Ilta-Sanomien hiihtoasiantuntija Harri Kirvesniemi ei odottanut, että sukupolvenvaihdos Norjan naisten hiihtomaajoukkueessa tapahtuisi näin pian.
Therese Johaug ilmoitti perjantaina lopettavansa uransa vain 33-vuotiaana. Hänen viimeiseksi kilpailukseen jää lauantain 30 kilometriä Holmenkollenilla.
Lue lisää: Therese Johaug, 33, lopettaa – manageri paljastaa shokkiuutisen taustat
– Kieltämättä hieman yllätyin. Oletin, että hän olisi jatkanut vielä seuraavat MM-kisat, Kirvesniemi ihmettelee.
Johaug hallitsi kansainvälisiä hiihtolatuja lähes mielin määrin viimeiset vuodet. Hän kahmi urallaan peräti 18 arvokisakultaa kruunaten kokoelmansa kolmella kultamitalilla Pekingin olympialaisissa helmikuussa.
Johaugia ennen samanlaista dominanssia naisten hiihdossa esitti häntä kahdeksan vuotta vanhempi Marit Björgen.
Kirvesniemen mukaan seuraavaa norjalaista supertähteä ei ole toistaiseksi näköpiirissä.
– Se on todella iso kysymysmerkki tällä hetkellä. Viime vuonna olisin sanonut, että Helene Marie Fossesholm, mutta tänä vuonna hänellä on ollut todella vaikeaa. Hän on ottanut askeleita taaksepäin eikä eteenpäin, Kirvesniemi sanoo.
– Ei siellä oikein ole tällä hetkellä sen tyyppistä hiihtäjää näköpiirissä, joka pystyisi olemaan joillain matkoilla dominoiva. Tuntuu aika mahdottomalta ajatukselta suorastaan. Naisten puolella todellisia superlahjakkuuksia ei ole ollut lähivuosina edes junioreissa.
Helene Marie Fossesholm, 20, ei onnistunut tällä kaudella.
Johaug ja Björgen kilpailivat useita vuosia tiukasti myös keskenään. Supertähdet tarjoilivat yleisölle uskomattomia otatuksia, jollaisia Norjassa ei tulevina vuosina todennäköisesti nähdä.
Kirvesniemi muistaa erityisesti Falunin MM-kisojen 30 kilometriä vuonna 2015. Tuolloin Johaug laittoi viimeistään epäilijöilleen jauhot suuhun.
– Voittomarginaali ei ollut valtava, mutta siihen aikaan mietittiin, pystyisikö Johaug haastamaan todella kovakuntoista Björgeniä. Hän näytti Björgenille kaapin paikan.
Lue lisää: Therese Johaug lopettaa uransa miljonäärinä – näin paljon hän on tienannut
Pekingissä Johaug saavutti viimein kauan metsästämänsä henkilökohtaiset kultamitalit myös olympia-areenalla. Kirvesniemi ymmärtää, miksi juuri tähän oli hyvä lopettaa.
– Nyt hän on voittanut käytännössä kaiken mahdollisen, mitä urheilija voi voittaa. Uskon, että sillä oli valtava merkitys. Kun hän saavutti ne (kullat), se oli varmasti myös henkisesti helpotus, Kirvesniemi arvelee.
– Johaugin kohdalla oli suuri ristiriita siinä, että MM-voittoja oli valtava määrä ja olympialaisista ne puuttuivat kokonaan. Kyvyt antoivat kuitenkin ymmärtää, että (olympiamenestys) olisi täyttä realismia. Se oli takuuvarmasti iso kannustin tähän kauteen.
Lue lisää: Therese Johaug alkoi itkeä lentokentällä – kertoi nyt syyn
Johaug pääsee lopettamaan uransa kotiyleisönsä edessä, kun hän hiihtää päätöskilpailunsa Holmenkollenilla. Siellä hän myös voitti uransa ensimmäisen henkilökohtaisen arvokisakultamitalinsa 2011, joten ympyrä sulkeutuu kauniisti.
– Ei siihen voisi olla parempaa paikkaa. Hän ei ole pelkästään kotimaassaan, vaan oikeasti ihan kotinurkillaan. Hän asuu muutaman kilometrin päässä stadionilta. Juhlava paikka hänelle. Uran lopetus kotiladulla on varmasti likimain yhtä mieleenpainuva kuin olympialaiset, Kirvesniemi maalailee.
Johaug pystyi kehittymään hiihtäjänä rutkasti vielä kolmekymppisenäkin. Kirvesniemen mielestä norjalaistähti hiihti uransa parhaat hiihdot vasta dopingpannansa jälkeen vuosina 2018–2022.
– Vasta sen jälkeen nähtiin kunnolla Johaugia, joka tavoitti oman kykynsä ja kapasiteettinsa äärirajat. Hän oli kehittänyt todella kovan lihaskestävyyden ja tekniikan, vaikka se hieman omintakeista olikin. Se oli hyvin tehokasta.
Kirvesniemi ei usko, että dopingkäry varjostaa Johaugin uraa tai tahraa tämän jälkipolville jättämää perintöä.
– Hän on Norjassa takuuvarmasti hyvin arvostettu urheilija.
Artikkelia korjattu 5.3. klo 8.45: Johaug saavutti Pekingissä kolme kultamitalia, ei neljä kuten jutussa aiemmin kirjoitettiin. Täsmennetty, että Johaug voitti Holmenkollenilla 2011 ensimmäisen arvokisakultamitalinsa. Hän oli saavuttanut ensimmäisen arvokisamitalinsa, MM-pronssia 30 kilometrin perinteisellä, Sapporossa 2007 ollessaan vain 18-vuotias.
