Maastohiihtäjä Teemu Kattilakoski lopetti huippu-uransa 2011, mutta hänen nimensä on Suomen hiihtohistoriassa vieläkin tavallaan tuore. Hän kuului Suomen miesten viestijoukkueeseen, joka voitti MM-pronssia 2009.
Se on edelleen suomalaismiesten viimeisin viestimitali arvokisoissa. Kattilakoski paineli Liberecissä 14 vuotta sitten kolmososuuden. Matti Heikkinen avasi, Sami Jauhojärvi toi viestin Kattilakoskelle, joka lähetti vahvan vetonsa päätteeksi ankkuri Ville Nousiaisen matkaan.
Muistot lämmittävät vieläkin.
– Tottakai se on hyvä muisto, tuloksellisesti urheilu-uran kirkkain kruunu.
Kattilakoski ei saavuttanut urallaan henkilökohtaista arvokisamitalia, mutta saavutukset ja ura kestävät päivänvalon. Urheilija sijoittui parhaimmillaan MM-kisoissa 50 kilometrin vapaalla hiihtotavalla kaksi kertaa kahdeksanneksi ja 15 kilometrillä yhdeksänneksi.
– Joku on kysynyt, että harmittaako, kun en saanut henkilökohtaista mitalia. Ei harmita pätkääkään. En istuisi mitali kaulassa kiikkustuolissa. Tärkeintä oli se elämäntapa: ihmiset ja reissut kaikkinensa.
Tämä ei unohdu. Suomi voitti miesten viestin MM-pronssia Liberecissä 2009. Vasemmalta Ville Nousiainen, Teemu Kattilakoski, Sami Jauhojärvi ja Matti Heikkinen.
Teemu Kattilakoski työpaikallaan.
Opiskelu, yrittäjyys, perheen perustaminen ja omakotitalon rakentaminen tarjosivat huippu-urheilijan uralla urakkaa, joka kysyi melkoista jongleerausta. Miten tuollainen yhdistelmä toimi?
– Aika paljon siinä asioita tapahtui. Jälkeenpäin olen tyytyväinen, että tein niin. Hiihto ei ole mikään jalkapallo tai jääkiekko, josta huiput lähtevät miljonääreinä viettämään eläkepäiviä. Hiihdolla parhaimmillaan elättää itsensä, mutta ei siitä jää säästöjä, Kattilakoski sanoo.
Nyt taaksepäin katsoessaan hän myöntää, että urheilu-ura saattoi kärsiä viimeisinä vuosina hiihdon ulkopuolisista kiireistä. Katumusta ei ole. Päinvastoin.
Kattilakoski perusti yrityksensä PyKa Oy:n yhdessä vuonna 2005 toisen huippuhiihtäjän, Lauri Pyykösen, kanssa. Oululainen yritys keskittyy kenkä-, vaate- ja hiihtohanskamyyntiin.
Yrityksen liikevaihto oli viime tilikaudella noin 11,5 miljoonaa euroa ja tulos 508 000 euroa voitollinen. Yhteensä neljän edellisen tilikauden aikana yritys on tehnyt voittoa yhteensä yli 1,1 miljoonaa euroa. Työntekijöitä sillä on 37.
Kattilakoski, nyt 45, löytää yhtäläisyyksiä huippu-urheilun ja yrittäjyyden välillä.
– Jos urheilu-ura jotakin opetti, niin pitkäjänteisyyttä. Mikäli haluaa tuloksia – yleensäkin elämässä – niin pitkäjänteisyyttä tarvitaan. Matkalle mahtuu kuoppiakin, vastoinkäymisiä tulee aina.
Jäälissä asuvalla Kattilakoskella on kolme lasta: 19-vuotias tytär sekä 16- ja 12-vuotiaat pojat. Jälkikasvu löysi liikuntaharrastuksia, mutta ei innostunut seuraamaan isänsä latuja.
