vuonna 2017 Lahdessa hän oli 20-vuotias ensikertalainen ja saavutti pronssia.

Sen jälkeen hän on ollut kaksissa olympialaisissa ja kolmissa MM-kisoissa voittamaton sprintissä ja maailmancupissakin joitakin satunnaisia tappioita lukuun ottamatta voittamaton.

Planican vaativalla ja sprintin mittapuulla poikkeuksellisen pitkän nousun sisältäneellä radalla Kläbo pysyi itselleen tyypilliseen tapaan poissa ongelmista.

Kun karsinnan voittanut ja kovaa virettä näyttänyt maanmies Erik Valnes kompuroi itsensä ulos välierissä, Kläbon voittoero toiseksi maalikamerakuvan perusteella venyttäneeseen Pål Golbergiin oli 2,22 sekuntia, vaikka hän löysäsi vauhtiaan maali­suoralla ja aloitti tuulettelun.

Ennen tätä Kläbon suurin voittoero arvokisojen sprinteissä oli 1,34 sekuntia Pyeongchangin olympialaisista vuodelta 2018.

Selvää on, että Kläbo on kaikkien aikojen paras sprintteri. Hän on vuosien varrella kehittynyt myös yhä paremmaksi normaalimatkojen hiihtäjäksi ilman, että sprintti­ominaisuudet olisivat kärsineet.

Jälleen kerran on syytä yrittää selvittää, mistä Kläbon ylivoimaisuus muodostuu.

Vielä viime kaudella miesten maajoukkueen valmentajana toiminut Mikko Virtanen puhuu käsitteestä lajitehokkuus.

– Kläbon lajitehokkuus on ylivoimaista, sanoo nyt Vuokatin urheiluopistolla työskentelevä Virtanen, joka on muun muassa MM-hiihtäjä Perttu Hyvärisen valmentaja.

Virtanen luettelee kymmenen hiihtoon liittyvää ominaisuutta: voima, nopeus, taito, koordinaatio, tekniikka, tasapaino, taktiikka, taloudellisuus, anaerobinen suorituskyky, aerobinen suorituskyky.

– Siihen kun lisätään vielä sukset. En muista nähneeni Kläbolta viiteen vuoteen yhtään perinteisen kisaa, että hänellä olisivat sukset lipsuneet. Hän osaa toki hiihtää, mutta hänellä on myös ykkösmiehen kalusto.

Virtasen mukaan lajitehokkuus muodostuu mainittujen ominaisuuksien yhdistelmästä.

– Kläbo on siinä ylivoimainen muihin verrattuna. Hänelle käyvät kaikki taktiikat, koska nämä perusominaisuudet ovat niin rajulla mallilla, että meillä ei ole mitään jakoa häntä vastaan.

On iso haaste löytää hiihtäjiä, jotka pystyisivät vastaamaan Klæbon luomaan vaatimustasoon, sanoo Mikko Virtanen. Kuvassa Virtanen Sotkamon Vuokatissa lokakuussa 2020. Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Virtanen kysyy, kuinka moni suomalainen hiihtäjä pystyy voittamaan Kläbon edes yhdessä mainituista kymmenestä ominaisuudesta. Vastaukseksi hän nimeää Iivo Niskasen, mutta vain yhdessä ominaisuudessa.

– Kuka on nopeampi, taitavampi, kenellä on parempi koordinaatio ja niin edelleen. Aerobisessa suorituskyvyssä Iivo voittaa ihan varmasti. Joku voi voittaa Kläbon voimassa, jos ajatellaan punttisalivoimaa, mutta jos ajatellaan lajivoimaa, niin en tiedä.

Virtasen mielestä Suomella ja muillakin mailla on iso haaste löytää sellaisia hiihtäjiä, jotka pystyisivät vastaamaan Kläbon luomaan vaatimustasoon.

– Hän voittaa niin kauan kuin tätä ei tapahdu. Hän on kuin Usain Bolt. Hänen ominaisuutensa ovat kuin tehdyt sprinttihiihtoon. Siksi hän häviää erittäin harvoin, Virtanen sanoo.

Virtanen toteaa, että Kläbolla pitää olla aika huono päivä, että tämä häviää sprintti­kilpailun.

– Jos otetaan ne sukset mukaan, niin hän voittaa meidät tässä ominaisuuspaletissa koko ajan 9–2, ihan pystyyn. Sama koskee muitakin maita.

Virtasen mielestä Venäjän Aleksandr Bolshunov on pystynyt useammassa ominaisuudessa kamppailemaan Kläbon kanssa.

– Kun mennään normaalimatkoille, aerobisen kestävyyden osuus lisääntyy merkittävästi. Silloin Iivo pystyy voittamaan Kläbo pertsan 15 kilometrillä ja toivottavasi näissä kisoissa 50 kilometrillä.

Kuka muistaa, milloin viimeksi Kläbo olisi ajautunut sprinttikilpailussa ongelmiin, esimerkiksi kaatunut tai katkaissut sauvansa?

Torstain kilpailuissa tapahtui paljon kaatumisia ja välinehaavereita, mutta Kläbo porskutti menemään.

– Kläbon ominaisuudet sprinttihiihtoon ovat niin älyttömän hyvät, että sen takia hän ei joudu pahoihin paikkoihin. Vaikka hän on erässä välillä viimeinen, hän hiihtelee niitä ulkokurveja ja kiertää muiden ohi eikä joudu kahakoihin. Hän ei kaadu, hänellä ei mene sauvoja poikki eikä hän joudu ahtaisiin paikkoihin, kun hänellä on varaa kiertää.

MM-finaalia Kläbo johti alusta loppuun. Tällä kertaa hän karkasi muilta vähitellen, mutta esimerkiksi Rukan maailmancupissa hän ratkaisi sprinttivoiton käytännössä jo radan puolivälissä ottamalla tiukassa mutkassa muutaman oikein ajoitetun räjähtävän askelluksen.

– Hän pystyy tekemään ratkaisuja nopeilla yksittäisillä liikkeillä. Hän voi vaikka muuttaa taktiikkaansa kisan aikana. Taktinen osaaminen kilpailun aikana on merkityksellistä.

Puhuttaessa Kläbon teknisestä taituruudesta Virtanen ottaa vertailukohdan kahdesta maailman parhaisiin kuuluvasta jääkiekkoilijasta, joiden erityisvahvuuksiin kuuluu luistelutaito.

– Miksi Connor McDavid on niin nopea kaarreluistelussa ja miksi Miro Heiskasen luistelu on niin rauhallisen näköistä? Ihan sama asia kuin Kläbolla. Se on se paineen­tuottamiskyky. Hiihto on kuitenkin myös taitolaji. On neljä välinettä, kaksi suksea ja kaksi sauvaa. Niillä pitäisi päästä mahdollisimman lujaa mahdollisimman helposti. Kyllä hänellä taito-ominaisuudet ovat ihan omaa luokkaansa.

Kläbon hiihtäminen ei näytä koskaan väkinäiseltä hampaat irvessä runttaamiselta.

– Se on luontaisen ja helpon näköistä. Hän ei ole mikään aggressiivinen hiihtäjä, vaikka tarvittaessa frekvenssiä löytyy. Hän ikään kuin liitää lumen päällä, Virtanen sanoo.