Planican MM-hiihtojen ensimmäinen kisapäivä oli suomalaisittain karua seurattavaa. Vaikka MM-sprintit käytiin suomalaisille paremmin soveltuvalla perinteisellä hiihtotavalla, vain yksi sinivalkoinen ylsi välierävaiheeseen eli 12 parhaan joukkoon.
Siihen pystyi yllättäen arvokisadebytantti Ville Ahonen, 28, joka oli lopputuloksissa kymmenes.
– Olihan tämä Ahosen Villeltä ihan supersuoritus, Sanoman hiihtoasiantuntija Harri Kirvesniemi kehuu.
Laajemmassa katsannossa tilanne on kuitenkin lohduton, jos yksittäinen kymppisija on Suomen ilonaihe.
– Ei tässä hirveästi enempää voi odottaa, Kirvesniemi tiivistää lohduttoman tilanteen.
– On tämä meidän sprinttitaso heikko. Ei siitä mihinkään pääse. Sprintti on meille kaikkein heikoin laji.
Lue lisää: Kommentti: Suomen hiihdon iso kysymys nousi heti esiin – Ristomatti Hakola taisi osua asian ytimeen
SuomEN MM-sprintterit olivat saavuttaneet kuluvan kauden aikana yhteensä vaivaiset kolme sprinttifinaalipaikkaa eli sijoitusta kuuden parhaan joukkoon. Ne ovat olleet Johanna Matintalolta, Joni Mäeltä ja Jasmi Joensuulta yksittäisiä valonpilkahduksia sysimustassa tilanteessa.
Kuten Planican MM-sprintti taas osoitti, kenestäkään heistä ei voida puhua minkään valtakunnan ”varmana” sprinttimenestyjänä. Kolmikosta jokainen konttasi Sloveniassa ulos heti alkuerässä.
– Meiltä puuttuvat laadukkaat sprinttihiihtäjät.
– Meidän systeemimme ei ole ensinnäkään onnistunut hakemaan tarpeeksi laadukkaita sprinttityyppejä. Ja toisekseen: niitä harvoja löytyneitä ei ole harjoituksellisesti onnistuttu jalostamaan tarpeeksi.
Sprintti oli Johanna Matintalon päämatka Planicassa. Hän jäi selvästi oman alkueränsä viimeiseksi.
Suomen edellinen sprintin arvokisamitali on 14 vuoden takaa. Se oli Pirjo Murasen pronssi MM-Liberecistä 2009.
Kirvesniemi nostaa esiin Ruotsin, jonka naisten sprinttikoneisto on vertaansa vailla. Planicasta länsinaapuri otti neloisvoiton.
– Ruotsi on paras esimerkki siitä, kuinka naisten puolella sprinttereille on löydetty valtavan hyvä harjoittelumalli. Toki se vaatii myös hyvät yksilöt, mutta tuntuu, että hyviä yksilöitä pystytään järjestäen viemään siellä myös eteenpäin.
– Ruotsin dominointi naisissa on ihan järkyttävää. Ihan uskomaton taso. Norjalla taas miehissä taso on jäätävä, olipa matka mikä tahansa.
Lue lisää: Kommentti: Suomen hiihdon iso kysymys nousi heti esiin – Ristomatti Hakola taisi osua asian ytimeen
Voi jopa sanoa, että sprinteistä on tullut nykypäivän hiihdon tärkein matka, leipä ja voi.
Jo lähes joka toinen maailmancupin henkilökohtainen kilpailu on sprintti, eikä niiden määrä ole tulevaisuudessa ainakaan laskemassa.
Jonkinasteista ainesta Suomellakin olisi, sillä nuorten MM-kisoista on tullut sprinttimestaruuksia.
– Se on pitkä, pitkä tie. Nuorten kisoissa vauhti on vielä aika erilaista, Kirvesniemi huomauttaa.
– Ei meillä ole edes paljon kovan tason sprinttityyppejä. Puhumattakaan siitä, että he sprintin rinnalla hiljalleen kehittyisivät kohtuu hyviksi normaalimatkojen hiihtäjiksi, kuten aika monet nykyiset maailman huippusprintterit ovat tehneet. Sundling, Ribom, Kläbo, Pellegrino...
Kolmannen peräkkäisen sprinttikultansa ottanut Jonna Sundling johti Ruotsin naiset neloisvoittoon Planicassa.
Mitä avauskisan sprinttikonttaus sitten kertoi seuraavia kisoja ajatellen? Kirvesniemen hälytyskellot soivat ainakin yhden hiihtäjän kohdalla.
– Ennakkoon kovimmat eli Matintalo ja Mäki olivat todella, todella vaisuja tänään.
– Suurin hälytyssignaali oli Matintalo. Hänen kuntonsa jäi täydelliseksi arvoitukseksi.
Matintaloa on kaavailtu myös Suomen viestijoukkueeseen, mutta päämatkallaan sptintissä hän hyytyi täysin heti alkuerässä.
– Kun ajatellaan viestiä, Matintalo olisi tärkeä lenkki. Mäki nyt ei etukäteenkään ollut viestiin kovin vahvasti tyrkyllä, Kirvesniemi puntaroi.
MM-hiihdot jatkuvat perjantaina miesten yhdistelmäkilpailulla.