– Voi vähän sanoa, että Luojan kiitos. Silloin tosin olisi itse joutunut elämään hiihtäjän elämän tavallaan uudelleen. Mutta tietysti olisimme tukeneet täysin, jos he olisivat valinneet hiihdon.
Kattilakoski sanoo kokevansa hieman huonoa omaatuntoa siitä, ettei itse ehdi kuntoilemaan niin paljon kuin ehkä haluaisi. Huippuhiihtoa hän edelleen seuraa.
– Elämä kaikkinensa on tällä hetkellä sellaista, että en enää seuraa niin intensiivisesti kuin joskus aikaisemmin. Ihan jokaista maailmancupin kisaa ei tule katsottua. En ole perillä ihan jokaisen urheilijan kunnosta. Joskus katsoin eri maiden mestaruuskisojakin, ja tiesin melko tarkasti, missä kunnossa kukin oli, Kattilakoski sanoo.
Teemu Kattilakoski SM-kisoissa vuonna 2003.
Kattilakoski muistetaan nimenomaan vapaan hiihtotavan spesialistina.
Planicassa suomalaisten katseet kohdistuvat kiintotähtien lisäksi nuoreen Niko Anttolaan, joka tunnetaan monipuolisena suurlupauksena. Anttola voitti helmikuun alussa alle 20-vuotiaiden maailmanmestaruuden 10 kilometrin vapaalla tavalla hiihdetyssä kisassa.
Kattilakoski tietää, ettei 20 vuotta täyttäneestä nuorukaisesta kohista perusteitta.
– Sanotaan, että lahjakkuudesta olympiavoittajaksi on pitkä matka, mutta Niko Anttola on varmasti kovimpia lahjakkuuksia, Kattilakoski sanoo.
Hänen mukaansa Anttolalla on varastossa ytyä lyödä lisää pökköä pesään matkalla huipulle.
Entä Suomen menestys Planican MM-laduilla? Ex-hiihtäjä katsoo kohti kisoja positiivisesti.
– Menestysmahdollisuuksia on, hyviäkin. Mitaleja odotan. Tietysti on sula mahdottomuus, että kaikki tekisivät parhaan tuloksen, mutta toivottavasti he pystyvät omaan parhaaseensa. Tämän kauden tulokset ovat ailahdelleet.
Jääliläinen nostaa Suomen ykkössuosikeiksi tutut nimet: Iivo Niskasen ja Kerttu Niskasen. Hän odottaa paljon myös viesteistä: niin miesten kuin naisten puolella.
Suomen naiset ylsivät viestissä arvokisamitaliin viimeksi kaksi vuotta sitten MM-kisoissa. Miesten viestijoukkueen olisi jo aikakin palata mitalikantaan yli kymmenen vuoden kuivan jakson jälkeen.
Näin Liberecissä 2009. Miten käy Suomen miesten Planicassa 2023?
Ketkä Kattilakoski sitten arvioi tässä vaiheessa Suomen viestijoukkueeseen Planicaan?
– Kaksi on varmaa eli Iivo ja Perttu (Hyvärinen). Iivon kausi on ollut ailahteleva, mutta uskon hänen pääsevän huippukuntoonsa. Pertun alkukausi oli katastrofi, mutta hän on sen jälkeen hiihtänyt hyvin pitkän aikaa. Minun pelikirjassani joukkue rakentuu valmiiksi vasta myöhemmin, Kattilakoski sanoo.
Muista vaihtoehdoista hän nostaa esille erityisesti Ristomatti Hakolan ja Joni Mäen, vaikka näillä on ollut vaikeuksia kauden aikana.
– Viesti on niin tarkkaa, jokaisen pitää pystyä huippusuoritukseen. Näen silti, että Suomi pystyy parhaimmillaan mitaleille, kun nyt yksi varma mitalisti eli Venäjä on poissa, Kattilakoski sanoo.
